Valtion pääomasijoitusyhteisöjen yhdistyminen ja Pääomasijoittajat ry:n näkemykset pääomasijoitusmarkkinan tilannekuvasta

Lausunnot

Pääomasijoitusmarkkinan tilannekuva

TEM:ssä on valmisteilla hallitusohjelman mukainen hanke neljän valtion pääomasijoitusyhteisön yhdistämisestä. Hankkeeseen liittyen TEM on tiedustellut Pääomasijoittajat ry:ltä näkemyksiä liittyen tämän hetken pääomasijoitusmarkkinan tilannekuvaan.

Esitetyt kysymykset olivat:

  • Missä näette pääomasijoituskentän merkittävimmät markkinapuutteet tällä hetkellä? Miten näette hallitusohjelmakirjauksen mukaisen valtion uuden pääomasijoitusyhtiön roolin markkinassa (rahastosijoittajana/fokus, datan tuottamisessa, kv-sijoittajien aktivoimisessa tai muulla keinoin)?
  • Miten Suomen pääomasijoitusmarkkinoille saataisiin lisää yksityistä kotimaista ja kansainvälistä pääomaa? Mikä olisi tässä kysymyksessä keskeisin valtion tehtävä yrityksille suotuisan toimintaympäristön kehittämisen ohella (mm. lainsäädäntö, verotus, osaavan työvoiman saatavuus) sekä erityisesti uuden valtion pääomasijoitusyhtiön toiminnassa?
  • Minkälaisiin teollisuuspoliittisiin sijoituksiin uuden yhtiön tulisi erityisesti keskittyä esimerkiksi yhtiöiden/hankkeiden riskiprofiilin, toimialan tai muiden kriteerien suhteen?

Keskustelu TEM:n kanssa on käyty suullisesti 9.2.2024 ja alla olevaan on koostettu käydyn keskustelun pääpiirteet.

Yleistä

Pääomasijoittajat ry halaa vielä ennen varsinaisia esitettyjä kysymyksiä korostaa, että toimialalla on huolta rahastosijoittamisen säilymisestä valtion uuden pääomasijoitusyhtiön toiminnan keskiössä. Rahastosijoittamisen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat todistetut monin tutkimuksin. Vaikka tuotot ovat viime vuosina olleet hyvät, on kuitenkin olemassa edelleen lukuisia markkinakapeikkotilanteita, joissa tarvitaan valtion uuden pääomasijoitusyhtiön osallistumista.

Katsomme, että rahastosijoitukset edustavat tehokkaampaa rahankäyttöä valtiolle. Rahastojen kautta sijoituksia voidaan tehdä useampiin yrityksiin ja näin hajauttaa riskiä. Lisäksi, panostamalla rahastosijoituksiin yksityisen rahan määrä rahoituskierroksilla kasvaa ja julkisen rahan määrä pienenee.

Rahastosijoitukset mahdollistavat myös kumuloituvan osaamisen yksityisen sektorin rahoittajille. Tämä voi johtaa siihen, että potentiaalinen tarve julkiselle rahalle pienenee sijoitusyhtiöiden kehittyessä. Jos jatkossa painotettaisiin suoria sijoituksia, niin se ei suoraan tulevaisuudessa vähentäisi julkisen rahan tarvetta kyseisessä markkinakapeikossa, vaan julkisen sektorin panostukset jatkuisivat myös tulevaisuudessa.

Jos valtion uusi pääomasijoitusyhtiö ei tekisi rahastosijoituksia, tällä olisi useita harmillisia seurauksia: Tämä todennäköisesti vähentäisi rahastojen määrää ja erityisesti näkisimme aiempaa vähemmän uusia sijoitustiimejä. Tämä puolestaan johtaisi todennäköisesti siihen, että potentiaalisista kasvuyrityksistä osa jäisi rahoittamatta. Lisäksi kilpailu vähenisi ja potentiaalisesti toimijoiden taso laskisi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että valtion uuden pääomasijoitusyhtiön rahastosijoitukset ovat merkittävä väline talouden kehityksen tukemisessa, ja niiden merkitystä ei tulisi aliarvioida.

Merkittävimmät markkinapuutteet

  • Missä näette pääomasijoituskentän merkittävimmät markkinapuutteet tällä hetkellä?

Toteamme, että yleisesti ottaen saamme yhdistyksenä jatkuvasti palautetta siitä, että rahastojen varainkeruu koetaan haastavaksi. Etenkin kontakteja ulkomaisiin rahastosijoittajiin tarvittaisiin entistä enemmän. Toivottavaa olisi, että myös kotimaiset säätiöt voisivat sijoittaa veroneutraalisti suomalaisiin ky-muotoisiin pääomasijoitusrahastoihin.

Tilastojemme perusteella siemenvaiheen sijoitukset jatkuneet historiallisesti hyvällä tasolla. Vuonna 2023 tulemme todennäköisesti näkemään tilastoissa rajun pudotuksen later venture ja scale up -sijoituksissa. Rahoituksen saatavuus näissä vaiheissa oleville yrityksille on haastavaa, mikä voi vaikeuttaa niiden kasvua ja kansainvälistymistä. On huolehdittava siitä, että Suomessa olisi jatkossa myös kotimaisia isompia ja myöhemmän vaiheen sijoituksia tekeviä rahastoja.

Myös growth- ja buyout-sijoittajien varainkeruu on koettu haasta vaksi, mikä rajoittaa niiden kehitystä ja kasvua.

Rahastosijoittajien, kuten institutionaalisten ja kv-sijoittajien rajallinen osallistuminen suomalaisiin rahastoihin vaikuttaa toimialan kasvuun ja kehitykseen. Näiden sijoittajien lisääntyvä osallistuminen voisi tuoda lisää pääomaa markkinoille.

Samalla kuitenkin haluamme muistuttaa siitä, että tarvitsemme myös kansainvälisen kokoluokan kotimaisia eri vaiheen pääomasijoitusrahastoja. Kotimaisten suurten rahastojen puute voi rajoittaa paikallisten yritysten pääomantarjontaa ja kasvumahdollisuuksia. Tulevaisuudessa tällaisia rahastoja voi kuitenkin syntyä luonnollisen evoluution kautta pääomasijoitustiimien kehittyessä.

Valtion uuden pääomasijoitusyhtiön rooli markkinassa

  • Miten näette hallitusohjelmakirjauksen mukaisen valtion uuden pääomasijoitusyhtiön roolin markkinassa (rahastosijoittajana/fokus, datan tuottamisessa, kv-sijoittajien aktivoimisessa tai muulla keinoin)?

Rahastosijoittajana: Uuden pääomasijoitusyhtiön toiminnan fokuksessa tulisi olla edelleen pääomasijoitusrahastoihin sijoittaminen. Pidämme tärkeänä keskittymistä niihin rahastoihin, jotka ovat siinä vaiheessa elinkaarta, että valtion pääomasijoitusyhtiön mukanaolo on merkittävää. Näin on esimerkiksi hallinnointiyhtiön ensimmäisten ra hastojen osalta. Samalla pidämme tärkeänä, että sijoituksia tehdään myös rahastoihin, jotka kehittävät omaa toimintaansa esim. kansainvälistymällä. On myös huomattava, että makroympäristössä voi tapahtua shokki, jolloin valtion rahastosijoitusten avulla voidaan auttaa toimijat shokkitilanteen yli.

Datan tuottaminen: Vaikka tutkittu tieto on arvokasta, on samalla huomattava, että datan tuottaminen vie kohtuullisesti resursseja. Pääomasijoittajat ry katsoo. että uuden toimijan fokuksen tulisi olla pääomasijoitusrahastomarkkinan kehittämisessä. Valintoja tehtäessä katsomme, että datan tuottamisessa tulisi pohtia sitä, minkä tyyppinen data hyödyttää rahastosijoittajien houkuttelussa ja aktivoimisessa markkinoilla.

KV-sijoittajien aktivointi: Pääomasijoittajat ry katsoo, että valtion uuden pääomasijoitusyhtiön rooli rahastosijoittajien aktivoijana on erittäin tärkeää. Tämä koskee sekä kotimaisia että kansainvälisiä rahastosijoittajia. Olisikin toivottavaa, että valtion uusi pääomasijoitusyhtiö toimisi aktiivisesti sen suhteen. että sekä kotimaiset että kansainväliset rahastosijoittajat tulevat tutuiksi kaikille markkinatoimijoille.

Muut keinot: Pidämme myös tärkeänä, että valtion uusi pääomasijoitusyhtiö panostaa rahastojen kehittämiseen ja houkuttelevaksi tekemiseen esimerkiksi ESG-työkalujen avulla. On myös toivottavaa. että valtion uusi pääomasijoitusyhtiö jakaisi enemmänkin tietoa siitä, mitä rahastosijoittajat haluavat, minkälaisia tarpeita näillä on ja minkälaisia trendit näiden toimintaa ohjaavat. Tämän tyyppinen sparraus voisi auttaa rahastoja menestymään.

Uuden pääoman saaminen Suomen pääomasijoitusmarkkinalle

  • Miten Suomen pääomasijoitusmarkkinoille saataisiin lisää yksityistä kotimaista ja kansainvälistä pääomaa? Mikä olisi tässä kysymyksessä keskeisin valtion tehtävä yrityksille suotuisan toimintaympäristön kehittämisen ohella (mm. lainsäädäntö, verotus, osaavan työvoiman saatavuus) sekä erityisesti uuden valtion pääomasijoitusyhtiön toiminnassa?

Yksityisen kotimaisen ja kansainvälisen pääoman lisääminen Suomen pääomasijoitusmarkkinoille on ensisijaisen tärkeää talouden kasvun ja innovaatioiden tukemiseksi.

Pääomasijoittajat ry on esittänyt, että kotimaisille säätiöille mahdollistettaisiin veroneutraali sijoittaminen kotimaisiin ky-muotoisin pää omasijoitusrahastoihin. Säädösmuutoksessa ei olisi kyse verohuojennuksesta vaan eriarvoisen verokohtelun poistamisesta – muutos ei vähentäisi valtion verotuloja, mutta se voisi lisätä niitä pääomasijoittamisen kasvun ja yritysten menestyksen myötä. Yksinkertaisen säädösesteen takia säätiöiden 20 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta vain harmillisen pieni osa kanavoituu kotimaisten yritysten kasvattamiseen. Säädösmuutoksen kerrannaisvaikutukset olisivat suuria, kun säätiöillä olisi mahdollisuus tukea kotimaista kasvua pääomasijoitusrahastojen kautta, ja sen jälkeen rahoittaa sijoitustuotoillaan koti maista tiedettä, taidetta ja muuta yhteiskunnan kehittämistä.

Pääomasijoittajat ry katsoo, että olisi myös ensiarvoisen tärkeää, että tietoisuutta rahastosijoittajana toimimisesta sekä siihen liittyvistä prosesseista saataisiin lisättyä perheyrityksissä ja säätiöissä. Uudella valtion pääomasijoitusyhtiöllä voi olla roolia, kun rahastosijoittamista tehdään näille toimijoille tutummaksi osana sijoitussalkkua.

Uuden valtion pääomasijoitusyhtiön laatuleima tullee olemaan erittäin merkittävä muiden rahastosijoittajien silmissä. Laatuleima alentaa muiden rahastosijoittajien sijoittamisen kynnystä ko. rahastoon. Toisaalta, jos laatuleiman voi antaa jatkossa vain yksi taho, voi laatuleima synnyttää portinvartijaroolin, joka alentaa niiden rahastojen houkuttelevuutta, joissa uusi valtion pääomasijoitusyhtiö ei ole mu kana. Jos Suomeen saataisiin synnytettyä yksityinen rahastojen rahasto, voisi tämä hälventää yhden tahon portinvartijaroolia.

Näkemyksemme mukaan uudella valtion pääomasijoitusyhtiöllä tulisi olla merkittävä rooli EU-rahoituksen kanavoinnissa ja houkuttelussa pääomasijoitusmarkkinoille. Tämä mahdollistaisi kasvuyritysten rahoituksen monipuolistamisen ja vauhdittaisi talouden kehitystä.

Katsomme, että keskeisin valtion tehtävä on tarjota toimijoille suotuisa toimintaympäristö kehittämällä lainsäädäntöä ja verotusjärjestelmiä siten, että se houkuttelee niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin rahastosijoittajia. Toiveena, että valtion uusi pääomasijoitusyhtiö jatkaa sijoittamista pääomasijoitusrahastoihin entiseen tapaan ja ilman katkoja.

Teollisuuspoliittiset sijoitukset

  • Minkälaisiin teollisuuspoliittisiin sijoituksiin uuden yhtiön tulisi erityisesti keskittyä esimerkiksi yhtiöiden/hankkeiden riskiprofiilin, toimialan tai muiden kriteerien suhteen?

Pääomasijoittajat ry katsoo, että uuden yhtiön tulisi erityisesti keskittyä teollisuuspoliittisiin sijoituksiin, jotka tukevat innovatiivista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa talouskehitystä. Katsomme, että teollisuuspolitiikka tulisi määritellä laajasti ja kattavasti, ei pelkästään perinteisten savupiipputeollisuuden alojen näkökulmasta, vaan myös uutta luovien ja mahdollisesti jopa disruptoivien teollisuuden alojen kautta.

Katsomme, että toimialan ei tulisi olla rajoittava tekijä sijoituspäätöksissä. Päinvastoin valtion uuden pääomasijoitusyhtiön tulisi tarkastella erilaisia toimialoja ja tunnistaa potentiaaliset kasvumahdollisuudet eri aloilla. Yhtiön tulisi olla avoin ja aktiivinen startup-lähtöisten hankkeiden suhteen, sillä nämä voivat edustaa merkittävää innovaatiopotentiaalia ja tulevaisuuden kasvualoja. Valtio voisi olla mukana syntyneiden osaamiskeskittymien ja ekosysteemien vahvistamisessa.

Haluamme painottaa sitä, että keskeinen ajatus teollisuuspoliittisissa sijoituksissa tulisi olla, että valtion rahoituksen jälkeen yrityksen tulee olla itsenäisesti elinkelpoinen tai yksityisten toimijoiden rahoitettavissa. Tämä edellyttää kestäviä ja kannattavia liiketoimintamalleja, jotka voivat jatkaa kasvuaan ja kehitystään ilman jatkuvaa valtion tukea.

Vihreän ja puhtaan siirtymän osalta on olemassa paljon mahdollisuuksia, ja uuden yhtiön tulisikin keskittyä kärkihankkeisiin, jotka tukevat kestävää ja ympäristöystävällistä talouskehitystä ja joilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Omistajaohjauksen toimeksiannosta tehtävät teollisuuspoliittiset sijoitukset eivät saa haitata valtion uuden pääomasijoitusyhtiön rahastosijoitustoimintaa, ja ne tulisi pääomittaa valtion uuden pääomasijoitusyhtiön muun toiminnan ulkopuolelta.

 

Pääomasijoittajat ry
Anne Horttanainen
Toimitusjohtaja
+358 40 510 4907
anne.horttanainen@paaomasijoittajat.fi

Lue seuraavaksi

Lausunnot

Valtioneuvoston selvitys: Pääomamarkkinaunionin tulevaisuus

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Pääomasijoittajat ry:ltä asiantuntijalausuntoa Pääomamarkkinaunionin (Capital Markets Union, CMU) tulevaisuudesta.   Lausuttavana olevassa asiakirjassa Suomi tukee vahvasti Euroopan…
Lue artikkeli