Kun kaikki ei mennytkään kuin Strömsössä

Sopimus on vain yhtä hyvä tai huono kuin sen lainvalinta- ja
riitojenratkaisulausekkeet. Väite, joka uskon monessa lukijassa saavan aikaan
pienen epäuskoisen hymähdyksen. Näillä ”Midnight Clause” -nimelläkin tunnetuilla
lausekkeilla voi kuitenkin olla hyvin pitkälle tulevaisuuteen kantautuvia
vaikutuksia, joilla on – ja joille tulee antaa – taloudellinen arvo. Riitelyyn
käytetty aika on pois liiketoiminnan kehittämiseltä, sen kasvattamiselta ja
kansainvälistymiseltä. Se on pois ennen kaikkea johdon ja avainhenkilöiden
ajasta. Ja riitely maksaa, usein paljonkin. Riidanratkaisu tulisikin nähdä
johdon strategisena liiketoimintaratkaisuna siinä missä muutkin tärkeät
päätökset, joilla voi olla merkittäviä ja kauaskantoisia taloudellisia ja
liiketoiminnallisia vaikutuksia.

Closing dinneriltä takaisin neuvottelupöytään

Yritys, jossa on kasvu-
ja kehityspotentiaalia. Hyvä liikeidea ja kansainvälistymismahdollisuus, mahdollisuus
hyvään arvonnousuun ja tuottoon exitissä. Takana on paljon työtä ja monta kallista
työtuntia. Sopimusneuvottelut, Signing ja Closing takana. Helpotus – toisaalta
tästä se työ vasta alkaa: yrityksen toiminnan hiominen ja sen arvon
kasvattaminen. Katse on tiukasti tulevaisuuden mahdollisuuksissa.

Sitten se tapahtuu.
Merkittävä yhteistyökumppani, jonka varaan on laskettu paljon, purkaa liiketoiminnan
kannalta merkittävän yhteistyösopimuksen. Tällaisesta riskistä ei ollut mitään
puhetta, kun sijoittamisesta yritykseen neuvoteltiin eikä indikaatiota due
diligence-prosessin aikana – vai oliko. Katseet kääntyvät vanhoihin omistajiin,
yritysjohtoon, asianajajiin – jopa oma huolellisuus askarruttaa. Oliko
sopimuspurun mahdollisuus ollut, tai olisiko sen pitänyt olla, tiedossa tai
ennakoitavissa, ja kenen? Onko sopimuspurku oikeutettu?

Oli sopimuksen
purkamiselle tässä tapausesimerkissä sitten lopulta oikeutusta tai ei, ilman pitkällisiä
selvittelyjä, neuvotteluita ja riidanratkaisua tilanteesta ei selvitä. Tällöin
on keskeistä se, mitä sopimuksessa on sovittu riitojen ratkaisusta.

Välimiesmenettely – toimiva ja kustannustehokas tapa
ratkaista lopullisesti liike-elämän kaupalliset erimielisyydet

Mediassa
välimiesmenettelyä usein mystifioidaan puhumalla suljettujen ovien takana
käytävistä salaisista menettelyistä ja välimiesten itselleen määräämistä, ja
asianajajien veloittamista, suurista palkkioista. Uutisointi on toisinaan
harhaanjohtavaa. Tosiasiassa välimiesmenettely on useimmiten toimivin ja
kustannustehokkain tapa ratkaista lopullisesti liike-elämän kaupalliset
erimielisyydet.

Välimiesmenettely
on vaihtoehtoinen riidanratkaisukeino oikeudenkäynnille valtion
tuomioistuimissa. Sitä käytetään yleisesti liike-elämän kaupallisten
erimielisyyksien ratkaisemiseen. Tämä pitää mitä suurimmassa määrin paikkansa
yritys- ja liiketoimintakauppoihin, osakassopimuksiin ja tavara- ja
laitetoimituksiin liittyvien erimielisyyksien ratkaisun osalta. Tätä tukevat
Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan tilastot: vuonna 2015
välimieslautakunnassa vireille tulleista asioista 25 % koski yritys- ja liiketoiminnankauppoja,
17 % osakassopimuksia ja vastaavat 17 % tavara- ja laitetoimituksia. Myös
johtaja-, palvelu- ja IT-sopimuksia koskevat riidat ovat tyypillisiä. Erityisesti
riidat, jotka koskevat sopimuksia, joissa on useita osapuolia ja joilla on
kansainvälinen liityntä, on lähes välttämätöntä ratkaista välimiesmenettelyssä tuomioistuinmenettelyn
sijaan.

Välimiesmenettelyn edut kiistattomat

Välimiesmenettelyn
käyttöä puoltavat useat syyt: menettelyn joustavuus ja joutuisuus, riidan
ratkaisuun saatavissa oleva erityisasiantuntemus, luottamuksellisuus sekä
välitystuomioiden lopullisuus ja täytäntöönpanokelpoisuus.

Tuomioistuinten
resurssien jatkuva vähentäminen on johtanut kohtuuttoman pitkiin
käsittelyaikoihin. Ratkaisun saaminen kaupalliseen riita-asiaan voi jo
käräjäoikeudessa kestää useita vuosia, muutoksenhausta puhumattakaan.
Välimiesmenettelyssä riitaan saadaan lopullinen ratkaisu keskimäärin alle
vuodessa. 

Kaupalliset riidat
koskevat usein laajoja ja monimutkaisia sopimuskokonaisuuksia, jotka vaativat
riidanratkaisijalta paitsi juridista erityisosaamista myös tietyn toimialan
tuntemusta ja kielitaitoa. Tällaiset riidat soveltuvat huonosti yleisten
tuomioistuinten käsiteltäviksi. Välimiesmenettelyssä riitaa ratkaisemaan
voidaan määrätä henkilö(t), jolla on asian vaatima pätevyys, kokemus ja
erityisasiantuntemus. Välimiesmenettely on käytännössä lähes välttämätön
riitojenratkaisutapa erityisesti kansainvälisluonteisissa riidoissa, joissa on
liityntöjä useisiin maihin ja kieli muu kuin suomen tai ruotsin kieli. Välimiesmenettelyssä
riita voidaan ratkaista puolueettoman, riippumattoman ja asianosaisten
näkökulmasta kansallisuudeltaan neutraalin välimiehen toimesta esimerkiksi
englanniksi.

Luottamuksellisuus
on yrityksille tärkeää. Kaupalliset sopimukset sisältävät usein sellaista
yritystietoa ja liikesalaisuuksia, joiden käsittely julkisuudessa olisi
yritystoiminnalle haitallista. Kun välimiesmenettelyyn sovelletaan
Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjä, itse menettely ja siinä annettu
välitystuomio ovat luottamuksellisia. Kun yritykset ajautuvat keskenään
sopimuserimielisyyksiin, on vaikea löytää muita kuin prosessitaktisia syitä
sille, miksi yksikään riidan osapuoli toivoisi asian ratkaisemista julkisessa
tuomioistuinmenettelyssä.

Välimiesmenettely
ei myöskään ole niin kallista kuin julkisuudessa joskus esitetään. Se voi olla
jopa tuomioistuinmenettelyä edullisempaa ja kustannustehokkaampaa, koska
välitystuomiosta ei voi valittaa. Välimiehet eivät myöskään saa vapaasti
määrittää omien palkkioidensa suuruutta: Suomessa Keskuskauppakamarin
välimieslautakunta paitsi hallinnoi ja valvoo sääntöjensä mukaisia
välimiesmenettelyjä, myös määrää välimiesten palkkiot heitä sitovasti
lautakunnan julkaiseman palkkiotaulukon perusteella. Palkkion määrä riippuu
riidan rahamääräisestä arvosta, jutun vaikeusasteesta, välimiehen menettelyyn
käyttämästä ajasta sekä välimiehen jutun hoitamisessa osoittamasta
tehokkuudesta ja taidosta. Palkkiot ovat kohtuullisia, läpinäkyviä ja
ennakoitavissa.

Välimiesmenettelyn
päätteeksi annettava välitystuomio on lopullinen. Tuomioon ei voida hakea muutosta
valtion tuomioistuimelta. Välitystuomioilla on myös laaja täytäntöönpantavuus
ulkomailla.

Riitojen sovittelu (mediation) kasvussa

Sovittelun käyttö riitojen
ratkaisussa on Suomessa yleistynyt monilla aloilla. Erityisesti
tuomioistuinsovittelun käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Suomessa
liike-elämän riitojen sovittelu ei ole kuitenkaan vielä laajemmalti saanut
jalansijaa riidanratkaisukeinona. Toisin on jo monissa muissa maissa ja
kansainvälisesti sovittelu onkin jo vakiinnuttanut asemansa yhtenä liike-elämän
ratkaisukeinona. Suomessa tietoisuus sovittelusta on kasvussa ja yritysten
edustajat suhtautuvat myönteisesti sovitteluun. Riidanratkaisumarkkinoilla on myös
täällä selvä tilaus sovittelulle.

Sovittelussa asianosaisista
riippumaton ja puolueeton kolmas osapuoli (sovittelija) avustaa asianosaisia
heidän erimielisyyksiensä ratkaisussa tai ennaltaehkäisyssä. Sovittelija ei tee
riidan kohteena olevan asian osalta päätöksiä tai anna tuomioita. Sovittelija
sen sijaan pyrkii edistämään ja helpottamaan asianosaisten välisiä
keskusteluita, kommunikaatiota, tiedonvaihtoa ja neuvotteluja.

Sovittelu ei ole sama asia kuin
asianosaisten usein ennen riidanratkaisumenettelyä käymät neuvottelut. Näkökulma
ja lähtökohdat ovat sovittelussa hyvin erilaiset kuin asianosaisten ja
asiamiesten välisissä neuvotteluissa, ja sovittelu vaatiikin sekä
asianosaisilta että asiamiehiltä hyvin erilaista lähestymistapaa ja osaamista.

Kun asianosaiset ja asiamiehet ovat
keskenään neuvottelupöydässä, on tuolloin puolin ja toisin mietitty
neuvottelustrategiat ja argumentoidaan siitä, kuka on juridisesti oikeassa tai
väärässä. Samalla pyritään löytämään ulospääsytie riidasta. Sovittelussa
riitelymoodi pyritään jättämään taka-alalle ja sovittelija pyrkii auttamaan
asianosaisia keskittymään yhteisten intressien löytymiseen sovinnollisen
ratkaisun saavuttamiseksi. Parhaimmillaan sovittelija saa kysymyksillään ja
keskustelunavauksillaan osapuolet laajentamaan katsantokantojaan, ajattelemaan
asiaa uusista näkökulmista ja arvioimaan puolin ja toisin uudelleen
positioitaan ja intressejään. Lopputuloksena voi olla jopa uusien
liiketoimintamahdollisuuksin avautuminen.

Sovittelulla onkin useita etuja
muihin riitojenratkaisumenettelyihin verrattuna. Sovittelussa henkilö- ja
liikesuhteiden jatkuvuus voidaan turvata paremmin kuin muissa
riidanratkaisumenettelyissä. Suomen kaltaisessa pienessä maassa, jossa toimijoita
on vain hyvin rajallisesti, tämä on erityisen tärkeää. Vaikka sanotaan, että
asiat riitelevät, eivät ihmiset, niin tosiasiassa pitkittyneillä riidoilla on
väistämättä vaikutusta sekä liike- että henkilösuhteisiin.

Sovittelun muina etuina ovat sen
joustavuus (menettely vapaasti sovittavissa kuhunkin tilanteeseen sopivaksi),
vapaaehtoisuus ja luottamuksellisuus. Se on myös nopea (ei laajaa kirjelmien
vaihtoa ja tavallisesti vain yksi sovittelupäivä) ja kustannustehokas tapa
saada erimielisyys ratkaistuksi.

Onnistuneen sovittelun
lopputuloksena on asianosaisten allekirjoittama sovintosopimus. Sovittelussa
riita voidaan myös sovitella osaksi ja tämän jälkeen ratkaista loppuosa
erimielisyydestä esimerkiksi välimiesmenettelyssä.

Keskuskauppakamari julkaisi 1.6.2016
sovittelusäännöt ja tarjoaa nyt välimiesmenettelypalveluiden ohella myös
sovittelua riidanratkaisumenettelynä. Keskuskauppakamarin sovittelusäännöistä
ja sovittelusta voit lukea lisää täältä: http://arbitration.fi/fi/sovittelu/.

Riidanratkaisu johdon strategisena liiketoimintaratkaisuna

Riski riidasta on sellainen asia,
joka myös pääomasijoittajien tulisi huomioida arvioidessaan hankkeeseen ja
omistajuuteen liittyviä riskejä. Riitelyyn liittyy aina merkittäviäkin riskejä
ja epävarmuustekijöitä (sekä taloudellisia että laajemmin koko liiketoiminnan
kannalta), puhumattakaan riitelyyn käytetystä ajasta, jonka
vaihtoehtoiskustannus tulisi päätöksenteossa ottaa myös huomioon. Riidanratkaisua
ei nimittäin voida täysin ulkoistaa asiamiehille vaan johdon ja
avainhenkilöiden osallistuminen riidanratkaisuprosessiin on käytännössä aina
välttämätöntä. Tämä tulee usein asianosaisille yllätyksenä ja aiheuttaa
turhautumista prosessin aikana.

Yrityksillä ja niiden omistajilla,
varsinkaan pääomasijoittajilla, on vain harvoin mahdollisuus, saatikka että se
olisi taloudellisesti ja liiketoiminnallisesti järkevää, odottaa useita vuosia
sitä, että riitaan saadaan lopullinen ratkaisu. Tällä välillä
liiketoimintaympäristö ja kilpailu- ja markkinatilanne ovat saattaneet muuttua
merkittävästi, puhumattakaan siitä, että riidan vastapuolesta on saattanut
tulla yritykselle esimerkiksi kiinnostava yhteistyökumppani. Vireillä oleva
riidanratkaisumenettely voi myös viivästyttää exitin toteutumista tai se on
ainakin asia, joka oletettavasti vaikuttaa mahdollisen uuden omistajaehdokkaan
kiinnostukseen ja kauppahinnan määritykseen.

Riitaa ei kuitenkaan aina voi
välttää ja tällöin on tärkeää, että riita saadaan ratkaistua nopeasti ja
kustannustehokkaasti. Riidan mahdollisuuteen onkin tärkeää yrityksissä varautua
jo etukäteen ennen riidan syntymistä.

Pääomasijoittajan tuoma lisäarvo
liittyy usein rahoituksen lisäksi muun ohella strategioiden luomiseen. Osana
strategioiden luomista tulisi olla myös yrityksen riidanratkaisustrategian luominen.
Pohdittavia ja huolellisesti arvioitavia kysymyksiä ovat muiden ohella
seuraavat kysymykset:

  • Mitä
    yrityksen sopimuksissa on todettu riidanratkaisusta
    ?

Vaikka mallilausekkeiden käyttö on
suositeltavaa, tulee riidanratkaisulausekkeen sisältö harkita huolellisesti ja
tapauskohtaisesti. Yrityksen usein sopimuksissaan käyttämä
riitojenratkaisulauseke ei sovellu kaikkiin sopimuksiin. Riitojenratkaisutavalla
ja riitojenratkaisulausekkeessa sovituilla yksityiskohdilla voi olla hyvinkin
suuria ja pitkälle kantautuvia taloudellisia ja prosessuaalisia vaikutuksia.
Sama koskee sovellettavan lain valintaa.

Usein riitojenratkaisusta sopiminen
jätetään sopimusneuvotteluissa yhdeksi viimeisistä asioista, josta sovitaan yön
pikkutunteina tai useimmiten tilanne lienee jopa se, ettei siitä edes
neuvotella vaan sopimukseen jätetään jommankumman asianosaisen mallipohjassa
ollut riitojenratkaisulauseke ilman, että sen sisällöstä ollaan keskusteltu
asianajajien saatikka riitojenratkaisuasianajajien kanssa. Näin ei missään
tapauksessa pitäisi olla. Riitojenratkaisulauseke voi osoittautua myöhemmin
yrityksen tulevaisuuden liiketoiminnan kannalta hyvinkin merkitykselliseksi.

Keskuskauppakamarin
mallivälityslausekkeet löydät eri kielillä täältä: http://arbitration.fi/fi/valimiesmenettely/mallivalityslausekkeet/valityslauseke/. Keskuskauppakamarin sovittelun
mallilausekkeen löydät täältä: http://arbitration.fi/fi/sovittelu/mallisovittelulauseke/

  • Ovatko
    toisiinsa liittyvien sopimusten riidanratkaisulausekkeet yhteensopivia?

Riidat liittyvät usein
sopimuskokonaisuuksiin, joiden käsittely samassa riidanratkaisumenettelyssä on
sekä prosessiekonomisesti että juridisesti tärkeää. Tämän johdosta on
ensiarvoisen tärkeää, että toisiinsa liittyvissä sopimuksissa on saman
sisältöiset riitojenratkaisulausekkeet.

  • Mikä
    on tarkoituksenmukaisin riitojenratkaisutapa juuri kyseiselle yritykselle kussakin
    sopimussuhteessa? Kuinka paljon yritys on valmis ottamaan riskiä
    riidanratkaisussa?

Relevantteja kysymyksiä ovat
tällöin mm. seuraavat: Mikä painoarvo annetaan sille, että riita tai edes osa
siitä saadaan sovituksi alta pois ja voidaan keskittyä varsinaiseen
liiketoimintaan, vaikka muutaman vuoden riitelyn lopputuloksena voisi siintää
miljoonien tulot? Onko joku riita ns. periaatteellinen riita, joka on
riideltävä loppuun saakka, vaikka riitelyyn sisältyisi (merkittävääkin) riskiä?
Kuinka tärkeä liikekumppani vastapuoli on yritykselle tulevaisuudessa?

Kuten edellä esille tuodut
kysymyksetkin osaltaan osoittavat, riidanratkaisu tulisi nähdä johdon
liiketoimintaratkaisuna siinä missä muutkin tärkeät päätökset, joilla voi olla
merkittäviä ja kauaskantoisia taloudellisia ja liiketoiminnallisia vaikutuksia.
Huolella mietityt strategiset ja prosessuaaliset valinnat yhdessä realististen
ja vaihtoehtoiskustannukset huomioivien tuotto- ja kululaskelmien kanssa
johtavat tilanteeseen, jossa myös riitojenratkaisu on hallittua ja
huolellisesti etukäteen harkittua. Jos riitojenratkaisuun herätään vasta riidan
synnyttyä, vaikutusmahdollisuudet ovat vain rajalliset.

 

Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan
pääsihteeri. Hän toimi aikaisemmin riidanratkaisuun erikoistuneena asianajajana
suuressa suomalaisessa asianajotoimistossa.

Kirjoittaja:
Heidi Merikalla-Teir
Pääsihteeri
Keskuskauppakamarin välimieslautakunta