Kumisaappaista Nobel-palkintoihin – innovaatioita yllättävistä paikoista

Kirjoittaja Lasse Holopainen (Nokia Technologies) lisensoi Nokian patentoituja teknologioita autoteollisuudessa toimiville yrityksille.

Olisin vauras mies, jos saisin euron jokaisesta artikkelista, jossa yhdestä jos toisestakin kuumasta kasvualasta on povattu Suomen uutta Nokiaa.

Toistuuko Suomessa Nokian kaltainen yksittäinen satumainen kasvutarina vai tuhat pienemmän mittakaavan menestystä, sitä emme tiedä. Sen kuitenkin tiedämme, että myös tulevaisuudessa suomalaisten yritysten menestys riippuu tinkimättömästä työstä sekä rohkeudesta panostaa uusiin ideoihin.

Nokian historia on täynnä suuria muutoksia – pivotteja, kuten nykyään sanotaan. Tie on vienyt metsäteollisuudesta kumisaappaisiin; kaapeleista televisioihin ja matkapuhelimista tulevaisuuden tietoverkkoihin. Kuten kaikki tiedämme, osa muutoksista on ollut hyvinkin kivuliaita. Ainoa mikä myös tulevaisuudessa on varmaa, on muutos.

Näiden haastavien muutosten läpi Nokia on kaikesta huolimatta jatkanut aktiivista panostamista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nämä investoinnit ovat viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ylittäneet 123 miljardia euroa. Nykyään tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat vuositasolla vajaat 5 miljardia euroa, joka on lähes kaksi kertaa Suomen yliopistojen vuosittaisen kokonaisrahoituksen verran.

Vuonna 2016 Nokia sai omistukseensa historiallisen Bell Labs -tutkimuslaitoksen, jonka saavutukset teknologisten läpimurtojen tuottajana ovat vertaansa vailla. Kahdeksan Nobel-palkintoa, joista viimeisin vuodelta 2014. Mullistavia keksintöjä, joiden joukossa mm. transistori, laser sekä C ja C++ ohjelmointikielet.

Nykyään Bell Labsin sateenvarjon alla tehdään tutkimusta ympäri maailman, myös Suomessa. Monet tämän tutkimuksen ja tuotekehityksen pohjalta syntyvistä innovaatioista on sovellettavissa aloille, joilla Nokia ei aktiivisesti toimi, esimerkkeinä terveysteknologia tai öljy- ja kaasuteollisuus. Lisäksi monilla kommunikaatioon liittyvillä innovaatioilla on sovelluskohteita myös tietoliikennealan ulkopuolella – esimerkkinä optiseen tiedonsiirtoon liittyvien innovaatioiden käyttö lääketieteessä uuden sukupolven superohuissa endoskoopeissa. Nokialla yksittäisenä toimijana on rajalliset resurssit investoida näitä aloja palvelevien innovaatioiden kaupallistamiseen. Tämän vuoksi olemme käynnistämässä useita kaupallistamishankkeita yhdessä ulkomaisten sijoittajien ja yrityshautomojen kanssa.

Löytyisikö näistä innovaatioista myös osa Suomen uusien kasvutarinoiden siemenistä? Mikä on kotimaisten sijoittajien ja kasvua hakevien yritysten kiinnostus yhdessä kanssamme viedä keksintöjä ja innovaatioita tutkimuslaboratorioista kaupallisiksi menestyksiksi?

Tällainen työ edellyttää rahoituksen lisäksi kykyä ja tahtoa viedä läpi kaupallistamisprosessi tuotekehityksestä aina valmiiksi tuotteeksi asti. Tämä vaatii sitoutuneita tiimejä. Ja ketkä osaavat kasata tällaisia tiimejä paremmin kuin suomalaiset venture capital- ja pääomasijoittajat, jotka työskentelevät kasvuhakuisten ja kunnianhimoisten tiimien kanssa päivittäin?

Nokia ei myöskään varmasti ole ainutlaatuinen tapaus. Kuinka monta tutkijan pöydällä kaupallista menestystä odottavaa aihiota suomalaisista suuryrityksistä löytyisikään? Voimmeko yhdessä löytää näille kasvun siemenille oikeat työkalut menestykseen?

Lisätietoja:

Juha Laurila, Nokia Technologies (juha.k.laurila@nokia.com)
Jukka Nihtilä, Nokia Technologies (jukka.nihtila@nokia.com)