Artikkelit Archive - Pääomasijoittajat https://paaomasijoittajat.fi/ajankohtaista/ Finnish Venture Capital Association Fri, 21 Aug 2026 07:51:55 +0000 fi hourly 1 https://wordpress.org/?v=7.1 https://paaomasijoittajat.fi/app/uploads/2023/11/cropped-Logo-square-without-text-32x32.png Artikkelit Archive - Pääomasijoittajat https://paaomasijoittajat.fi/ajankohtaista/ 32 32 German biotech AquaNab targets a $4 billion salmon farming problem with nanoantibody technology – secures funding to combat global sea lice challenge https://paaomasijoittajat.fi/ajankohtaista/uutiset/32756/german-biotech-aquanab-targets-a-4-billion-salmon-farming-problem-with-nanoantibody-technology-secures-funding-to-combat-global-sea-lice-challenge/ Fri, 21 Aug 2026 07:51:55 +0000 https://paaomasijoittajat.fi/?post_type=article&p=32756 With sea lice costing the aquaculture industry an estimated US$4 billion annually, the Hamburg-based company has developed AquaNabs, a first-of-its-kind nanoantibody treatment, delivered through fish feed, offering a sustainable alternative to conventional chemical and mechanical delousing. AquaNab, a Hamburg-based biotechnology company, is developing precision nanoantibody technology to treat and prevent sea lice, one of the … Continued

The post German biotech AquaNab targets a $4 billion salmon farming problem with nanoantibody technology – secures funding to combat global sea lice challenge appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> With sea lice costing the aquaculture industry an estimated US$4 billion annually, the Hamburg-based company has developed AquaNabs, a first-of-its-kind nanoantibody treatment, delivered through fish feed, offering a sustainable alternative to conventional chemical and mechanical delousing.

AquaNab, a Hamburg-based biotechnology company, is developing precision nanoantibody technology to treat and prevent sea lice, one of the costliest and most persistent challenges facing salmon farming. The company, backed by Nordic Foodtech VC from Finland, is the first in the world to apply alpaca-derived nanoantibodies through fish feed, with research demonstrating that the nanoantibodies called AquaNabs can cross the fish’s intestinal barrier and enter its bloodstream.

This breakthrough comes as the food industry seeks more sustainable ways to feed a growing global population. Sea lice cost the aquaculture industry an estimated US$4 billion annually in treatment costs, lost production, and fish mortality.

Beyond the economic toll, sea lice pose environmental and animal welfare challenges, raising concerns about chemical runoff , the health of surrounding waters, and the impact of mechanical and chemical delousing methods on fish welfare. As scrutiny from regulators, retailers, and consumers intensifies, producers are seeking more effective, sustainable alternatives.

”Animal welfare and fish health remain the biggest challenges facing sustainable aquaculture, and producers need better tools to protect it,” said CEO Dr. Ruth Tamara Montero, an experienced fish immunologist with a PhD from Germany’s Friedrich-Loeffler-Institut.

”Sea lice is just the start. Right now, producers are stuck choosing between costly, stressful treatments and losses from the parasite itself. We want to give them a way out of that cycle, one that protects their fish, their business, and helps secure the future of food.”

The company’s first product is being developed for Atlantic salmon, but the platform is designed to be adapted to bacterial, viral, and parasitic diseases across multiple aquaculture species.

AquaNab has secured an investment from Nordic Foodtech VC, an early-stage venture capital firm focused on solving the hardest problems in food and agriculture, to support the development of its technology. AquaNab represents the first investment outside the Nordics for the venture capital firm.

Mika Kukkurainen, Partner at Nordic Foodtech, said, “AquaNab has the potential to transform not only how disease is managed in aquaculture, but how we think about health and resilience across food production. By turning advanced nanoantibody science into a practical, feed-based solution, the team is creating a pathway from breakthrough biotechnology to measurable outcomes in farming: lower losses, healthier animals, and greater efficiency. This is the kind of technology that can reshape an industry.”

AquaNab was co-founded by Dr. Ruth Tamara Montero, Dr. Alejandro Rojas Fernandez, and Gunnar Johildarson in Hamburg with a mission to transform aquaculture through robust, low-cost, and sustainable precision immuno-therapeutics. The science behind AquaNab builds on internationally recognised expertise in nanoantibody development. Chief Scientific Officer Dr. Alejandro Rojas was among the first researchers globally to develop neutralising nanoantibodies against SARS-CoV-2 and other viruses.

AquaNab is advancing its lead programme towards finalizing proof of concept while expanding collaborations with salmon producers, feed manufacturers, and animal health companies. The company is currently seeking additional investment to accelerate development of its nanoantibody platform and bring its first products to market.

The post German biotech AquaNab targets a $4 billion salmon farming problem with nanoantibody technology – secures funding to combat global sea lice challenge appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Gorilla Capital invests in Valigent https://paaomasijoittajat.fi/ajankohtaista/uutiset/32750/gorilla-capital-invests-in-valigent/ Thu, 20 Aug 2026 09:46:25 +0000 https://paaomasijoittajat.fi/?post_type=article&p=32750 Gorilla Capital Fund III has made its 62nd investment in Valigent — a company helping R&D organizations turn more technical ideas into strong inventions and valuable intellectual property. Valuable intellectual property starts with the invention itself, but most IP processes begin too late. Companies rely on inventors to recognize what might be valuable, take the … Continued

The post Gorilla Capital invests in Valigent appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Gorilla Capital Fund III has made its 62nd investment in Valigent — a company helping R&D organizations turn more technical ideas into strong inventions and valuable intellectual property.

Valuable intellectual property starts with the invention itself, but most IP processes begin too late. Companies rely on inventors to recognize what might be valuable, take the initiative to report it, and describe it well enough for an IP team to assess. In practice, that means strong ideas get missed, disclosure quality varies from one inventor to the next, and IP managers and patent counsel spend a lot of time reconstructing technical context that was never captured properly in the first place.

Valigent addresses this by helping R&D teams develop and describe an idea properly before it ever reaches formal IP review. The founders bring their own experience as inventors — together they’ve filed more than twenty patents across small and large companies — combined with over a decade of building applied AI systems, including inside intellectual property.

The result is that companies can improve the quality of ideas earlier, reduce costly rework further down the line, and free up IP managers and patent counsel to spend their time on judgment calls rather than reconstruction work.

”Valuable IP always starts with the invention itself. Patenting comes later. Having worked as inventors ourselves, we have seen how much the outcome depends on whether an inventor recognizes the opportunity and knows how to describe it. Valigent makes invention disclosure part of developing the invention, not just documenting it,” says Rickard Sjögren, CEO and Co-founder, Valigent.

”What stood out with Valigent is where the team is putting their own experience to work. Rickard, Alexander and Emma have filed more than twenty patents themselves and spent over a decade building applied AI systems, including inside intellectual property — so they’ve felt this problem from both sides, as inventors and as builders. That combination, and the discipline to build the product close to the R&D teams they used to be part of, is exactly the kind of step-by-step company building we look for at Gorilla,” says Petter Hattenbach, Partner at Gorilla Capital.

We are pleased to partner Partnerinvest Norr and Northern Light Capital in this round.

***

Visit Gorilla Capital’s website

The post Gorilla Capital invests in Valigent appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Doranova ottaa seuraavan kasvuaskeleen Saari Partnersin kanssa – katse suuriin biokaasuhankkeisiin https://paaomasijoittajat.fi/ajankohtaista/uutiset/32747/doranova-ottaa-seuraavan-kasvuaskeleen-saari-partnersin-kanssa-katse-suuriin-biokaasuhankkeisiin/ Wed, 19 Aug 2026 14:36:33 +0000 https://paaomasijoittajat.fi/?post_type=article&p=32747 Biokaasulaitosten suunnitteluun ja kokonaisvaltaisiin toimituksiin erikoistunut Doranova Oy ja suomalainen pääomasijoittaja Saari Partners Oy ovat sopineet omistusjärjestelystä, jolla Doranovan uudeksi pääomistajaksi siirtyy Saari Partnersin hallinnoima rahasto. Doranovan pitkäaikainen pääomistaja Pasi Mäkelä siirtyy järjestelyn yhteydessä eläkkeelle, ja yhtiön nykyiset omistajat – toimitusjohtaja Antti Myllärinen ja toimialajohtaja Mikko Saalasti – kasvattavat omistusosuuksiaan. Järjestely tukee Doranovan kasvustrategian toteutumista … Continued

The post Doranova ottaa seuraavan kasvuaskeleen Saari Partnersin kanssa – katse suuriin biokaasuhankkeisiin appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Biokaasulaitosten suunnitteluun ja kokonaisvaltaisiin toimituksiin erikoistunut Doranova Oy ja suomalainen pääomasijoittaja Saari Partners Oy ovat sopineet omistusjärjestelystä, jolla Doranovan uudeksi pääomistajaksi siirtyy Saari Partnersin hallinnoima rahasto.

Doranovan pitkäaikainen pääomistaja Pasi Mäkelä siirtyy järjestelyn yhteydessä eläkkeelle, ja yhtiön nykyiset omistajat – toimitusjohtaja Antti Myllärinen ja toimialajohtaja Mikko Saalasti – kasvattavat omistusosuuksiaan.

Järjestely tukee Doranovan kasvustrategian toteutumista ja vahvistaa investointimahdollisuuksia yhtiön tulevaan laajentumiseen. Saari Partnersin ja yhtiöön vahvasti sitoutuneen johdon yhteisenä tavoitteena on liiketoiminnan merkittävä ja kannattava kasvattaminen. Uusi omistuspohja tarjoaa tähän sekä suurten hankkeiden vastuulliseen toteuttamiseen vahvat taloudelliset ja strategiset edellytykset.

”Näkemyksemme ja toimintatapamme kohtaavat erinomaisesti. Saari Partners tuo meille sekä rahoituksellisia että liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä resursseja, mikä vauhdittaa seuraavaa kasvuvaihettamme ja parantaa valmiuttamme toteuttaa yhä suurempia hankkeita”, kertoo Myllärinen.

Biokaasumarkkina kasvaa voimakkaasti kaikkialla Euroopassa

Biokaasumarkkina kasvaa voimakkaasti kaikkialla Euroopassa. Suomessa alan yhteisenä tavoitteena on biokaasutuotannon nelinkertaistaminen nykyisestä noin yhdestä terawattitunnista neljään vuoteen 2030 mennessä. Pohjoismaissa johtavien toimijoiden julkistamat tavoitteet ja hankekannat merkitsevät yhteenlasketun tuotantokapasiteetin kasvattamista lähivuosina yli 100 prosentilla. EU-tasolla kasvua vauhdittaa uusiutuvien kaasujen merkitystä energiaomavaraisuuden vahvistamisessa, venäläisistä fossiilisista polttoaineista irtautumisessa sekä vaikeasti sähköistettävien teollisuuden ja liikenteen päästöjen vähentämisessä korostava REPowerEU-viitekehys.

Tarve kotimaiselle laitososaamiselle kasvaa biokaasun kotimaisen kysynnän lisääntyessä energiamurroksen ja huoltovarmuuden myötä. Markkinan voimakas kasvu ja Doranovan vahva teknologiaosaaminen olivatkin keskeisiä syitä Saari Partnersin sijoituspäätökselle.

”Doranovassa meidät vakuuttivat vahva teknologiaosaaminen, nopeasti kasvava biokaasumarkkina ja selkeä näkemys siitä, miten vaativatkin biokaasulaitokset toteutetaan. Näimme mahdollisuuden rakentaa yhtiöstä yhdessä sen johdon kanssa kotimaan johtavan ja kansainvälisesti kasvavan biokaasulaitostoimittajan”, summaa Saari Partnersin osakas Joni Pitkäranta.

***

Lisätiedot
Toimitusjohtaja Antti Myllärinen, Doranova
antti.myllarinen@doranova.fi
040 549 1431

Partner Joni Pitkäranta, Saari Partners
joni.pitkaranta@saaripartners.fi
050 342 3283

Doranova
1995 perustettu Doranova Oy on suomalainen biokaasuteknologian suunnittelija ja biokaasulaitosten rakentaja. Yhtiö on erikoistunut vaativien syötejakeiden käsittelyyn, elintarviketeollisuuden biokaasuratkaisuihin sekä viime aikoina myös maatalouden lanta- ja peltobiomassoihin perustuviin biokaasulaitoksiin. Viime vuosina voimakkaasti kasvanut Doranova tavoittelee laajentumista entistä suurempien laitoshankkeiden sekä kansainvälisen liiketoiminnan kautta. Yhtiön asiakkaita ovat yksityiset biokaasulaitosyhtiöt, kunnalliset toimijat sekä energia-alan yritykset, kuten Nevel Oy, One1 Oy ja Suomen Lantakaasu Oy.

Saari Partners
2018 perustettu suomalainen pääomasijoittaja, joka kehittää ja kasvattaa suomalaisia palvelusektorin pk-yrityksiä yhdessä niiden johdon kanssa hyödyntämällä vahvaa digitalisaatio-, markkinointi- ja liiketoiminnan kehittämisosaamista. Saari Partnersin hallinnoimat-rahastot keskittyvät kannattaviin suomalaisiin pk-yrityksiin.

The post Doranova ottaa seuraavan kasvuaskeleen Saari Partnersin kanssa – katse suuriin biokaasuhankkeisiin appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Kiilto Ventures sijoittaa Birdsview’hin, joka mullistaa betonirakenteiden tarkastuksen skannausteknologialla https://paaomasijoittajat.fi/ajankohtaista/uutiset/32733/kiilto-ventures-sijoittaa-birdsviewhin-joka-mullistaa-betonirakenteiden-tarkastuksen-skannausteknologialla/ Mon, 17 Aug 2026 08:34:56 +0000 https://paaomasijoittajat.fi/?post_type=article&p=32733 Norjalainen rakennusteknologiayhtiö Birdsview, joka kehittää innovatiivisia betonirakenteiden skannausratkaisuja, on kerännyt 3,7 miljoonan euron rahoituksen. Rahoituskierrokselle osallistui vahva pohjoismainen sijoittajakonsortio, johon kuuluvat mm. Kiilto Ventures, Sarsia, Butterfly Ventures, Proptechfonden, Nordic Makers ja Momentum. Kysyntä kasvaa teknologioille, joiden avulla voidaan pidentää rakennusten, siltojen ja muun betonisen infrastruktuurin käyttöikää. Birdsview on kehittänyt laitteisto- ja ohjelmistoalustan, joka toimii kuin ”magneettikuvaus betonille”. Sen avulla betonirakenteita voidaan tutkia rakenteita vahingoittamatta. … Continued

The post Kiilto Ventures sijoittaa Birdsview’hin, joka mullistaa betonirakenteiden tarkastuksen skannausteknologialla appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Norjalainen rakennusteknologiayhtiö Birdsview, joka kehittää innovatiivisia betonirakenteiden skannausratkaisuja, on kerännyt 3,7 miljoonan euron rahoituksen. Rahoituskierrokselle osallistui vahva pohjoismainen sijoittajakonsortio, johon kuuluvat mm. Kiilto Ventures, Sarsia, Butterfly Ventures, Proptechfonden, Nordic Makers ja Momentum.

Kysyntä kasvaa teknologioille, joiden avulla voidaan pidentää rakennusten, siltojen ja muun betonisen infrastruktuurin käyttöikää. Birdsview on kehittänyt laitteisto- ja ohjelmistoalustan, joka toimii kuin ”magneettikuvaus betonille”. Sen avulla betonirakenteita voidaan tutkia rakenteita vahingoittamatta. Yrityksen tekoälypohjainen ohjelmisto tuottaa rakenteista tarkkoja, BIM-yhteensopivia digitaalisia malleja millimetriluokan tarkkuudella yhdistämällä mm. maaperätutkan (GPR), LiDAR-teknologian ja 3D-seurannan avulla saatavaa tietoa.

Teknologia auttaa rakentamisen ja suunnittelun ammattilaisia paikantamaan raudoitteita ja muita rakenteisiin upotettuja elementtejä sekä vähentämään kalliiden ja riskialttiiden, rakenteita rikkovien tutkimusten tarvetta. Tämä on erityisen tarpeellista arvokasta korjaus- ja perusparannushankkeissa, joissa tarkka tieto olemassa olevista rakenteista parantaa suunnittelun laatua, turvallisuutta ja resurssitehokkuutta merkittävästi.

Birdsview lanseerasi teknologiansa tammikuussa 2025. Yhtiö on tähän mennessä skannannut yli 100 betonirakennetta rakennuksista siltoihin. Maaliskuussa 2026 alkaneen ennakkomyynnin jälkeen ratkaisu on otettu käyttöön jo kahdeksassa maassa. Yritys on myös tehnyt yhteistyötä kansainvälisesti tunnettujen rakennus- ja suunnitteluorganisaatioiden, kuten Vincin, Bouygues Constructionin, EllisDonin, Swecon, Asplan Viakin ja Rambøllin kanssa.

”Rakennusalan etsiessä yhä kestävämpiä tapoja pidentää olemassa olevien rakenteiden käyttöikää, päätöksentekoa parantavat ja hukkaa sekä tarpeettomia toimenpiteitä vähentävät teknologiat ovat yhä tärkeämpiä. Uskomme, että Birdsview’llä on vahva potentiaali luoda arvoa rakennetussa ympäristössä, ja olemme innoissamme voidessamme tukea yhtiön seuraavaa kasvuvaihetta”, sanoo Kiilto Venturesin toimitusjohtaja Matti Rönkkö.

Sijoitus tukee Kiilto Venturesin strategiaa panostaa innovatiivisiin teknologioihin, jotka edistävät kestävää rakentamista. Birdsview’n ratkaisu voi auttaa vähentämään tarpeettomia purkutöitä, optimoimaan korjausrakentamisen suunnittelua ja pidentämään infrastruktuurin käyttöikää.

Rahoituksen avulla Birdsview vauhdittaa kaupallista laajentumistaan, teollista skaalaustaan ja kansainvälistä kasvuaan.

”Tämä rahoituskierros on tärkeä virstanpylväs Birdsview’lle. Nyt, kun olemme varmistaneet 3,7 miljoonan euron rahoituksen ja saaneet tueksemme pohjoismaisen sijoittajakonsortion, joka ymmärtää sekä teknologiamme että markkinamme, meillä on resurssit skaalata liiketoimintaamme useissa maissa. Se, että asiakkaat kahdeksassa maassa ovat valinneet Birdsview Concrete -ratkaisun vain muutamia viikkoja lanseerauksen jälkeen, osoittaa, että ratkaisemme todellista alan ongelmaa”, sanoo Birdsview’n toimitusjohtaja Olav Skogen.

The post Kiilto Ventures sijoittaa Birdsview’hin, joka mullistaa betonirakenteiden tarkastuksen skannausteknologialla appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Lausuntopyyntö luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi raportoivien finanssilaitosten tiedonantovelvollisuudesta (CRS/DAC2) https://paaomasijoittajat.fi/ajankohtaista/lausunnot/32727/lausuntopyynto-luonnoksesta-verohallinnon-ohjeeksi-raportoivien-finanssilaitosten-tiedonantovelvollisuudesta-crs-dac2/ Thu, 13 Aug 2026 11:42:32 +0000 https://paaomasijoittajat.fi/?post_type=article&p=32727 Verohallinto on pyytänyt Pääomasijoittajat ry:n lausuntoa otsikkoaiheesta. Pääomasijoittajat ry kiittää annetusta lausuntomahdollisuudesta ja esittää lausuntonaan seuraavaa.   Pääomasijoittajat ry pitää yleisesti ohjeluonnosta odotettuna ja tarpeellisina asiaa sääntelevän uuden lain tultua voimaan vuoden alussa.  Kohdistamme ohjeluonnoksesta erityisen kommenttimme pääomasijoitustoimintaan liittyviin määritelmiin ja esimerkkeihin.  Sijoitusyksikön määritelmä – sijoitusyksikön täysin omistama holding-yhtiö  Ohjeluonnoksen luvussa 2.4 olevat esimerkit 7 ja 8 käsittelevät rahastorakenteissa käytettävien yksiköiden raportointivelvoitteita:  Esimerkki 7: Pääomasijoitusrahasto   Pääomasijoitusrahastoa P hallinnoi … Continued

The post Lausuntopyyntö luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi raportoivien finanssilaitosten tiedonantovelvollisuudesta (CRS/DAC2) appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Verohallinto on pyytänyt Pääomasijoittajat ry:n lausuntoa otsikkoaiheesta. Pääomasijoittajat ry kiittää annetusta lausuntomahdollisuudesta ja esittää lausuntonaan seuraavaa.  

Pääomasijoittajat ry pitää yleisesti ohjeluonnosta odotettuna ja tarpeellisina asiaa sääntelevän uuden lain tultua voimaan vuoden alussa. 

Kohdistamme ohjeluonnoksesta erityisen kommenttimme pääomasijoitustoimintaan liittyviin määritelmiin ja esimerkkeihin. 

Sijoitusyksikön määritelmä – sijoitusyksikön täysin omistama holding-yhtiö 

Ohjeluonnoksen luvussa 2.4 olevat esimerkit 7 ja 8 käsittelevät rahastorakenteissa käytettävien yksiköiden raportointivelvoitteita: 

Esimerkki 7: Pääomasijoitusrahasto  

Pääomasijoitusrahastoa P hallinnoi hallinnointiyhtiö R, joka myös tekee P:n varoja koskevat sijoituspäätökset. R:n bruttotuloista yli 50 prosenttia muodostuu P:n hallinnoinnista saaduista tuloista. R täyttää toimintoperusteisen sijoitusyksikön tunnusmerkit. P täyttää hallinnoidun sijoitusyksikön tunnusmerkit, koska sen tuloista yli 50 prosenttia saadaan tai on tarkoitus saada finanssivaroihin sijoittamisesta. 

Esimerkki 8: Pääomasijoitusrahaston omistama holding-yhtiö  

Esimerkissä 7 kuvattu hallinnointiyhtiö R perustaa holding-yhtiön S, joka sijoittaa teollista toimintaa harjoittavaan yhtiöön T, jota R hallinnoi. S:n tulot muodostuvat pääasiallisesti sen sijoituksista T:hen. S täyttää hallinnoidun sijoitusyksikön tunnusmerkit. T sen sijaan ei täytä hallinnoidun sijoitusyksikön tunnusmerkkejä, jos sen tulot muodostuvat pääasiallisesti teollisesta toiminnasta saaduista tuloista. 

Pääomasijoittajat ry katsoo, että esimerkkiä 8 tulisi muuttaa siten, että S:n toiminnan katsotaan liittyvän läheisemmin rakenteessa sen alapuolella T:n kautta harjoitettuun aktiiviseen liiketoimintaan, eikä S:n siten katsottaisi täyttävän aktiivisen finanssiyksikön tunnusmerkkejä. 

Viittaamme näiden esimerkkien osalta muutoin lisäksi, mitä Suomen Veroasiantuntijat ry on tätä ohjeluonnosta koskevassa lausunnossaan tuonut esiin Ruotsin Skatteverketin tulkinnasta/ohjeistuksesta liittyen holding-yhtiöihin, ja pyytäisimme Verohallintoa arvioimaan, voidaanko Skatteverketia vastaava linjaus ottaa myös Verohallinnon ohjeluonnokseen muuttamalla esimerkissä 8 esitettyä tulkintaa.  

 ***

PÄÄOMASIJOITTAJAT RY 

Mari Marsio
ESG- ja lakiasiainjohtaja
050 3255 914
mari.marsio@paaomasijoittajat.fi 

 

The post Lausuntopyyntö luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi raportoivien finanssilaitosten tiedonantovelvollisuudesta (CRS/DAC2) appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Aminopörssi on kasvanut vauhdikkaasti laajan ja laadukkaan valikoiman avulla – Sponsor Capital mukaan tukemaan kasvua https://paaomasijoittajat.fi/ajankohtaista/uutiset/32720/aminoporssi-on-kasvanut-vauhdikkaasti-laajan-ja-laadukkaan-valikoiman-avulla-sponsor-capital-mukaan-tukemaan-kasvua/ Thu, 13 Aug 2026 07:10:22 +0000 https://paaomasijoittajat.fi/?post_type=article&p=32720 Aminopörssi on ollut yksi viime vuosien nopeimmin kasvaneista suomalaisista lisäravinne- ja treenikaupoista. Suomalainen pääomasijoitusyhtiö Sponsor Capital tulee nyt mukaan omistajaksi tukemaan yhtiön kasvun jatkumista. Aminopörssin perustaja Anton Kiuttu jatkaa merkittävänä omistajana ja toimitusjohtajana myös jatkossa. Vuonna 2009 perustetun Aminopörssin valikoima kattaa niin lisäravinteet kuin treenivarusteet ja -vaatteet, joita myydään sekä yhtiön omassa verkkokaupassa että kivijalkamyymälässä … Continued

The post Aminopörssi on kasvanut vauhdikkaasti laajan ja laadukkaan valikoiman avulla – Sponsor Capital mukaan tukemaan kasvua appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Aminopörssi on ollut yksi viime vuosien nopeimmin kasvaneista suomalaisista lisäravinne- ja treenikaupoista. Suomalainen pääomasijoitusyhtiö Sponsor Capital tulee nyt mukaan omistajaksi tukemaan yhtiön kasvun jatkumista. Aminopörssin perustaja Anton Kiuttu jatkaa merkittävänä omistajana ja toimitusjohtajana myös jatkossa.

Vuonna 2009 perustetun Aminopörssin valikoima kattaa niin lisäravinteet kuin treenivarusteet ja -vaatteet, joita myydään sekä yhtiön omassa verkkokaupassa että kivijalkamyymälässä Helsingin Konalassa. Muiden valmistajien brändien rinnalla keskeisessä roolissa ovat omat tuotesarjat, joista tunnetuin on Nutri Works, yksi Suomen laajimmista lisäravinnebrändeistä. Treenivarusteissa ja -vaatteissa Aminopörssi on tuonut Suomeen useita merkkejä, joita ei ole ollut muualta saatavilla.

”Aminopörssin tarina syntyi tarpeesta löytää parhaat lisäravinteet hyvään hintaan suomalaisesta kaupasta. Olemme vuosien varrella onnistuneet luomaan juuri sellaisen kaupan, jota itse aikoinaan kaipasin. Omat tuotesarjamme syntyvät suoraan asiakkaiden toiveista. Tämän järjestelyn ja lisähartioiden avulla pystymme jatkamaan valikoiman, verkkokaupan ja myymälän kehittämistä entistä nopeammin”, kommentoi toimitusjohtaja Anton Kiuttu.

”Aminopörssiä on kehitetty käyttäjien näkökulmasta, ja se näkyy kaikessa. Yrittäjäpariskunta Anton ja Katja ovat itse aktiivisia harrastajia, ja valikoima on rakentunut niin asiakkaita kuuntelemalla kuin omasta kokemuksesta. Heidän ja koko henkilökunnan pitkäjänteinen työ on luonut vahvan pohjan, jolta kasvua voidaan jatkaa yhdessä”, kommentoi Sponsor Capitalin osakas Joni Hämäläinen.

Jatkossa Aminopörssi toimii itsenäisenä yhtiönä samassa konsernissa kuin suomalainen hyvinvointituotteiden verkkokauppa Sinunapteekki. Järjestelyllä ei ole suoria vaikutuksia asiakkaisiin tai yhteistyökumppaneihin. Aminopörssin verkkokauppa sekä myymälä Helsingissä palvelevat asiakkaita entiseen tapaan.

***

Lisätietoja:

Anton Kiuttu, toimitusjohtaja
Aminopörssi
anton[at]nutrimarket.fi

Joni Hämäläinen, osakas
Sponsor Capital
joni.hamalainen[at]sponsor.fi

The post Aminopörssi on kasvanut vauhdikkaasti laajan ja laadukkaan valikoiman avulla – Sponsor Capital mukaan tukemaan kasvua appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Gorilla Capital invests in Amplifiles https://paaomasijoittajat.fi/ajankohtaista/uutiset/32716/gorilla-capital-invests-in-amplifiles/ Thu, 13 Aug 2026 06:26:32 +0000 https://paaomasijoittajat.fi/?post_type=article&p=32716 Gorilla Capital Fund III has made its 61st investment in Amplifiles — a software company that turns real estate listing photos into finished marketing videos. Video sells homes, but for most listings it has been out of reach. A high-end property gets a film crew; a typical home gets twenty photos, because producing video for … Continued

The post Gorilla Capital invests in Amplifiles appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Gorilla Capital Fund III has made its 61st investment in Amplifiles — a software company that turns real estate listing photos into finished marketing videos.

Video sells homes, but for most listings it has been out of reach. A high-end property gets a film crew; a typical home gets twenty photos, because producing video for every listing has simply been too expensive and slow. Agents and photographers know video performs — the economics just haven’t worked at the level of an ordinary listing.

Amplifiles closes this gap by working from material that already exists. Agents, photographers and brokerages upload the photos from a shoot they have already done and get back a complete listing video with voice-over, captions and branding — in every format required for MLS (the listing databases agents publish through) and social media. No film crew, no editing work, no new shoot.

This makes video a standard part of marketing every listing, not a luxury reserved for the most expensive ones.

Amplifiles already serves real estate professionals across North America, Europe and Oceania.

”Video in real estate has been a luxury product. A million dollar listing gets a film crew, a regular home gets twenty photos, and the main reason is production cost,” says Tommi Keränen, CEO and co-founder, Amplifiles. ”We took the cost out, so every listing can have one. This funding is about reaching the agents and photographers who haven’t heard that yet.”

”Amplifiles has grown to a real customer base in North America from Tampere, with a small and experienced team and very little capital,” says Petri Lehmuskoski, Partner at Gorilla Capital. ”That kind of efficiency doesn’t happen by accident. It comes from founders who have done this before and who stay close to the people actually using the product. That discipline is what makes companies durable, and it’s what we back.”

We are pleased to partner with Angel CoFund managed by Innovestor, Proptech Capital and angel investors.

Picture: Gorilla Capital/Amplifiles.

***

Visit Gorilla Capital’s website

The post Gorilla Capital invests in Amplifiles appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi vuoden 2027 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi https://paaomasijoittajat.fi/ajankohtaista/lausunnot/32711/lausuntopyynto-luonnoksesta-hallituksen-esitykseksi-eduskunnalle-laeiksi-vuoden-2027-tuloveroasteikosta-ja-tuloverolain-muuttamisesta-seka-eraiksi-muiksi-verolaeiksi/ Tue, 11 Aug 2026 06:42:30 +0000 https://paaomasijoittajat.fi/?post_type=article&p=32711 Valtiovarainministeriö on pyytänyt Pääomasijoittajat ry:ltä lausuntoa aiheesta. Pääomasijoittajat ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.    Lakiehdotuksen ja lausuntomme pääkohdat  Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi tuloverolakiin tehtävistä muutoksista muun muassa koskien työsuhdeoptioiden verotusta ja henkilöstöanteihin liittyviä säännöksiä. Työsuhdeoptioiden verotusta muutettaisiin listaamattomien osakkeiden osalta siten, että työsuhdeoption perusteella määräytyvä vero tulisi tiettyjen edellytysten täyttyessä maksettavaksi vasta silloin, kun optiolla merkityt osakkeet luovutetaan. Henkilöstöanteja koskevaa säännöstä ehdotetaan puolestaan muutettavaksi poistamalla rajoitus, jonka mukaan säännös koskee … Continued

The post Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi vuoden 2027 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Valtiovarainministeriö on pyytänyt Pääomasijoittajat ry:ltä lausuntoa aiheesta. Pääomasijoittajat ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.   

Lakiehdotuksen ja lausuntomme pääkohdat 

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi tuloverolakiin tehtävistä muutoksista muun muassa koskien työsuhdeoptioiden verotusta ja henkilöstöanteihin liittyviä säännöksiä. Työsuhdeoptioiden verotusta muutettaisiin listaamattomien osakkeiden osalta siten, että työsuhdeoption perusteella määräytyvä vero tulisi tiettyjen edellytysten täyttyessä maksettavaksi vasta silloin, kun optiolla merkityt osakkeet luovutetaan. Henkilöstöanteja koskevaa säännöstä ehdotetaan puolestaan muutettavaksi poistamalla rajoitus, jonka mukaan säännös koskee vain tilanteita, joissa merkitään oman työnantajan osakkeita.  

Pääomasijoittajat ry pitää lakiehdotuksessa yleisesti myönteisenä, että hallituksen edellyttämä selvitys suomalaisten työsuhdekannustinjärjestelmien parantamiseksi on nyt konvertoitunut ainakin osaratkaisultaan konkreettiseksi lainsäädännön valmisteluksi kevään 2026 kehysriihen päätöksellä siitä, että työsuhdeoptioiden verotuksen ajankohta muutetaan kohde-etuuden luovutushetkeen. 

Pääomasijoittajat ry nostaa lakiehdotuksesta lausunnossaan erityisesti esiin:  

  • Hallituksen veropolitiikkaan sisältyvä tavoite, että verotuksen pitää kannustaa yrittäjyyteen ja tukea kotimaista omistajuutta on hyvin kannatettava ja tärkeä asia osana kasvuyhtiöiden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Listaamattomien yhtiöiden työsuhdeoptioiden verotukseen ehdotettu muutos on tämän tavoitteen toteuttamisesta yksi tärkeä konkreettinen käytännön toimi.  
  • Samalla kuitenkin hallituksen vuoden 2025 puoliväliriihessä tekemä päätös käynnistää työ ”Euroopan parhaiden työsuhdekannustinjärjestelmien luomiseksi” jää vielä tällä lakiesityspaketilla täyttymättä. Kuten hallituksen esitykseen sisältyvästä maavertailustakin on luettavissa, yksittäisellä työsuhdeoptioiden verotuksen ajankohtaa muuttavalla toimella ei voida vielä yltää Euroopan parhaimmaksi.  
  • Työ Suomen talouskasvun edellytysten vahvistumiseksi muun muassa kasvuyrittäjyyteen liittyvää verotusta tukemalla on jatkuttava ja lainvalmistelutöitä myös Euroopan parhaiden työsuhdekannustinjärjestelmien luomiseksi on syytä jatkaa.  

Asian tausta 

Osana kevään 2025 puoliväliriihen kasvutoimia hallitus päätti käynnistää työn Euroopan parhaiden työsuhdekannustinjärjestelmien luomiseksi. Pääomasijoittajat ry katsoo, että tämä oli hyvin tervetullut ja oikeanlainen iso tavoite kehittää kasvuyhtiöiden toimintaolosuhteita Suomen talouskasvun edellytysten vahvistamiseksi. Kirjauksen mukaan selvityksessä oli tarkoitus kartoittaa työsuhdeoptioiden ja muiden osakepohjaisten kannustinjärjestelmien verotuksen nykytila ja arvioida muutostarpeet.  

Selvityksen osana kuultiin myös toimialan edustajia ja muita sidosryhmiä. Pääomasijoittajat ry toi silloin esille tarvetta tarjota yrittäjille Suomessa kilpailukykyinen toimintaympäristö, ja kuinka yhtenä siihen liittyvänä haasteena on henkilöstön sitouttaminen. Hyvä tiimi on yrittämisen lähtökohta ja sen edelleen kehittämisen perusedellytys. Hyvien tiimien startup-yhtiöitä pitää myös pystyä kehittämään Mittelstand-yrityksiksi, jolloin ne muun muassa työllistävät paljon suuremman määrän työntekijöitä, ja tämän vaiheen yrityksillä on taas toisenlaiset haasteet työntekijöiden sitouttamisessa kuin startup-vaiheessa. Puolsimme vahvasti hallituksen esittämään tavoitetta käynnistää työ Euroopan parhaiden työsuhdekannustinjärjestelmien luomiseksi, koska Suomi on tällä hetkellä yksi Euroopan heikoimmista ympäristöistä käyttää esimerkiksi optioita henkilöstön sitouttamiseen.   

Pääomasijoittajat ry nimesi nykytilan erityisiksi ongelmakohdiksi: 1) tiimin täydentämisen avainhenkilöllä ja siihen liittyen TVL 66 a §:n rajoittavan edellytyksen ”etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä”, sekä 2) avainhenkilön maksettava optio-oikeuksien käyttämisestä veroja, vaikka hän ei saisi käteisvastiketta, ja siihen liittyen TVL 66 §:n säännöksen optio-oikeuksien verottamisesta niiden käytön hetkellä eikä osakkeiden luovutushetkellä. Edun verottaminen ansiotulona optioiden käyttöhetkellä on johtanut työntekijöiden veronmaksukykyyn liittyviin ongelmiin, mikä on johtanut optioiden merkitsemättä jättämiseen ilman niiden käyttämisestä. Tämä on vesittänyt optioiden hyötyä työntekijöitä kannustavana ja sitouttavana instrumenttina ja siten optioiden varsinaista tarkoitusta, jolla on ollut laajempaakin vaikutusta suomalaisten yhtiöiden omistusprofiiliin ja omistamisen pysymiseen Suomessa. 

Lisäksi esitimme työsuhdeoptioiden verottamista pääomatulona eikä ansiotulona.  

Ehdotetut lisäykset TVL 66 §:ään (4–7 momentit) 

Ehdotettu muutos koskee listaamattomaan osakeyhtiöön kohdistuvan työsuhdeoption käyttövuonna maksettavaksi määrättävän veron lykkäämistä maksettavaksi osakkeiden luovutusvuoden verotuksessa esityksessä ehdotettujen edellytysten täyttyessä. Veroverovelvollisen tulee lisäksi vuosittain ilmoittaa Verohallinnolle, onko osakkeita luovutettu tai haluaako hän keskeyttää veronmaksun lykkäämisen. Lykätylle verolle ei makseta viivästyskorkoa veronmaksun lykkäyksen ajalta.  

Pääomasijoittajat ry kannattaa ehdotettua muutosta. Kuten edellä on tuotu ilmi, työsuhdeoptioiden käyttämisestä maksettavan veron maksuvelvollisuus (vasta) osakkeiden luovutushetkellä on hyvin tärkeää työsuhdeoptioiden kannustin- ja sitouttamistarkoituksen toteutumiseksi. Kannatamme myös lykkäyksen hakemiselle/myöntämiselle esitettyä prosessia, kunhan se on verovelvolliselle käytännössä sujuvaa ja tulkinnanvaraton. 

Työsuhdeoptioiden verottaminen pääomatuloina 

Kuten hallituksen esitysluonnokseenkin sisältyvästä työsuhdekannustin- järjestelmien vertailusta on todettavissa, Suomella on vielä matkaa Euroopan parhaimmaksi. Useassa maassa nyt esitetty lakiehdotus työsuhdeoptioiden verottamisen ajankohdasta osakkeiden luovutushetkellä on ollut jo pitkään voimassa olevaa oikeutta. Lisäksi osakeoptioista kertyvää tuloa verotetaan joissain valtioissa pääomatulona, jopa varsin alhaisella verokannalla. Ruotsissakin on käytössä järjestelmä, jossa työsuhdeosakeoptioon liittyvä etu ei tietyin edellytyksin ole veronalaista ansiotuloa; tämä järjestelmä on kohdistettu nimenomaan suhteellisen nuorille pk-yrityksille tukemaan niiden kasvua.  

Pääomasijoittajat ry pitää perusteltuna, että Suomessakin tulisi tarkastella siirtymistä työsuhdeoptioiden verottamiseen pääomatuloina. Tämä muutos on aivan olennainen elementti suomalaisen verotuksen kehittämistyötä, jos todella halutaan saavuttaa tavoite Euroopan parhaiden työsuhdekannustinjärjestelmien luomiseksi Suomeen. 

Lopuksi 

Pääomasijoittajat ry pitää hyvänä, että työsuhdekannustinjärjestelmien parantamista koskeva osaratkaisu on nyt edennyt lainvalmisteluun ja sen on esitetty tulevan voimaan ensi vuoden alusta koskemaan kaikkia työsuhdeoptioita, jotka käytetään lain voimaantulon jälkeen riippumatta siitä, milloin optiot on saatu.  

Samalla Pääomasijoittajat ry pitää hyvin olennaisena, että työ Euroopan parhaiden työsuhdekannustinjärjestelmien kehittämiseksi Suomeen jatkuu, muun muassa työsuhdeoptioiden verottamiseksi pääomatuloina sekä TVL 66 a §:n jatkokehittämisellä tukemaan yksittäisten avainhenkilöiden sitouttamista. Kasvuyritysten työnteon kannustimien parantuminen vaikuttaa osaltaan muun muassa kotitalouksien ostovoiman kohentumiseen ja Suomen talouskasvun edellytysten vahvistumiseen. 

 

 

The post Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi vuoden 2027 tuloveroasteikosta ja tuloverolain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi verolaeiksi appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ulkomaisten sijoitusten seurannasta ja lupamenettelyistä https://paaomasijoittajat.fi/ajankohtaista/lausunnot/32624/lausunto-hallituksen-esityksesta-eduskunnalle-laiksi-ulkomaisten-sijoitusten-seurannasta-ja-lupamenettelyista/ Thu, 09 Jul 2026 13:02:40 +0000 https://paaomasijoittajat.fi/?post_type=article&p=32624 Työ- ja elinkeinoministeriölle  VN/15267/2024  Asian tausta ja erityiset seikat Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ulkomaisten sijoitusten seurannasta ja lupamenettelyistä, joka korvaisi voimassa olevan lain ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta. Taustalla ovat muuttunut turvallisuusympäristö sekä EU:n seuranta-asetuksen uudistaminen. Esityksen keskeisiä muutoksia ovat soveltamisalan laajeneminen, pakollisen ennakkolupamenettelyn ulottaminen kaikkiin lain soveltamisalaan kuuluviin sijoituksiin sijoittajan alkuperästä riippumatta, greenfield-sijoitusten rajattu tuominen … Continued

The post Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ulkomaisten sijoitusten seurannasta ja lupamenettelyistä appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Työ- ja elinkeinoministeriölle  VN/15267/2024 

Asian tausta ja erityiset seikat

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ulkomaisten sijoitusten seurannasta ja lupamenettelyistä, joka korvaisi voimassa olevan lain ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta. Taustalla ovat muuttunut turvallisuusympäristö sekä EU:n seuranta-asetuksen uudistaminen. Esityksen keskeisiä muutoksia ovat soveltamisalan laajeneminen, pakollisen ennakkolupamenettelyn ulottaminen kaikkiin lain soveltamisalaan kuuluviin sijoituksiin sijoittajan alkuperästä riippumatta, greenfield-sijoitusten rajattu tuominen seurannan piiriin, omistusosuuksien uusien tarkastelupisteiden lisääminen, kaksivaiheinen lupamenettely sekä hallinnollinen seuraamusmaksu.

Pääomasijoittajat ry pitää esityksen turvallisuustavoitteita hyväksyttävinä. Kansallisen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen on muuttuneessa turvallisuusympäristössä välttämätöntä. Samalla sääntelyn tulee olla tarkkarajaista, oikeasuhtaista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä, jotta se ei tarpeettomasti heikennä Suomen houkuttelevuutta sijoitus- ja kasvuyhtiöympäristönä.

Pääomasijoittajat ry haluaa ennen lakiesityksen pykäläkohtaista lausumista kiinnittää huomiota lain soveltamisalaan. Lain soveltamisalaa koskeva pykälä lainsäädännön alussa on yleinen ja selkeä kunkin sääntelyn soveltamisen peruslähtökohta, ja siten on outoa, että tästä lakiesityksestä tämä tärkeä pykälä kuitenkin puuttuu. Pääomasijoittajat ry katsoo, että lain soveltuminen pääomasijoitustoimintaan/tyypillisesti käytettyihin pääomasijoitusrahastojen rakenteisiin jää epäselväksi, etenkin huomioiden vielä lakiesityksen 2 §:n 2)-kohta ulkomaisen sijoituksen määritelmästä.

Pääomasijoittajat ry esittääkin, että lakiesitykseen tulisi lisätä lain soveltamisalaa koskeva pykälä. Tällöin tulisi huomioida EU:n seuranta-asetuksen resitaalissa (14) mainittu edellytys muun muassa ”suorista linkeistä” ulkomaisen sijoittajan ja kohteen välillä sekä esimerkki portfoliosijoituksista (esimerkki esitetty ilman, että ulkomaisen sijoittajan ja kohteen välillä on rahastoakaan).

Pääomasijoittajat ry nostaa lausunnossaan esiin erityisesti neljä seikkaa:

  1. Ulkomaisen sijoittajan määritelmä on liian laaja. Määritelmä voi johtaa tulkintaan, jossa myös suomalainen, Suomesta hallinnoitu pääomasijoitusrahasto katsotaan ulkomaiseksi sijoittajaksi ulkomaisten LP-sijoittajiensa vuoksi. Tämä olisi ristiriidassa tavoitteen kanssa houkutella kansainvälistä pääomaa suomalaisiin rahastoihin ja kasvuyhtiöihin. Myös ulkomaisen sijoituksen määritelmä on tulkinnanvarainen ja se lähtökohtaisesti poissulkee pääomasijoitustoiminnan lain soveltamisalasta, mikä tulisi ilmaista selvästi.
  2. Kansallista lisäsääntelyä tulee välttää. EU:n seuranta-asetuksen toimeenpano tulee toteuttaa täsmällisesti ja EU:n vähimmäistasoa noudattaen. Kansallisia, asetuksen vähimmäisvaatimuksia pidemmälle meneviä laajennuksia tulee lähtökohtaisesti välttää, koska ne heikentävät investointien, kasvurahoituksen ja Suomen kilpailukyvyn edellytyksiä ilman vastaavaa turvallisuushyötyä. Mahdollinen kansallinen lisäsääntely tulee rajata vain tilanteisiin, joissa sille on osoitettavissa selkeä ja välttämätön turvallisuusperuste.
  3. Käsittelyn ripeys ja ennakoitavuus ovat ratkaisevia. Toiselle käsittelyvaiheelle tulisi asettaa selkeä määräaika, ja selvät tapaukset tulisi voida käsitellä huomattavasti säädettyä enimmäisaikaa nopeammin, jotta sijoituskierrosten sujuvuus ei vaarannu.
  4. Sääntelyn tulee olla tarkkarajaista ja oikeasuhtaista. Lakiehdotukseen tulisi lisätä sen soveltamisala, ja tosiasiallisen vaikutusvallan käsite tulisi rajata täsmällisesti niin, etteivät tavanomaiset vähemmistösijoitukset tai laajasti hyödynnettävää teknologiaa kehittävät yhtiöt tarpeettomasti päädy lupamenettelyn piiriin ilman todellista yhteyttä kansalliseen turvallisuuteen.

1 § Lain tarkoitus

Pääomasijoittajat ry pitää esityksen tavoitteita kansallisen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta lähtökohtaisesti hyväksyttävinä. Muuttunut turvallisuusympäristö ja EU:n seuranta-asetuksen uudistaminen luovat tarpeen ajantasaistaa sääntelyä.

Pääomasijoittajat ry korostaa kuitenkin, että ulkomaisten sijoitusten seuranta on vain yksi keino lain tarkoituksena olevien etujen turvaamisessa. Turvallisuuskriittisiä toimintoja suojataan jo muun muassa vientivalvonnalla, turvallisuusselvityksillä sekä rahanpesun estämiseen liittyvillä pakotesääntelyllä ja sijoittajien tuntemista koskevilla velvoitteilla. Nämä mekanismit on otettava huomioon arvioitaessa, kuinka pitkälle ulkomaisten sijoitusten seurannalla on välttämätöntä ja oikeasuhtaista puuttua kansainvälisen pääoman liikkeisiin.

Lain tarkoitus toteutuu parhaiten, kun sääntely on tarkkarajaista, riskiperusteista ja oikeasuhtaista. Ylimitoitettu tai tulkinnanvarainen sääntely heikentää kasvuyhtiöiden rahoituksen saatavuutta ja Suomen houkuttelevuutta kansainvälisen pääoman kohteena ilman vastaavaa turvallisuushyötyä. Sääntelyn turvallisuustavoitteet tulee sovittaa yhteen Suomen talouskasvun, innovaatiokyvyn ja kansainvälisen kilpailukyvyn kanssa.

2 § Määritelmät

Ulkomaisen sijoittajan määritelmä on esityksen keskeisimpiä säännöksiä pääomasijoitustoimialan kannalta, ja Pääomasijoittajat ry pitää sitä nykymuodossaan liian laajana ja tulkinnanvaraisena. Myös ulkomaisen sijoituksen määritelmää on syytä tarkastella tarkoin lain tarkoituksen täyttymisen osalta ja siten lain soveltamiseen vaikuttavana.

Kotimaisen rahaston katsominen ulkomaiseksi sijoittajaksi. Esityksen 2 §:n 1 momentin 1) kohdan c- ja d-kohtien mukaan ulkomaiseksi sijoittajaksi katsottaisiin myös Suomeen rekisteröity yhteisö tai sijoitusrakenne, jossa ulkomaisella sijoittajalla on suoraan tai välillisesti vähintään kymmenesosa äänivallasta tai vastaava tosiasiallinen vaikutusvalta. Koska pääomasijoitusrahastoissa on tyypillisesti ulkomaisia vaihtoehtoisrahaston osuudenomistajia (LP-sijoittajia) ja monikerroksisia rakenteita, määritelmä voi johtaa siihen, että myös suomalainen, Suomesta hallinnoitu rahasto katsotaan ulkomaiseksi sijoittajaksi, jos LP-sijoittajien taloudellinen asema, äänioikeudet tai muut rahastosopimukseen perustuvat oikeudet katsotaan 10 prosentin kynnyksen tai tosiasiallisen vaikutusvallan arvioinnissa merkityksellisiksi. Tämä on ongelmallista erityisesti silloin, kun LP-sijoittajilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta ohjata rahaston sijoituspäätöksiä tai kohdeyhtiön toimintaa.

Lopputulos on ristiriidassa esityksen omien tavoitteiden kanssa: Suomeen pyritään houkuttelemaan kansainvälistä pääomaa, mutta kun sitä onnistutaan keräämään suomalaisiin rahastoihin, rahastot muuttuisivat lain näkökulmasta ulkomaisiksi ja niiden mahdollisuuksia sijoittaa suomalaisiin kasvuyhtiöihin rajoitettaisiin. Ongelma korostuu, koska suurten rahastojen kokoaminen edellyttää institutionaalisia LP-sijoittajia ja kansainvälisesti tunnettuja rakenteita, minkä vuoksi osa suomalaisesta pääomasta hallinnoidaan esimerkiksi Luxemburgiin sijoittautuneista rahastorakenteista.

Tosiasiallinen vaikutusvalta. Viittaus ”vastaavaan tosiasialliseen vaikutusvaltaan” jättää huomattavan tulkinnanvaran erityisesti rakenteissa, joissa sijoittajalla on taloudellinen intressi ilman tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa kohdeyhtiön päätöksentekoon. Kriteerien tulisi olla mahdollisimman objektiivisia ja yksiselitteisiä. Tätä käsitellään tarkemmin 7 §:n kohdalla.

Ehdotukset:

Ulkomaisen sijoittajan määritelmää tulisi tarkentaa siten, että se ottaa huomioon pääomasijoitusrahastojen tyypilliset rakenteet. Rahasto, jonka vastuunalaisen yhtiömiehen tosiasialliset edunsaajat ovat suomalaisia, tulisi lähtökohtaisesti katsoa suomalaiseksi sijoittajaksi, vaikka rahastossa on ulkomaisia LP-sijoittajia.

Lisäksi Pääomasijoittajat ry esittää jatkovalmistelussa harkittavaksi pitkäaikaisen ennakkohyväksynnän mallia tai muuta kevennettyä menettelyä sijoittajille, joiden hallinnointi, tosiasiallinen määräysvalta ja sijoittajakunta ovat viranomaiselle läpinäkyviä ja tunnettuja, esimerkiksi kun rahaston hoitaja on Euroopan talousalueella toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja. Ratkaisevaa tulisi olla se, kuka rahastoa tosiasiallisesti hallinnoi ja kontrolloi ts. päättää kohdeyhtiöihin tehtävistä sijoituksista, ei sijoituspääoman maantieteellinen alkuperä. Viranomaisella tulisi kuitenkin säilyä mahdollisuus edellyttää täysimittaista lupakäsittelyä, jos sijoitukseen, kohdeyhtiöön tai sijoittajan rakenteeseen liittyy tosiasiallisia turvallisuusriskejä.

Ulkomainen sijoitus. Lain tarkoituksena (1 §) on säätää ulkomaisten sijoitusten seurannasta ja lupamenettelystä. Lain 2 §:n 1 momentin 2)-kohdassa on määritelty ulkomainen sijoitus ”toimenpiteeksi, jonka ulkomainen sijoittaja toteuttaa suoraan tai välillisesti luodakseen suoria yhteyksiä toimenpiteen kohteeseen harjoittaakseen taloudellista toimintaa Suomessa.”

Pääomasijoittajat ry kiinnittää tältä osin erityisesti huomiota lainkohdan määritelmään ”luodakseen suoria yhteyksiä toimenpiteen kohteeseen”. Pääomasijoitustoiminnassa ulkomainen LP-sijoittaja ei ole luomassa suoria yhteyksiä toimenpiteen kohteeseen eli johonkin suomalaiseen yhtiöön. LP-sijoittaja toimii yksinomaan passiivisena sijoittajana pääomasijoittajan hallinnoimassa rahastossa. Pääomasijoittaja on se, joka tekee rahaston sijoituspolitiikan mukaiset sijoituspäätökset rahaston varoista esimerkiksi suomalaisiin yhtiöihin, ja rahasto on siten myös kohteen (suomalainen yhtiö/rahaston portfolioyhtiö) omistaja.

Pääomasijoittajat ry korostaa, että tässä lakiesityksen 2 §:n 2)-kohdassa näyttäisi toteutuvan EU:n seuranta-asetuksen tarkoitus laajentaa asetuksen soveltaminen suorien sijoitusten lisäksi välillisiin (”toteuttaa suoraan tai välillisesti”), mutta huomioiden samalla, että suoran tai välillisen sijoituksen katsominen esitetyn lain mukaisesti ulkomaiseksi sijoitukseksi edellyttää määrittelyyn sisältyen myös ulkomaisen sijoittajan suorien yhteyksien luomista toimenpiteen kohteeseen harjoittaakseen taloudellista toimintaa Suomessa.

Ehdotus:

Pääomasijoittajat ry esittää, viitaten myös lausunnon alussa lain soveltamisalasta ja tässä edellä ulkomaisesta sijoittajasta todettuun, että tässä kohtaa lakiehdotuksen esitöissä/pykäläkohtaisissa perusteluissa tuodaan esille, mitä näillä ”suorilla yhteyksillä” tarkoitetaan/ei-tarkoiteta, koska tämä vaikuttaa myös koko lain soveltumiseen pääomasijoitustoimintaan. Ulkomaisen sijoituksen määritelmähän on uusi verrattuna voimassa olevaan lakiin, jossa tätä käsitettä ei ole.

3 § Seurannan kohteet

Seurannan kohteiden määritteleminen aiempaa tarkemmin ja sektorikohtaisesti on lähtökohtaisesti kannatettavaa, koska se lisää ennakoitavuutta verrattuna voimassa olevan lain yleisluonteisiin määritelmiin.

Pääomasijoittajat ry kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että useat seurannan kohteet on määritelty edelleen laajasti ja osin tulkinnanvaraisesti. Erityisesti kansallisen turvallisuuden, kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta merkityksellisiin tietoihin, tieto- ja viestintätekniikkaan sekä kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät kohdat voivat kattaa laajan joukon yrityksiä, joiden yhteys kansalliseen turvallisuuteen on välillinen tai etäinen. Sama koskee EU:n seuranta-asetukseen kytkeytyviä kriittisiä teknologioita, kuten tekoälyä, siltä osin kuin teknologiaa kehitetään tai hyödynnetään yleiskäyttöisenä teknologiana ilman selkeää turvallisuuskriittistä käyttötarkoitusta.

Pääomasijoittajat ry korostaa, että seurannan kohteiden tulee olla tarkkarajaisia ja riskiperusteisia. Pelkkä toimialan tai teknologian yleinen luonne ei saisi johtaa lupamenettelyyn, vaan ratkaisevaa tulisi olla toiminnan tosiasiallinen turvallisuuskriittisyys. Siltä osin kuin kyse on kansallisesti lisätyistä tai EU:n vähimmäistasoa laajemmista kohteista, rajaukset tulee määritellä erityisen täsmällisesti.

4 § Uutta liiketoimintaa luovat sijoitukset seurannan kohteina

Uutta liiketoimintaa luovien greenfield-sijoitusten tuominen seurannan piiriin on merkittävä laajennus nykytilaan. Pääomasijoittajat ry pitää myönteisenä, että seuranta on rajattu tiettyihin toimialoihin eikä ulotu kaikkiin greenfield-sijoituksiin.

Pääomasijoittajat ry kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että greenfield-sijoitusten tarkastelukynnys on jo 10 prosenttia eikä niihin sovelleta kevyempää menettelyä kuin muihin sijoituksiin. Uuden liiketoiminnan käynnistäminen on Suomen kasvun ja investointien houkuttelun kannalta erityisen toivottavaa, eikä seuranta saa muodostua esteeksi juuri niille investoinneille, joita Suomeen pyritään houkuttelemaan.

Pääomasijoittajat ry esittää harkittavaksi aikaisen vaiheen sijoituksia koskevaa de minimis -poikkeusta tai muuta kevennettyä menettelyä tilanteissa, joissa sijoituksen koko, sijoittajan oikeudet ja kohdeyhtiön kehitysvaihe eivät osoita tosiasiallista riskiä kansalliselle turvallisuudelle. Kevennetty menettely voisi perustua esimerkiksi suppeampaan tietosisältöön, nopeutettuun käsittelyyn tai viranomaisen ennakkokannanottoon siitä, ettei sijoitus edellytä täysimittaista lupakäsittelyä.

Pääomasijoittajat ry pitää perusteltuna, että tekoäly- ja kvanttiteknologian seuranta on greenfield-sijoitusten osalta kytketty datakeskusten yhteydessä rajattuihin edellytyksiin. Samalla on tärkeää varmistaa, ettei pelkkä nousevan teknologian, kuten tekoälyn, hyödyntäminen yleisteknologiana johda automaattisesti lupavelvollisuuteen ilman selkeää turvallisuuskriittistä käyttötarkoitusta.

5 § Luvan hakeminen

Pääomasijoittajat ry:llä ei ole huomautettavaa luvan hakemisen pakollisuutta koskevaan perusrakenteeseen. Pääomasijoittajat ry kiinnittää huomiota soveltamisalan tulkinnanvaraisuuteen ja luvan hakemisen ajoitukseen. Pääomasijoituskierrokset ovat tyypillisesti aikataulultaan tiukkoja, ja epävarmuus luvan tarpeesta tai luvan saamisesta voi vaikeuttaa kierroksen toteuttamista.

Pääomasijoittajat ry pitää tärkeänä, että lupaa voidaan hakea riittävän varhaisessa vaiheessa ja että sijoittajalla tai kohdeyhtiöllä on mahdollisuus saada viranomaiselta nopea ennakkokannanotto siitä, kuuluuko suunniteltu sijoitus lain soveltamisalaan. Ennakkoneuvonta vähentäisi tarpeettomia varmuuden vuoksi tehtäviä hakemuksia ja kohdentaisi viranomaisresurssit tapauksiin, joissa on tosiasiallinen tarve turvallisuusarvioinnille. Käsittelyn ripeyttä ja ennakoitavuutta käsitellään tarkemmin 8 §:ää koskevassa kohdassa.

6 § Omistusosuuksien tarkastelupisteet

Esityksessä lisättäisiin voimassa olevan lain kolmeen tarkastelupisteeseen (10; 33,3; 50 prosenttia) kaksi uutta pistettä, 66,6 ja 90 prosenttia. Pääomasijoittajat ry:llä ei ole tältä osin merkittävää huomautettavaa. Ylempien omistustasojen tarkastelu on ymmärrettävää, ja korkeammat tarkastelupisteet kohdistuvat tilanteisiin, joissa sijoittajan määräysvalta kohdeyhtiössä on jo huomattava.

Pääomasijoittajat ry korostaa kuitenkin, että alin tarkastelupiste eli 10 prosentin osuus tai vastaava tosiasiallinen vaikutusvalta on pääomasijoitustoiminnan kannalta olennaisin, koska vähemmistösijoitukset ovat toimialalla tyypillisiä. Tähän kynnykseen liittyvää tosiasiallisen vaikutusvallan arviointia käsitellään 7 §:ää koskevassa kohdassa. Viittaamme lisäksi 4 §:n kohdalla esittämäämme ehdotukseen aikaisen vaiheen sijoituksia koskevasta de minimis -poikkeuksesta, joka keventäisi alimman tarkastelupisteen vaikutusta erityisesti startup-rahoituksessa.

7 § Ääniosuuden laskeminen osakeyhtiössä

Tähän pykälään kytkeytyy pääomasijoitustoimialan kannalta keskeinen kysymys tosiasiallisen vaikutusvallan arvioinnista, jota käsiteltiin yleisellä tasolla 2 §:n kohdalla.

Pääomasijoittajat ry korostaa, että tavanomaiset vähemmistösijoittajan suojaksi sovitut oikeudet eivät ole sellaista tosiasiallista vaikutusvaltaa, jota lain tarkoittama seuranta koskee. Pääomasijoituksissa on vakiintuneesti käytössä ehtoja, kuten oikeus nimetä jäsen kohdeyhtiön hallitukseen, myötämyyntioikeus (tag along), myötämyyntivelvollisuus (drag along) sekä osakassopimukseen perustuvat veto- tai suostumusoikeudet tiettyihin päätöksiin. Nämä ehdot suojaavat vähemmistösijoittajan asemaa ja sijoituksen arvoa, mutta eivät anna sijoittajalle tosiasiallista määräysvaltaa yhtiön liiketoiminnassa, joka on tyypillisesti perustajilla ja yrittäjillä. Jos tavanomaiset vähemmistösuojaehdot tulkittaisiin tosiasialliseksi vaikutusvallaksi, käytännössä valtaosa pääomasijoituksista tulisi seurannan piiriin ilman tosiasiallista yhteyttä lain suojaamiin etuihin.

Ehdotus:

Oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden vuoksi tosiasiallinen vaikutusvalta tulisi sitoa selkeään omistus- tai ääniosuuteen perustuvaan kynnykseen. Esimerkiksi alle 30 prosentin omistus tai ääniosuus ei lähtökohtaisesti johtaisi tosiasiallisen vaikutusvallan täyttymiseen. Vasta tämän kynnyksen ylittyessä tarkasteltaisiin osakassopimuksen ja muiden järjestelyjen muodostamaa kokonaisuutta, jolloinkin tavanomaisten vähemmistösuojaehtojen tulisi olla hyväksyttäviä eikä yksin niiden perusteella tulisi katsoa sijoittajalla olevan tosiasiallista vaikutusvaltaa. Selkeä kynnys parantaisi sääntelyn ennakoitavuutta ja vähentäisi tulkinnanvaraa, joka nykymuotoiseen ”vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan” käsitteeseen liittyy.

8 § Lupamenettely ja lupaviranomaiset

Käsittelyn ripeys ja ennakoitavuus ovat pääomasijoitustoimialan kannalta koko sääntelyn tärkeimpiä käytännön kysymyksiä. Pääomasijoittajat ry pitää kaksivaiheista menettelyä ja ensimmäiselle vaiheelle asetettua 45 kalenteripäivän määräaikaa lähtökohtaisesti myönteisinä.

Sääntelyn laajentaminen edellyttää kuitenkin riittäviä viranomaisresursseja, selkeää palvelulupausta ja käytännössä sujuvaa asiointia. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että kansalliset muutokset lisäisivät lupakäsittelyjen määrää lähivuosina keskimäärin 60–70 tapauksella vuodessa, mikä vastaisi karkeasti tapausmäärän kolminkertaistumista. Ilman riittäviä resursseja ja tehokkaita menettelyjä lupamenettelystä voi muodostua investointien ja rahoituskierrosten pullonkaula.

Pääomasijoittajat ry pitää tärkeänä, että lupamenettelyyn luodaan selkeät palvelutasotavoitteet, sähköinen ja vakiomuotoinen asiointi sekä mahdollisuus tehokkaaseen ennakkoneuvontaan. Hakemusten tietovaatimusten tulee olla oikeasuhtaisia, ja selvissä, vähäriskisissä tapauksissa tulee hyödyntää kevennettyjä ja nopeutettuja menettelyjä.

Pääomasijoittajat ry esittää, että myös toiselle käsittelyvaiheelle asetetaan selkeä lakisääteinen määräaika. Pitkä ja ennakoimaton käsittelyaika muodostaa käytännössä merkittävän riskin sijoituskierrosten toteuttamiselle.

Pääomasijoittajat ry esittää, että selvät tapaukset kuitenkin käsiteltäisiin huomattavasti 45 päivän enimmäisaikaa nopeammin, niiden osalta tavoitteena olisi esimerkiksi viisi arkipäivää. Tämä varmistaisi sijoituskierrosten sujuvuuden ja kohdentaisi viranomaisresurssit niihin tapauksiin, joissa on aihetta perusteellisempaan turvallisuusarviointiin.

Pääomasijoittajat ry:llä ei ole huomautettavaa lupaviranomaisten väliseen työnjakoon.

9 § Ehtojen asettaminen

Pääomasijoittajat ry pitää myönteisenä, että lupa voidaan myöntää ehdollisena vaihtoehtona luvan epäämiselle. Ehtojen tulee kuitenkin olla ennakoitavia, tapauskohtaiseen riskiarvioon perustuvia ja oikeasuhtaisia suhteessa todettuun riskiin. Raskaita valvontaehtoja ja monimutkaisia järjestelyjä tulee välttää silloin, kun ne eivät ole välttämättömiä kansallisen turvallisuuden kannalta.

10 § Asian raukeaminen

Ei lausuttavaa.

11 § Poikkeus luvan hakemisvelvollisuudesta

Ei lausuttavaa.

12 § Luvan myöntämättä jättäminen

Pääomasijoittajat ry pitää tärkeänä, että luvan epäämisen perusteet ja arviointikriteerit ovat mahdollisimman ennakoitavia. Sijoittajien ja kohdeyhtiöiden oikeusvarmuuden kannalta on olennaista, että on riittävän selvää, millaisissa tilanteissa sijoitus voidaan katsoa sellaiseksi, ettei lupaa voida myöntää.

Luvan epäämistä koskevan harkinnan tulisi olla täydentävää suhteessa niihin tarkasteluihin, jotka rahastosijoituksen yhteydessä rahastonhoitaja joka tapauksessa tekee. Rahanpesun estämiseen liittyvät asiakkaiden tuntemista ja pakotteiden noudattamista koskevat velvoitteet muodostavat jo mekanismeja, joilla voidaan estää sijoitus ei-toivotulta taholta. Ulkomaisten sijoitusten seurannan ei tulisi muodostaa näistä irrallista ja päällekkäistä arviointia.

13 § Lupaviranomaisten tiedonsaantioikeudet

Ei lausuttavaa. Pääomasijoittajat ry pitää kuitenkin tärkeänä, että sijoittajien ja kohdeyhtiöiden liikesalaisuudet ja muut luottamukselliset tiedot suojataan asianmukaisesti koko menettelyn ajan.

14 § Tietojenantovelvollisuus

Pääomasijoittajat ry:llä ei ole huomautettavaa siihen, että lupaviranomainen saa hakemuksen käsittelyn kannalta välttämättömät tiedot. Pääomasijoittajat ry kiinnittää kuitenkin huomiota ehtojen noudattamisen valvontaan liittyvään vuosittaiseen raportointivelvollisuuteen ja erityisesti vaatimukseen liittää vuosiraporttiin hyväksytyn tilintarkastajan lausunto tietojen oikeellisuudesta.

Tilintarkastajan lausunto voi muodostaa kohdeyhtiölle toistuvan ja kustannuksiltaan merkittävän hallinnollisen rasitteen. Pääomasijoittajat ry esittää, että raportoinnin laajuus ja tilintarkastajan lausuntoa koskeva vaatimus sidotaan tapauskohtaisesti asetettujen ehtojen merkittävyyteen, eikä lausuntoa edellytetä kaavamaisesti kaikissa tilanteissa.

15 § Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen viranomaiselle

Ei lausuttavaa. Pääomasijoittajat ry viittaa 13 §:n kohdalla esittämäänsä huomioon liikesalaisuuksien ja luottamuksellisten tietojen suojaamisesta.

16 § Lain kiertäminen

Pääomasijoittajat ry pitää lain kiertämisen estämistä sinänsä hyväksyttävänä tavoitteena. Pääomasijoittajat ry kiinnittää kuitenkin huomiota säännöksen tulkinnanvaraisuuteen. Se, milloin sijoituksella tai siihen rinnastettavalla järjestelyllä katsotaan olevan ”tarkoitus kiertää” lain säännöksiä, jää säännöksessä avoimeksi. Pääomasijoitustoiminnassa käytetään vakiintuneesti erilaisia rahasto-, omistus- ja hallintorakenteita, joilla on aitoja liiketaloudellisia ja verotuksellisia perusteita eikä yhteyttä lain kiertämiseen. Oikeusvarmuuden vuoksi Pääomasijoittajat ry pitää tärkeänä, että kiertämistä koskevan säännöksen soveltaminen rajataan selkeästi tilanteisiin, joissa järjestelyn tosiasiallisena tarkoituksena on lupamenettelyn välttäminen, eikä säännöstä sovelleta tavanomaisiin ja perusteltuihin sijoitusrakenteisiin.

17 § Menettely lain laiminlyönnin tapahtuessa

Pääomasijoittajat ry pitää perusteltuna, että luvatta toteutettuun sijoitukseen voidaan puuttua ja että sijoittajalle annetaan ensin kehotus hakea lupaa tai palauttaa tilanne lainmukaiseksi ennen mitättömyyttä koskevaa päätöstä.

Pääomasijoittajat ry korostaa kuitenkin kolmansien osapuolten aseman, kohdeyhtiön toiminnan jatkuvuuden ja oikeusvarmuuden turvaamista. Pääomasijoituskierroksiin osallistuu tyypillisesti useita sijoittajia ja muita sopimusosapuolia, joiden asemaan luvattoman sijoituksen mitättömyys ja purkaminen voivat välillisesti vaikuttaa. On tärkeää, että esityksen mukainen lähtökohta kolmansien osapuolten oikeuksien suojaamisesta säilyy selkeänä.

18 § Uhkasakko

Ei lausuttavaa.

19 § Seuraamusmaksu

Nykyisen rikosoikeudellisen seuraamuksen korvaaminen hallinnollisella seuraamusmaksulla on merkittävä muutos. Pääomasijoittajat ry pitää siirtymää hallinnolliseen menettelyyn sinänsä perusteltuna, koska rikosoikeudellinen prosessi ei sovi hyvin luonteeltaan hallinnolliseen lupavelvoitteeseen.

Seuraamusmaksun tulee kuitenkin olla oikeasuhtainen ja ennakoitava. Koska ulkomaisen sijoittajan määritelmä ja seurannan kohteet ovat laajat ja osin tulkinnanvaraiset, sijoittaja voi vilpittömässä mielessä olla perustellusti epävarma siitä, edellyttääkö sijoitus lupaa. Tällaisissa tilanteissa seuraamusmaksun määrääminen ei olisi kohtuullista.

Pääomasijoittajat ry pitää tärkeänä, että mahdollisuutta jättää seuraamusmaksu määräämättä sovelletaan aidosti tilanteissa, joissa menettely on vähäinen, maksun määrääminen olisi perusteetonta tai sijoittaja on oma-aloitteisesti korjannut laiminlyöntinsä. Tulkinnanvaraisuus ja perusteltu epävarmuus soveltamisalasta tulee ottaa huomioon seuraamusmaksua koskevassa harkinnassa.

20 § Seuraamusmaksun määrääminen

Ei lausuttavaa.

21 § Seuraamusmaksulautakunta

Pääomasijoittajat ry:llä ei ole huomautettavaa lautakuntamallin perusrakenteeseen. Kollegiaalinen ja riippumaton päätöksenteko merkittävien seuraamusmaksujen osalta tukee sijoittajan oikeusturvaa.

Pääomasijoittajat ry kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että lautakunnan kokoonpano on puhtaasti viranomais- ja turvallisuuspainotteinen. Lautakunnassa ei olisi edustettuna taloudellisten tai elinkeinoelämään kohdistuvien vaikutusten asiantuntemusta, vaikka seuraamusmaksun kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon myös toiminnan taloudellinen laajuus ja seuraamuksen oikeasuhtaisuus suhteessa toimijaan. Pääomasijoittajat ry pitää tärkeänä, että lautakunnalla on käytettävissään myös tällaista asiantuntemusta seuraamusmaksun oikeasuhtaisuuden varmistamiseksi.

22 § Seuraamusmaksun määrän kokonaisarviointi

Pääomasijoittajat ry pitää myönteisenä, että seuraamusmaksun suuruus perustuu kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon muun muassa rikkomuksen laatu, laajuus, kesto, moitittavuuden aste ja vaikutus kokonaisturvallisuuteen, ja että kokonaisarvioinnin lopputulos voi olla myös se, ettei seuraamusmaksua määrätä lainkaan.

Pääomasijoittajat ry korostaa, että kokonaisarvioinnissa tulisi antaa painoarvoa myös sille, onko luvan hakematta jättäminen johtunut soveltamisalan tai määritelmien tulkinnanvaraisuudesta ja sijoittajan perustellusta epävarmuudesta, sekä sille, onko sijoittaja toiminut vilpittömässä mielessä ja ryhtynyt oma-aloitteisesti korjaaviin toimiin. Näiden seikkojen huomioon ottaminen on tärkeää seuraamusmaksun oikeasuhtaisuuden kannalta, kun otetaan huomioon esityksen laaja ja osin tulkinnanvarainen soveltamisala.

23 § Seuraamusmaksun määrä

Seuraamusmaksun enimmäismäärä olisi yhteisölle 10 miljoonaa euroa tai kymmenen prosenttia toimijan edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi on suurempi, ja luonnolliselle henkilölle enintään 500 000 euroa. Kyse on ankarasta seuraamuksesta.

Pääomasijoittajat ry kiinnittää huomiota enimmäismäärän ja esityksen laajan soveltamisalan väliseen suhteeseen. Koska myös suhteellisen tavanomainen pääomasijoitus voi kuulua lain soveltamisalaan, liikevaihtoon sidottu enimmäismäärä voi muodostua kohtuuttomaksi suhteessa rikkomuksen tosiasialliseen vakavuuteen. Näin on erityisesti silloin, kun sijoittajana on suuri kansainvälinen toimija, jonka liikevaihto on merkittävä mutta jonka yksittäinen sijoitus suomalaiseen kohdeyhtiöön on taloudelliselta merkitykseltään vähäinen.

Pääomasijoittajat ry korostaa, että enimmäismäärän ankaruus edellyttää vastapainoksi huolellista ja oikeasuhtaista kokonaisarviointia (22 §) sekä tosiasiallista mahdollisuutta jättää seuraamusmaksu määräämättä tai mitoittaa se selvästi enimmäismäärää pienemmäksi, kun rikkomus on vähäinen tai perustuu tulkinnanvaraisuuteen. Enimmäismäärän tulisi olla varattu vain vakavimpiin, tahallisiin ja kokonaisturvallisuutta tosiasiallisesti vaarantaviin rikkomuksiin, kuten esityksen perusteluissakin on todettu.

24 § Seuraamusmaksun täytäntöönpano

Ei lausuttavaa.

25. 5 luku Erinäiset säännökset

Pääomasijoittajat ry:llä ei ole huomautettavaa muutoksenhakua koskeviin säännöksiin. Oikeus valittaa keskeisistä päätöksistä Helsingin hallinto-oikeuteen on sijoittajan oikeusturvan kannalta perusteltu.

Siirtymäsäännösten osalta Pääomasijoittajat ry pitää tärkeänä, että ennen lain voimaantuloa toteutettuihin sijoituksiin ja vireille tulleisiin asioihin sovelletaan aiempaa lakia. Siirtymävaiheen tulee olla sijoittajille ja kohdeyhtiöille selkeä ja ennakoitava, jotta lain voimaantulon läheisyydessä valmisteltaviin sijoituskierroksiin ei synny epävarmuutta sovellettavasta menettelystä.

26. Laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Ei lausuttavaa.

27. Muu työryhmän tietoon saatettava asia

Pääomasijoittajat ry tunnistaa, että esitys perustuu merkittäviltä osin EU:n seuranta-asetukseen ja sen edellyttämään kansalliseen täydentävään sääntelyyn. Pääomasijoittajat ry:n huomiot kohdistuvat ensisijaisesti niihin kansallisiin valintoihin, joissa liikkumavaraa on, kuten soveltamisalan laajuuteen, määritelmiin ja menettelyn sujuvuuteen.

Sääntelyllä on merkitystä myös Suomen kilpailukyvyn ja kasvutavoitteiden kannalta. Kyse ei ole vain käsittelyajoista, vaan myös siitä signaalista, jonka Suomi antaa kansainvälisille sijoittajille. Pääomasijoittajat ry pitää tärkeänä, ettei Suomi aseta itseään verrokkimaita epäedullisempaan asemaan kilpailussa pääomasta, kasvuyhtiöistä ja uusista investoinneista. Hallituksen esitysluonnoksessakin on tuotu ulkomaiden lainsäädännöstä esiin ulkomaisiin sijoittajiin liittyviä selkeämpiä ja kevyempiä menettelyjä, kuten Tanskassa, ja siten verrokkimaiden kansallisen sääntelyn täydentämistä EU:n seuranta-asetuksen perusteella on syytä seurata tarkoin.

Pääomasijoittajat ry ei vastusta esityksen turvallisuustavoitteita, vaan pitää niitä hyväksyttävinä. Tavoitteet tulee kuitenkin toteuttaa tarkkarajaisella, riskiperusteisella ja kansainvälisen kilpailutilanteen huomioivalla sääntelyllä, joka sovittaa yhteen kansallisen turvallisuuden sekä Suomen talouskasvun ja houkuttelevuuden.

The post Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ulkomaisten sijoitusten seurannasta ja lupamenettelyistä appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Lausuntopyyntö komission verotuksen yksinkertaistamista koskevasta direktiiviehdotuksesta https://paaomasijoittajat.fi/ajankohtaista/lausunnot/32590/lausuntopyynto-komission-verotuksen-yksinkertaistamista-koskevasta-direktiiviehdotuksesta/ Mon, 06 Jul 2026 07:50:41 +0000 https://paaomasijoittajat.fi/?post_type=article&p=32590 Valtiovarainministeriölle VN/20150/2026 Pääomasijoittajat ry kiittää mahdollisuudesta lausua komission direktiiviehdotuksesta, jolla ehdotetaan muutoksia useisiin välittömän verotuksen direktiiveihin. Pääomasijoittajat ry kannattaa ehdotuksen yleisiä tavoitteita yksinkertaistaa Euroopan unionin välittömän verotuksen sääntelyä, vähentää hallinnollisia velvoitteita, tukea yritysten kasvua, vahvistaa EU:n kilpailukykyä sekä lisätä verotuksen oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta. Pääomasijoittajat ry pitää tärkeänä, että EU:n verosääntely helpottaa rajat ylittävää yritystoimintaa ja … Continued

The post Lausuntopyyntö komission verotuksen yksinkertaistamista koskevasta direktiiviehdotuksesta appeared first on Pääomasijoittajat.

]]> Valtiovarainministeriölle VN/20150/2026

Pääomasijoittajat ry kiittää mahdollisuudesta lausua komission direktiiviehdotuksesta, jolla ehdotetaan muutoksia useisiin välittömän verotuksen direktiiveihin.

Pääomasijoittajat ry kannattaa ehdotuksen yleisiä tavoitteita yksinkertaistaa Euroopan unionin välittömän verotuksen sääntelyä, vähentää hallinnollisia velvoitteita, tukea yritysten kasvua, vahvistaa EU:n kilpailukykyä sekä lisätä verotuksen oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta.

Pääomasijoittajat ry pitää tärkeänä, että EU:n verosääntely helpottaa rajat ylittävää yritystoimintaa ja investointeja, ja että sääntely on ennakoitavaa, yhdenmukaista ja suhteellista. Erilaisten sijoittajien tai sijoitusrakenteiden veroneutraali kohtelu on erityisen tärkeää yritysten rahoitukselle ja siten niiden kasvun tukemisessa. Direktiivin lopullisten vaikutusten kannalta on olennaista, että direktiivin täytäntöönpano on mahdollisimman yhdenmukaista eri jäsenvaltioissa, koska direktiivin liiallinen kansallinen liikkumavara heikentäisi merkittävästikin direktiivin tavoitteita. Myös direktiiviehdotukseen sisältyviin määritelmiin olisi kiinnitettävä erityistä huomioita, jotta direktiiviin sisältyvillä asioilla olisi selkeät soveltamissäännöt.

The post Lausuntopyyntö komission verotuksen yksinkertaistamista koskevasta direktiiviehdotuksesta appeared first on Pääomasijoittajat.

]]>