Unisport – Suomalaisesta perheyhtiöstä liikuntapaikkojen Pohjoismaiden markkinajohtajaksi

Moni suomalainen on todennäköisesti jossain vaiheessa käyttänyt Unisportin tuotteita. Vaaka Partnersin avulla kasvava suomalainen kasvuyritys suunnittelee, tuottaa ja toimittaa kokonaisvaltaisesti elinkaaren kattavia ratkaisuja sisä- ja ulkoliikuntapaikoille; yrityksen tuoteportfolioon kuuluvat muun muassa tekonurmet ja lattiapinnat, kiinteät kalusteet sekä urheiluvälineet ja -varusteet. Pohjoismaiden markkinajohtajaksi nouseminen on onnistunut pääomasijoittajan ja kohdeyhtiön aktiivisella yhteistyöllä sekä monipuolisten yhtiöiden yhdistymisen ja yhteen hitsautuneen organisaatiokulttuurin avulla – vastuullisuus kilpailuetuna.

Kasvua voi rakentaa monella tapaa

On yksittäisiä yrityksiä, jotka kasvavat ensin pitkään yksin ja kiihdyttävät myöhemmin pääomasijoittajan kanssa kasvuaan. Ja sitten on yrityksiä, jotka syntyvät sopivalla hetkellä ja suunnitelmalla pääomasijoittajan kanssa. Tämä mahdollistaa aivan uudenlaisen kasvun, jota tuskin olisi muuten koskaan syntynyt.

Unisport on malliesimerkki tällaisesta nopeasti syntyneestä uudesta, mutta samalla yli sadan vuoden kokemuksen omaavasta yrityksestä. Konserni on yhdistelmä useista vahvoista ja pitkän historian omaavista yhtiöistä mukaan lukien tekonurmivalmistaja Saltex (FI, SE, NO), urheilualustatoimittaja Unisport Scandinavia (SE, NO, DK), urheiluvälinevalmistaja Kerko Group (SE, FI, NO, UK) sekä liikuntapaikkayhtiö Virklund Sport (DK). Kaiken kaikkiaan konserniin on liitetty reilussa kahdessa vuodessa 30 yhtiötä 8 maasta, fokuksena Pohjoismaat.

”Se taisi olla touko-kesäkuuta 2015, kun juotiin ensimmäistä kertaa kahvit ja todettiin, että jotain mielenkiintoista on kokkaantumassa”, kertoo Unisportin toimitusjohtaja Mikko Kilpeläinen.

Hän oli tuolloin tulossa neuvonantajaksi pääomasijoittaja Vaaka Partnersin projektiin, jossa oli tarkoituksena luoda vahva toimija pohjoismaisille liikuntapaikkamarkkinoille. Myöhemmin Kilpeläisestä tuli projektin myötä Unisport-yrityksen toimitusjohtaja.

Hautumassa tuolloin oli ajatus yhdestä vahvasta toimijasta ulko- ja sisäliikuntapaikkojen alusta- ja välinemarkkinoille. Keskeisenä työhypoteesina oli, että kattava tuote- ja palvelutarjoama yhdistettynä markkinajohtajuuteen varmistaisi asiakkaalle korkean laadun ja vastuullisuuden, helpottaisi asiakkaan työtä ja toisi elinkaarikustannuksiin säästöjä.

”Olimme jo vuosia keskustelleet Saltexin omistajien kanssa erilaisista kasvumahdollisuuksista”, mainitsee pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partnersin partneri Juha Peltola, toinen kahvikeskustelun osapuolista. ”Alun perin ajatus oli, että tekonurmibisneksessä voisi jatkaa kasvua ja tehdä asioita entistäkin paremmin.”

Ajatus kuitenkin laajeni isommaksi teolliseksi visioksi. Peltolan mukaan asiakkaiden joukossa on hyvin erilaisia tarpeita urheilupaikkoihin liittyen. ”Päätettiin rakentaa saumattomasti toimiva laadukas tuote- ja palveluratkaisu, jonka avulla asiakas saa vaatimukset täyttävät liikuntapaikat elinkaaren yli”, hän kertoo.

Niinpä joulukuussa 2015 entiset kilpailijat eli suomalainen Saltex sekä ruotsalainen Unisport yhdistyivät.

Uudessa firmassa oli sisäänrakennettuna Saltexin tutkimus-, kehitys- ja tuotantovalmiudet sekä Unisportin vahva markkina-asema. Puoli vuotta myöhemmin yritys täydentyi vielä uudella osaamisella, kun Kerko Group useine tytäryhtiöineen yhdistettiin mukaan. Tämän jälkeen on toteutettu vielä 4 yrityskauppakokonaisuutta lisää.

Saumaton kokonaisuus on tuonut konkreettista hyötyä Unisportin asiakkaille. Strategia, jonka mukaan asiakas ostaa koko paketin yhdestä paikasta, on tuonut selkeitä käytännön onnistumisia, saanut kiitosta asiakkailta ja voittanut lisää markkinaosuutta.

Kunnallisten raamisopimusten määrä Pohjoismaissa on kasvussa. Monet kunnat kokevat, että yksittäisten hankintojen kilpailuttaminen on raskasta, ja lisäksi monet kunnat hakevat myös laajempien kokonaisuuksien ulkoistamista esimerkiksi huollon ja tarkastusten osalta. Lisäksi laadullisten kriteerien, kuten vastuullisuuden, merkitys on kasvamassa.

Myös projektien tasolla kokonaistoimituksille on kysyntää. ”Jos ajattelee tätä alaa, niin usein projektit pilkotaan pienille aliurakoitsijoille”, toimitusjohtaja Kilpeläinen kertoo. ”Rakennusliikkeet, kunnat ja kaupungit arvostavat, kun ratkaisut ja palvelut on mahdollista hoitaa yhden toimijan kanssa, joka pystyy hoitamaan koko paketin yhdellä sopimuksella korkealla laatutasolla.”

Projektitason kokonaistoimituksesta esimerkkinä Unisport on toimittanut jalkapallokentän, urheilusalin, katsomon, pukuhuoneet ja erilaisia urheiluvälineitä Vålerengan stadionille Osloon, jonka tilat ovat päivisin urheilulukion ja iltaisin urheilujoukkueiden käytössä. ”Tuskin tätä projektia olisi pelkkänä nurmentoimittajana pystytty tekemään”, Kilpeläinen kertoo. Vastaavia kokonaistoimituksia löytyy kymmeniä kuluneen kahden vuoden ajalta.

Muutostilanteessa organisaatiokulttuuri rakennetaan yhdessä

Yhdistämisen myötä Unisportissa oli yhteensä 30 eri juridista yhteisöä ja 330 työntekijää. Tämän kokonaisuuden yhdenmukaistaminen brändin, toimintatavan ja kulttuurin osalta ei ollut Kilpeläisen ja Peltolan mielestä helpoin tehtävä.

”Kun mietitään tähän tarvittua yhteistyön määrää, niin täytyy olla todella tyytyväinen jo nyt saavutettuun kovaan kasvuun ja kannattavuuden parantumiseen”, Peltola hehkuttaa.

Kilpeläisen johtamistyyli saakin Peltolalta suitsutusta: ”Ei ole mikään triviaali tehtävä hitsata näin iso ja monista taustoista tuleva porukka yhteen”, hän kertoo. ”Lisäksi olemme isossa muutoksessa pystyneet myös kasvamaan. Tämä on johtajatyön taidonnäyte.”

”Ja onhan tämä myös monen erilaisen yritys- ja maakulttuurin yhdistelemistä”, Kilpeläinen jatkaa. ”Saltexin tausta on Pohjanmaalta, jossa tehdään ylpeästi vähän parempaa, Unisportilta taas on peräisin voittamisen tahto ja Kerkolta selkeä suunnitelmallisuus.”

Kuinka siis tällaista organisaatiokulttuuria rakennetaan?

”Iso osa avainhenkilöistä on sitoutettu”, Kilpeläinen kertoo. ”Meillä lenkkitossut osoittavat koko henkilöstössä ja organisaatiossa samaan suuntaan.”

Peltola jatkaa samalla linjalla. “Keskeistä on ollut, että olemme yhdessä avainhenkilöiden kanssa rakentaneet yhtiön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa jaetun teollisen vision päälle.”

Kumpikin mainitsee, että he ovat alusta asti kiertäneet ja keskustelleet yrittäjien ja avainhenkilöiden kanssa, mistä uudessa yhtiössä on ihan käytännössä kysymys.

”Ei ole menty ilmoittamaan, että näin tämä toimii ja tehkää näin”, Peltola sanoo. ”Hihat on kääritty, istuttu lentokoneessa ja matkattu paikasta toiseen rakentamaan yhteisesti jaettua tahtotilaa.”

Eri juridisten yhtiöiden organisaatiot yhdistettiin nopeasti maaorganisaatioiksi hoitamaan myyntiä, projekteja ja palvelutuotantoa. Konsernitasolla ohjataan tuotehallintaa, taloutta ja muita tukifunktioita.

Henkilöstön tyytyväisyys ja sitoutuneisuus on myös näkynyt. Esimerkiksi henkilöstön vaihtuvuus on ollut hyvin pientä, vain 2-3 prosentin luokkaa. Lisäksi vuoden 2017 lopulla käynnistettiin koko henkilöstöä koskeva Unisport Academy -koulutusohjelma, jonka tavoitteena on entisestään kehittää henkilöstön osaamista ja sitoutuneisuutta.

Vastuullisuus kilpailuetuna

”Live to move. Move to live.”, kiteyttää Unisport sloganissaan.

Yhtiölle olennainen yhteiskunnallinen tavoite on saada ihmiset liikkumaan enemmän. Tämän sekä Kilpeläinen että Peltola näkevät vastuulliseksi toiminnaksi, jota täytyy tehdä.

”Mitä enemmän ihmiset liikkuvat, sitä terveempi on yhteiskunta”, Kilpeläinen sanoo. ”Liikuttamisvelvoitteet on kirjattu kaikkien Pohjoismaiden hallitusohjelmiin ja monelta osin myös lakeihinkin.” Suomessa liikuntalain tavoitteena on edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä. Liikuntalaki antaa kunnille selkeän toimintavelvoitteen eli liikunnan yleisen edistämisvelvoitteen: kunnan tulee luoda edellytyksiä asukkaiden liikunnalle. Tavoitteena on selkeästi liikuntaharrastuksen laajentaminen myös uusiin ja liikunnallisesti passiivisiin väestöryhmiin.

Liikkumattomuuden kustannusten Kilpeläinen kertoo olevan Pohjoismaissa noin 15 miljardin euron luokkaa. Viime viikolla UKK-instituutin julkaiseman selvityksen mukaan liikkumattomuuden hintalappu on pelkästään Suomessa vähintään 3 miljardia euroa.

”Yhtiönä voimme tehdä vain tietyn verran, mutta käymme kuntien kanssa jatkuvasti aktiivista dialogia siitä, miten saamme kaikki ikäryhmät, ei pelkästään nuoret, liikkumaan”, Peltola mainitsee.

Vastuullisuus on muutenkin olennainen kilpailuetu Unisportille, jolla on vastuullisuusohjelma ja siihen allokoitu tiimi. Yhtiö on panostanut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana ympäristöystävällisiin tuoteratkaisuihin, kuten esimerkiksi mikromuovivapaisiin tekonurmijärjestelmiin, joissa keihäänkärkenä on biohajoava täyteaine, ensimmäisenä laatuaan maailmassa.

”Asiakkaat kyllä arvostavat laatujärjestelmiä ja esimerkiksi kunnille ESG-kysymykset ovat erittäin tärkeitä”, Kilpeläinen sanoo.

”Moni muukin omistaja voisi toimia näin aktiivisesti”

Pääomasijoitetussa yhtiössä aktiivisen hallitustyöskentelyn rooli korostuu. Vaaka Partnersin Juha Peltola onkin toimitusjohtaja Kilpeläisen tukena kiertänyt tapaamassa henkilöstöä, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

”Juha on ollut kädet savessa alusta asti”, Kilpeläinen kehuu. ”En voisi kuvitella parempaa”.

Samalla tavalla roolistaan ajattelee myös Juha Peltola: ”Välillä on hyvä olla työrukkanen myös toimitusjohtajalle. Tämä ei tietenkään tarkoita, että päätöksiä tehtäisiin hallituksen ohi. Enemmänkin ollaan toisena silmäparina tarvittaessa.”

Yhteistyötä ja aktiivista kasvua on avittanut myös vanhojen yrittäjäomistajien mukanaolo hallituksessa. Tämä kertoo osaltaan myös tyytyväisyydestä Unisportin – ja samalla vanhojen yhtiöiden – kehitykseen.

”Unisportin visio on rakennettu yhdessä entisten omistajayrittäjien kanssa”, Peltola tiivistää.

Onnistuneesta visiosta kertoo se, että kasvutavoitteissa on pysytty ja paikoin ne ovat jopa ylitetty. Saltexin liikevaihto oli vuonna 2015 32 miljoonaa euroa. Siitä on kasvettu tämän hetkiseen pro forma liikevaihtoon yli 135 miljoonaan euroon. Alkuperäisiä kasvutavoitteita onkin nostettu ylöspäin yli 200 miljoonaan euroon ja kannattavuuden parantamisen osalta uskotaan selvästi alkuperäistä 10 prosentin käyttökatetavoitetta korkeampaan tasoon.

Unisport on tutkinut kasvun mahdollisuuksia myös palveluliiketoiminnasta. Tällä hetkellä osin liikuntapaikkoihin tehdään huoltoja sekä turvatarkastuksia, mutta tulevaisuudessa liiketoiminnasta 15-20 prosenttia voisi tulla samankaltaisista palveluista.

Peltola kuitenkin painottaa nykymuotoisen yhtiön nuoruutta ja mahdollisuuksia fokusoida entistä paremmin: ”Tätä on tehty nyt kaksi vuotta. Sen aikana porukka on hitsautunut yhteen ja olemme kasvaneet ja rakentaneet perusasioita. Jatkossa erityisesti asiakas- ja käyttäjäkokemukseen voidaan panostaa paremmin.”

Tulevaisuudessa yhtiö etsii kehitysmahdollisuuksia myös nykyisen markkinan sisältä.

“Uskomme, että pohjoismaisilla kotimarkkinoilla on vielä paljon tehtävää”, Kilpeläinen kertoo, mutta toteaa samaan hengenvetoon: “Keskipitkällä aikavälillä ei pelkän kasvun perässä tarvitse lähteä laajentamaan maantieteellistä fokusta, mutta fragmentoituneet eurooppalaiset markkinat kyllä tarjoaisivat hyviä mahdollisuuksia.”

Peltola vahvistaa, että useammilla markkinoilla Unisportin toimiala on hajautunutta. Tästä syystä Unisportin kaltaiselle yhdistävälle toimijalle on myös muuallakin kysyntää.

“Eivätkä nämä ole toisiaan poissulkevia asioita”, Peltola muistuttaa. “Siksi kaikki mahdollisuudet ovat avoinna”.

Unisport on valittu Pääomasijoittajien ja PwC:n Kasvunrakentaja 2018 -kilpailun voittajaksi huhtikuussa 2018.  Lue täältä tiedote Kasvunrakentaja 2018 -kilpailun voittajan julkistamisesta