Lausunto VM:lle eri sijoitusmuotojen verokohtelua selvittäneen työryhmän loppuraportista

Valtiovarainministeriölle 15.6.2018

Suomen kilpailukykyä heikentävät kansallisen lainsäädännön ongelmakohdat paikallistettu – yksinkertaisella säädösmuutoksella saavutettavissa satojen miljoonien kasvuruiske suomalaisille kasvuyrityksille

VM:n eri sijoitusmuotojen verokohtelua selvittäneen työryhmän loppuraportissa on paikallistettu kansallisen lainsäädännön ongelmat, joiden ratkaiseminen toisi parhaimmillaan satoja miljoonia euroja yksityisiä pääomia kotimaisten yritysten kasvuun. Olemme samaa mieltä havaituista ongelmista, mutta meillä on eriävä näkemys toimivasta ratkaisumallista. Ministeriö esittää ratkaisumallina laajaa sääntelyuudistusta, vaikka ongelmat olisi ratkaistavissa työryhmälle esitetyllä yksinkertaisella ja nykyisen verojärjestelmän mukaisella ratkaisulla vielä tämän hallituskauden aikana. Ratkaisun löytäminen mahdollisimman pikaisesti olisi ehdottoman tärkeää Suomen kilpailukyvyn edistämiseksi. Ehdotus ei aiheuta veronmenetyksiä, mutta se lisää välillisesti verotuloja kasvun ja työllisyyden edistämisen kautta.

Ulkomaisten rahastojen rahastojen sijoitusesteet Suomeen poistettava – työryhmä piti säädösmuutoksia perusteluna

Suomen lainsäädäntö (TVL 9.5 §) ei tunnista tällä hetkellä ulkomaisia rahastojen rahastoja (fund of funds, FoF) sijoittajaryhmänä, mikä aiheuttaa tällaisille sijoittajille tuplaverotuksen riskin Suomessa. Nykyinen sääntely heikentää Suomen kilpailukykyä ja pahimmillaan suomalaiset pääomasijoitusrahastot ja yritykset eivät pääse hyödyntämään yksityisiä pääomia, joiden tarkoitus on vauhdittaa eri jäsenvaltioiden kasvua ja työllisyyttä.

Tarve säädösmuutokselle on akuutti erityisesti siksi, että komissio on käynnistänyt uuden VentureEU:n hankkeen, jonka tarkoituksena on kanavoida kuuden ulkomaisen rahastojen rahaston kautta 2,1 Mrd euroa eri jäsenvaltioiden pääomasijoitusrahastoihin ja 6,5 Mrd edelleen startupeihin ja kasvuyrityksiin kasvua edistämään. Hankkeen tarkoituksena on edistää kasvua ja työllisyyttä eri jäsenvaltioissa. Jotta nämä yksityiset pääomat voitaisiin saada hyödynnettyä myös Suomessa, meidän olisi korjattava voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Voimassa olevain lain ongelma voidaan korjata yksinkertaisella ja nykyisen verojärjestelmän mukaisella ratkaisulla laventamalla ulkomaisia sijoittajia koskevaa TVL 9.5 §:ää koskemaan myös ulkomaisia rahastojen rahastoja. Työryhmän valmisteluvaiheessa todetun mukaisesti lain alkuperäinen tarkoitus oli kattaa myös ulkomaiset rahastojen rahastot, mutta tulkintakäytäntö muuttui oikeuskäytännön johdosta. Jotta lain alkuperäinen tarkoitus voisi toteutua, lain sanamuotoja on tarkistettava rahastojen rahastojen osalta. Lakikorjaus ei vaadi laaja-alaista uudistusta vaan korjaustoimi on hyvin yksinkertainen ja se voidaan toteuttaa nopealla aikataululla.

Lain korjaaminen ei johda myöskään veronmenetyksiin, sillä ilman säädösmuutosta sijoitukset eivät kohdistu Suomeen. Säädösmuutos toisi sen sijaan satoja miljoonia euroja yksityisiä pääomia ja kansainvälistä osaamista Suomeen edistäen kasvua ja työllisyyttä.

Säätiöiden varat uhkaavat kanavoitua ulkomaille ilman säädösmuutosta

Myös kotimaisten säätiöiden tulisi voida sijoittaa suoraan suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin siten, että verotuksellinen kohtelu on neutraali suhteessa muihin sijoitusmuotoihin. Ilman säädösmuutosta kotimaiset säätiöt joutuvat sijoittamaan ulkomaisiin pääomasijoitusrahastoihin, jolloin säätiöiden varat valuvat kotimaisten yritysten ulottumattomiin. Esittämämme säädösmuutos merkitsisi Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan ja Pääomasijoittajat ry:n arvion mukaan noin 400 miljoonan euron sijoituksia Suomeen suomalaisille kasvuyrityksille seuraavan 10 vuoden aikana.

Työryhmän raportin mukaan säätiöitä koskevaan ehdotukseen liittyy EU:n valtiontukiongelma. Olemme esittäneet ministeriölle eriävän näkemyksemme valtiotukeen liittyvästä väitteestä perusteluineen, mutta näitä argumentteja ei ole huomioitu loppuraportissa.

Olemme myös esittäneet työryhmälle 15.3.2018 uuden ratkaisu-ehdotuksen (liitteenä 1), johon ei liity lainkaan valtiontukiongelmaa. Ratkaisumalli olisi sama kuin ulkomaisten sijoittajien osalta on jo säädetty TVL 9.5 §:ssä. Kotimaisia ja ulkomaisia sijoittajia tulisi kohdella samalla tavalla. Samoin asiassa olisi huomioitava se, että säätiöiden sijoitustoiminta on kaikkialla muuallakin Euroopassa verovapaata. Suomi siis vain korjaisi voimassa olevan sääntelyn siten, että myös pääomasijoitusrahastoihin tehtäviä sijoituksia käsiteltäisiin verotuksessa samalla tavalla kuin muita sijoituksia noudattaen Euroopassa vallitsevaa oikeustilaa. Ratkaisumalli on yksinkertainen, voimassa olevan verosääntelyn mukainen ja tämäkin säädöskorjaus olisi toteutettavissa nopeasti vielä tämän hallituskauden aikana.

Ratkaisutarve on tällä hetkellä erityisen akuutti, koska säätiöillä ei ole nyt toimivaa ratkaisua sijoittaa suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin. Aikaisemmin on yleisesti käytetty ns. voitonjakolainarakenteita, joiden käyttäminen on päättynyt VM:n korkojenvähennysoikeutta koskevan muutosesityksen johdosta (lakimuutos astuu voimaan 1.1.2019).

Ratkaisuehdotuksemme mahdollistaisi sen, että voisimme hyödyntää kotimaiset pääomat kotimaisten yritysten kasvun edistämiseen. Ehdotuksemme myös edistäisi sijoitustoiminnan läpinäkyvyyttä ja mahdollistaisi yksinkertaiset sijoitusrakenteet. Ilman säädösmuutosta säätiöiden sijoitukset kanavoituvat ulkomaisiin pääomasijoitusrahastoihin, missä ei ole vastaavia ongelmia kuin Suomessa.

Yksinkertaiset säädösmuutokset mahdollisia vielä tällä hallituskaudella

Työryhmä pohtii raportissaan laaja-alaista verouudistusta tunnistettujen ongelmien korjaamiseksi. Tämä on tarpeetonta, sillä ongelmat voidaan ratkaista edellä kuvatulla tavalla yksinkertaisesti ja nopeasti nykyisen verojärjestelmän mukaisella ratkaisulla (liite 1).

Ehdotuksemme on, että kotimaisia ja ulkomaisia sijoittajia verotetaan pääomasijoitusrahastosta saadusta tulosta vain silloin, jos tulo olisi myös suoraan saatuna ollut veronalaista TVL 9.5 §:n tarkoituksen mukaisesti.

Ministeriön tulisi lisäksi huomioida se, että laaja-alainen uudistus sekoittaisi markkinoita todennäköisesti myös sellaisten rahasto-sijoittajien osalta, joiden sijoitustoiminnassa ei ole tällä hetkellä mitään ongelmia. Ainoa säädösmuutostarve koskee säätiöitä ja ulkomaisia rahastojen rahastoja ja näiden ongelmien vuoksi ei ole syytä sekoittaa kaikkien muidenkin sijoittajien luottamusta säädösympäristön vakauteen ja ennustettavuuteen. Tämän vuoksi katsomme, että nykyisen lainsäädännön ongelmat tulisi ratkaista yksinkertaisesti korjaamalla voimassa olevaa lakia yksinkertaisin muutoksin.

Lopuksi

Olemme vahvasti samaa mieltä Suomen hallituksen vuoden 2016 toimintasuunnitelmaan kirjatusta näkemyksestä, jonka mukaan esteiden ja rajoitusten poistaminen yksityiseltä pääomalta olisi valtion näkökulmasta halvin tapa lisätä yritysten kasvurahoitusta ja samalla edistää pääomasijoitusmarkkinan kehittymistä. Se tuo lisää verotuloja ja luo uusia työpaikkoja syntyneen kasvun tuloksena.

Pääomasijoittajat ry
Toimitusjohtaja
Pia Santavirta

Lisätietoja

Liiteenä 1: Ratkaisuehdotus pykälineen ja perusteluineen

Yhdistyksen uutiset aihekokonaisuudesta: