Enemmän irti vastuullisesta sijoittamisesta

Postaus on osa Pääomasijoittajien ja PwC:n Kasvunrakentaja 2018 -kilpailun blogisarjaa. Kirjoittaja Jussi Nokkala on PwC:n yritysvastuun ja vastuullisen sijoittamisen asiantuntija.

Vastuullisen sijoittamisen kentässä tapahtuu. Viimeisen vuoden aikana on esitetty uusia suosituksia siitä, kuinka vastuullisuusasiat tulisi huomioida sijoittamisessa. Keskeisiä suosituksia (esim. Euroopan komission kestävän rahoituksen asiantuntijatyöryhmän (HLEG) toimenpidesuunnitelma) näyttäisi yhdistävän tarve vastuullisuusasioiden euromääräiselle raportoinnille. Tällä on merkittäviä vaikutuksia siihen, kuinka sijoittajat arvioivat kohdeyhtiöitä.

Vaikka vastuullisuusasioissa siirrytään euromääräisiin arviointeihin, myös perinteisellä vastuullisuusraportoinnilla on edelleen roolinsa. Entistä useammin se on lakisääteistä tai suositeltavaa vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaisesti.

Oli kyse pääomasijoittajasta tai yhtiön johdosta, voi vastuullisuusasiat kiteyttää kahteen kysymykseen:

  • Miten kestävän kehityksen trendit vaikuttavat yrityksen arvoon nyt ja tulevaisuudessa? Esimerkiksi miten liikenteen sähköistyminen tai urbanisaatio vaikuttaa kuluttajan käyttäytymiseen ja sitä kautta yrityksen liiketoimintaan tulevaisuudessa?
  • Täyttääkö yhtiö lakisääteiset ja normipohjaiset ympäristöön, sosiaaliseen ja hallinointiin eli ESG-asioihin liittyvät vaatimukset, ja onko yhtiön arvoketjun ESG-asioihin liittyvät riskit arvioitu?

Megatrendien kuten ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien ymmärtäminen voi vaikuttaa merkittävästi yhtiön kykyyn luoda arvoa – esimerkiksi tuotteilla ja palveluilla, joilla mahdollistetaan päästövähennyksiä teollisuudessa, voi olla merkittävä markkinapotentiaali. Toisaalta heikko ymmärrys asiakastoimialojen riskeistä, kuten digitalisuuden vaikutuksista tai markkinoiden siirtymisestä vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin, voi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön kilpailukykyyn.

Sijoittaja haluaa varmistaa, että yhtiön johdolla on riittävä ymmärrys toimintaympäristön vaikutuksista liiketoimintaan. Tästä esimerkkinä voidaan mainita ilmastonmuutoksen taloudellisten vaikutusten liittyvät vaatimukset, johon useat suuret kansainväliset institutionaaliset sijoittajat ovat sitoutuneet – Financial Stability Boardin Task Force on Climate-Related Financial Disclosures (TCFD) -suositusten myötä muun muassa BlackRock edellyttää salkkuyhtiöiden hallitusten jäseniltä riittävää ymmärrystä ilmastonmuutokseen liittyvistä taloudellisista vaikutuksista. Kehitys näkyy laajemmin myös muissa ESG-asioissa ja pääomasijoittamisessa.

Normipohjaisilla ja lakisääteisillä ESG-prosesseilla varmistetaan, että perusasiat ovat kunnossa. Vastuullisuusraportoinnissa esitetyt tiedot ovat entistä useammin myös sijoittajien monitoroinnin kohteena ja niitä arvioidaan osana yritysjärjestelyjä. Kun vastuullisuusraportoinnin tiedoista on tullut osa vakiotietoja ja riskienhallintaa, katsovat sijoittajat jo eteenpäin.

Vastuullisuusraportointi katsoi takapeiliin – kertoi mitä viime vuoden aikana on saatu aikaiseksi ja tavoitteita tulevaan. Uudet sijoittajakriteerit katsovat tulevaisuuteen – kuinka toimintaympäristön muutokset vaikuttavat yhtiön kannattavuuteen ja onko yrityksellä riittävät kyvykkyydet luoda arvoa nyt ja tulevaisuudessa.

Kasvunrakentaja 2018 -kilpailussa etsitään pääomasijoittajien yli 700 suomalaisen kohdeyhtiön joukosta vuoden mielenkiintoisinta ja innostavinta tarinaa, joka tuo parhaiten esiin kasvun rakentamista yhdessä pääomasijoittajan kanssa. Kasvunrakentaja 2018 valitaan Pääomasijoittajien kevätseminaarissa 12.4. Kilpailun etenemistä pääset seuraamaan Kasvunrakentaja 2018 -kotisivulla, jossa julkaisemme viikoittain kilpailuun liittyviä uutisia ja blogeja. Twitterissä voit seurata ja osallistua keskusteluun hashtagilla #kasvunrakentaja. Pääomasijoittajat löydät tililtä @FVCAfi ja PwC:n @PwC_Suomi.