Kun kaikki ei mennytkään kuin Strömsössä

Kirjoittaja Heidi Merikalla-Teir toimi blogia kirjoittaessaan Keskuskauppakamarin riidanratkaisupalveluista vastaavana johtajana ja välimieslautakunnan pääsihteerinä. Kirjoitus perustuu Pääomasijoittajat ry:n verkkosivuilla 2.8.2016 julkaistuun pidempään kirjoitukseen samasta teemasta.

Sopimus on vain yhtä hyvä tai huono kuin sen lainvalinta- ja riitojenratkaisulausekkeet. Väite, jonka uskon monessa lukijassa saavan aikaan pienen epäuskoisen hymähdyksen. Näillä ”Midnight Clause” -nimelläkin tunnetuilla lausekkeilla voi kuitenkin olla hyvin pitkälle tulevaisuuteen kantautuvia vaikutuksia, joilla on – ja joille tulee antaa – taloudellinen arvo.

Vanhoista asioista riitelyyn käytetty aika on pois liiketoiminnan kehittämiseltä, sen kasvattamiselta ja kansainvälistymiseltä. Aika on pois ennen kaikkea johdon ja avainhenkilöiden ajasta. Ja riitely maksaa, usein paljonkin. Riidanratkaisu tulisikin nähdä johdon strategisena liiketoimintaratkaisuna siinä missä muutkin tärkeät päätökset, joilla voi olla merkittäviä ja kauaskantoisia taloudellisia ja liiketoiminnallisia vaikutuksia.

Closing dinneriltä takaisin neuvottelupöytään

Yritys, jossa on kasvu- ja kehityspotentiaalia. Hyvä liikeidea ja kansainvälistymismahdollisuus, mahdollisuus hyvään arvonnousuun ja tuottoon exitissä. Takana on paljon työtä ja monta kallista työtuntia. Sopimusneuvottelut, signing ja closing takana. Helpotus toisaalta tästä se työ vasta alkaa: yrityksen toiminnan hiominen ja sen arvon kasvattaminen. Katse on tiukasti tulevaisuuden mahdollisuuksissa.

Sitten se tapahtuu. Merkittävä yhteistyökumppani, jonka varaan on laskettu paljon, purkaa yrityksen liiketoiminnan kannalta merkittävän yhteistyösopimuksen. Tällaisesta riskistä ei ollut mitään puhetta, kun sijoittamisesta yritykseen neuvoteltiin eikä indikaatiota due diligence -prosessin aikana – vai oliko. Katseet kääntyvät vanhoihin omistajiin, yritysjohtoon, neuvonantajiin – jopa oma huolellisuus askarruttaa. Oliko sopimuspurun mahdollisuus ollut, tai olisiko sen pitänyt olla, tiedossa tai ennakoitavissa? Onko sopimuspurku oikeutettu?

Oli sopimuksen purkamiselle tässä tapausesimerkissä sitten lopulta oikeutusta tai ei, tilanne vaatii selvittelyjä, neuvotteluita ja joissakin tilanteissa myös riidan ratkaisemista oikeudenkäynnissä yleisessä tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä tai sovittelumenettelyy76uu7ssä. Riitaa ei aina voi välttää. Tällöin on tärkeää, että yrityksessä on varauduttu erimielisyystilanteisiin ja että riita saadaan ratkaistua nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Riidanratkaisu johdon strategisena liiketoimintaratkaisuna

Riitelyyn liittyy aina merkittäviäkin riskejä ja epävarmuustekijöitä (sekä taloudellisia että laajemmin koko liiketoiminnan kannalta), puhumattakaan riitelyyn käytetystä ajasta, jonka vaihtoehtoiskustannus tulisi päätöksenteossa ottaa myös huomioon. Riidanratkaisua ei nimittäin voida täysin ulkoistaa asiamiehille, vaan johdon ja avainhenkilöiden osallistuminen riidanratkaisuprosessiin on käytännössä aina välttämätöntä.

Yrityksillä ja niiden omistajilla, varsinkaan pääomasijoittajilla, on vain harvoin mahdollisuutta, saatikka että se olisi taloudellisesti ja liiketoiminnallisesti järkevää, odottaa useita vuosia sitä, että riitaan saadaan lopullinen ratkaisu. Tällä välillä liiketoimintaympäristö ja kilpailu- ja markkinatilanne ovat saattaneet muuttua merkittävästi, puhumattakaan siitä, että riidan vastapuolesta on saattanut tulla yritykselle esimerkiksi kiinnostava yhteistyökumppani. Vireillä oleva riidanratkaisumenettely voi myös viivästyttää exitin toteutumista tai se on ainakin asia, joka oletettavasti vaikuttaa mahdollisen uuden omistajaehdokkaan kiinnostukseen ja kauppahinnan määritykseen.

Osana yrityksen strategiaprosessia olisi tärkeää miettiä ennakolta myös yrityksen riidanratkaisustrategiaa. Tällöin pohdittavia ja huolellisesti arvioitavia kysymyksiä ovat muiden ohella seuraavat kysymykset:

1. Mitä yrityksen sopimuksissa on todettu riidanratkaisusta?

Riidanratkaisulausekkeen sisältö tulee harkita huolellisesti ja tapauskohtaisesti. Yrityksen aikaisemmissa sopimuksissaan käyttämä riitojenratkaisulauseke ei välttämättä sovellu kaikkiin sopimuksiin. Riitojenratkaisutavalla ja riitojenratkaisulausekkeessa sovituilla yksityiskohdilla voi olla hyvinkin suuria ja pitkälle kantautuvia taloudellisia ja prosessuaalisia vaikutuksia. Sama koskee sovellettavan lain valintaa.

Usein riitojenratkaisusta sopiminen jätetään sopimusneuvotteluissa yhdeksi viimeisistä asioista, josta sovitaan yön pikkutunteina tai useimmiten tilanne lienee jopa se, ettei siitä edes neuvotella, vaan sopimukseen jätetään jommankumman asianosaisen mallipohjassa ollut riitojenratkaisulauseke ilman, että sen sisällöstä keskustellaan tarkemmin omien neuvonantajien saatikka riitojenratkaisuasianajajien kanssa. Näin ei missään tapauksessa tulisi olla. Riitojenratkaisulauseke voi osoittautua myöhemmin yrityksen tulevaisuuden liiketoiminnan kannalta hyvinkin merkitykselliseksi.

2. Ovatko toisiinsa liittyvien sopimusten riidanratkaisulausekkeet yhteensopivia?

Riidat liittyvät usein sopimuskokonaisuuksiin, joiden käsittely samassa riidanratkaisumenettelyssä on sekä prosessiekonomisesti että juridisesti järkevää. Tämän johdosta on ensiarvoisen tärkeää, että toisiinsa liittyvissä sopimuksissa on saman sisältöiset riitojenratkaisulausekkeet.

3. Kuinka paljon aikaa yritys on valmis käyttämään riitojenratkaisuun ja kuinka paljon se on valmis ottamaan riskiä riidanratkaisussa?

Relevantteja kysymyksiä ovat tällöin mm. seuraavat: Mikä painoarvo annetaan sille, että riita tai edes osa siitä saadaan sovituksi alta pois ja voidaan keskittyä varsinaiseen liiketoimintaan, vaikka muutaman vuoden riitelyn lopputuloksena voisi potentiaalisesti siintää riidan voittaminen ja toivottujen rahamääräisten korvausten saaminen? Onko joku riita ns. periaatteellinen riita, joka on riideltävä loppuun saakka, vaikka riitelyyn sisältyisi (merkittävääkin) riskiä? Kuinka tärkeä liikekumppani vastapuoli on yritykselle tulevaisuudessa?

Kuten edellä esille tuodut kysymyksetkin osaltaan osoittavat, riidanratkaisu tulisi nähdä johdon liiketoimintaratkaisuna siinä missä muutkin tärkeät päätökset, joilla voi olla merkittäviä ja kauaskantoisia taloudellisia ja liiketoiminnallisia vaikutuksia. Huolella mietityt strategiset ja prosessuaaliset valinnat yhdessä realististen ja vaihtoehtoiskustannukset huomioivien tuotto- ja kululaskelmien kanssa johtavat tilanteeseen, jossa myös riitojenratkaisu on hallittua ja huolellisesti etukäteen harkittua. Jos riitojenratkaisuun herätään vasta riidan synnyttyä, vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset.

Mitä riitojenratkaisusta sitten kannattaisi sopimuksissa sopia?

Välimiesmenettely on useimmiten toimivin ja kustannustehokkain tapa ratkaista lopullisesti liike-elämän kaupalliset erimielisyydet. Välimiesmenettely on vaihtoehtoinen riidanratkaisukeino oikeudenkäynnille valtion tuomioistuimissa. Sitä käytetään yleisesti liike-elämän kaupallisten erimielisyyksien ratkaisemiseen. Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan vuoden 2018 tilastojen mukaan yritys- ja liiketoiminnankauppoihin liittyvät riidat sekä osakassopimusriidat ovat tyypillisimmät riitatyypit. Myös johtaja-, palvelu- ja IT-sopimuksia koskevia riitoja tulee säännöllisesti vireille.

Välimiesmenettelyn käytöstä on sovittava ennakolta osapuolten välisessä sopimuksessa tai vaihtoehtoisesti vasta riidan synnyttyä. Suositeltavaa on, että sopimukseen sisällytetään välityslauseke jo sopimusta neuvoteltaessa. Tällöin kannattaa hyödyntää jo etukäteen mietittyjä mallivälityslausekkeita. Keskuskauppakamarin mallivälityslausekkeet löytyvät eri kielillä täältä.

Välimiesmenettelyn käyttöä puoltavat useat syyt:

  • Menettelyn joutuisuus: Tuomioistuinten resurssien jatkuva vähentäminen on johtanut Suomessa pitkiin käsittelyaikoihin. Ratkaisun saaminen kaupalliseen riita-asiaan voi jo käräjäoikeudessa kestää useita vuosia, muutoksenhausta puhumattakaan. Välimiesmenettelyssä riitaan saadaan lopullinen ratkaisu keskimäärin alle vuodessa. Välimieslautakunnan hallinnoimien juttujen mediaanikesto on yhdeksän kuukautta. Välimiesmenettelyssä annetusta lopullisesta ratkaisusta ei ole muutoksenhakumahdollisuutta.Lisäksi Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjä käytettäessä vaihtoehtona on valita nopeutettu välimiesmenettely, jolloin lopullinen ratkaisu saadaan kolmessa kuukaudessa. Nopeutettua menettelyä käytetään lähinnä taloudelliselta arvoltaan vähäisempien ja luonteeltaan yksinkertaisempien riitojen ratkaisemiseksi. Koska sopimusta laadittaessa on usein vaikeaa ennakoida, minkälainen riita siitä voi myöhemmin syntyä, on usein järkevintä sopia riitojen ratkaisemisesta normaalissa välimiesmenettelyssä.
  • Erityisasiantuntemus: Kaupalliset riidat koskevat usein laajoja ja monimutkaisia sopimuskokonaisuuksia, jotka vaativat riidanratkaisijalta paitsi juridista tietyn erityisalan osaamista, myös tietyn toimialan erityisasiantuntemusta, käytännön kokemusta ja kielitaitoa.Välimiesmenettelyssä riitaa ratkaisemaan voidaan määrätä henkilö(t), jolla on asian vaatima pätevyys, käytännön kokemus ja erityisasiantuntemus. Välimiesmenettely on käytännössä lähes välttämätön riitojenratkaisutapa erityisesti kansainvälisluonteisissa riidoissa, joissa on liityntöjä useisiin maihin ja kieli muu kuin suomen tai ruotsin kieli. Välimiesmenettelyssä riita voidaan ratkaista puolueettoman, riippumattoman ja asianosaisten näkökulmasta kansallisuudeltaan neutraalin välimiehen toimesta esimerkiksi englanniksi. Asianosaiset voivat itse vaikuttaa välimiehen valintaan.
  • Luottamuksellisuus: Kaupalliset sopimukset sisältävät usein sellaista yritystietoa ja liikesalaisuuksia, joiden käsittely julkisessa oikeudenkäynnissä olisi yritystoiminnalle haitallista. Kun välimiesmenettelyyn sovelletaan Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjä, itse menettely ja siinä annettu välitystuomio ovat luottamuksellisia. Kun yritykset ajautuvat keskenään sopimuserimielisyyksiin, on useimmissa tilanteissa vaikea löytää muita kuin prosessitaktisia syitä sille, miksi riidan osapuolet toivoisivat asian ratkaisemista julkisessa oikeudenkäynnissä.
  • Kustannustehokkuus: Välimiesmenettely ei myöskään ole niin kallista kuin julkisuudessa joskus esitetään. Se voi olla jopa tuomioistuinmenettelyä edullisempaa ja kustannustehokkaampaa, koska välitystuomiosta ei voi valittaa (toisin kuin käräjäoikeuden ratkaisusta). Välimiehet eivät myöskään saa vapaasti määrittää omien palkkioidensa suuruutta. Suomessa Keskuskauppakamarin välimieslautakunta paitsi hallinnoi ja valvoo sääntöjensä mukaisia välimiesmenettelyjä, myös määrää välimiesten palkkiot heitä sitovasti lautakunnan julkaiseman palkkiotaulukon perusteella. Palkkion määrä riippuu riidan rahamääräisestä arvosta, jutun vaikeusasteesta, välimiehen menettelyyn käyttämästä ajasta sekä välimiehen jutun hoitamisessa osoittamasta tehokkuudesta ja taidosta. Palkkiot ovat kohtuullisia, läpinäkyviä ja ennakoitavissa. Kustannuksia voi ennakoida käyttämällä välimieslautakunnan sivuilta löytyvää kustannuslaskuria.
  • Välitystuomion lopullisuus ja täytäntöönpantavuus: Välimiesmenettelyn päätteeksi annettava välitystuomio on lopullinen. Tuomioon ei voida hakea muutosta valtion tuomioistuimelta. Välitystuomioilla on laaja täytäntöönpantavuus ulkomailla.

 

Välimiesmenettelyn käyttöä voikin suositella myös pääomasijoittajien liiketoiminnan kannalta relevanttien sopimusten riidanratkaisutavaksi. Myös riitojen ratkaisu sovittelumenettelyssä on kasvattamassa pikkuhiljaa suosiotaan. Sovittelu on vapaaehtoinen ja luottamuksellinen menettely, jossa puolueeton kolmas osapuoli (sovittelija) avustaa asianosaisia heidän riitansa sovinnollisessa ratkaisussa. Sovittelijan tehtävänä on avustaa asianosaisia löytämään asiassa sovinnollinen ratkaisu edistämällä keskustelua, tiedonvaihtoa ja neuvotteluja asianosaisten välillä. Toisin kuin tuomioistuinmenettelyssä tai välimiesmenettelyssä, sovittelussa sovittelija ei tee riidan kohteena olevaa asiaa koskevia päätöksiä tai ratkaisuja, vaan onnistuneen sovittelun lopputuloksena on asianosaisia sitova sovintosopimus.

 

Lisätietoa välimiesmenettelystä:

Välimieslautakunnan verkkosivut

Välimiesmenettelyn prosessikaavio

Välimieslautakunnan julkaisemat anonymisoidut tapaukset

 

Lisätietoa sovittelusta:

Välimieslautakunnan verkkosivujen sovitteluosio

Sovittelun prosessikaavio

 

Pääomasijoittajat piti yhdessä Asianajotoimisto Castrén & Snerllman Oy:n kanssa 7.3.2019 aamiaisseminaarin aiheesta ”Mitä pääomasijoittajan on hyvä tietää välimiesmenettelystä?”. Heidi Merikalla-Teirin ja Marko Hentusen tilaisuudessa pitämä esitys löytyy täältä.