Lausunto: EU:n veronkiertosäännöksen kansallinen täytäntöönpano

Valtiovarainministeriölle

VM111:00/2018

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Pääomasijoittajat ry:ltä lausunnon Veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta. Yhdistys kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja toteaa seuraavaa:

Toteamme ensinnäkin, että hallituksen esityksen ja EU-sääntelyn lähtökohdat ovat kannatettavia.

Toteamme lisäksi, että nykyisen hallitusohjelman veropoliittisen linjauksen mukaan verotuksen kärkitavoitteita kuluvalla vaalikaudella ovat muun muassa:

  • Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana.
  • Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.
  • Myös Verohallinnon yhtenä julkilausuttuna strategisena tavoitteena on keventää verotuksen yrityksille ja yksityisille henkilöille aiheuttamaa työtaakkaa.

Nyt käsillä olevan direktiivin kansallinen voimaansaattaminen olisi mahdollistanut myös kansallisen veronkiertosäännöksen (VML 28 §) soveltamisalan täsmentämisen direktiivin mukaiseksi. Sääntelyn täsmentämistarve liittyy siihen, että kyseistä pykälää on ryhdytty tulkitsemaan oikeuskäytännössä tavalla, joka ei ole ennakoitavissa tai johdonmukaista. Katsomme, että EU-sääntelyn tuoma sääntelykehikko olisi voinut tuoda selkeyttä nykyiseen oikeustilaan.

Direktiivin veronkiertoartikla on näkemyksemme mukaan tarkkarajaisempi ja ennustettavampi verrattua Suomen kansalliseen veronkiertosäännökseen. Suomen kilpailukyvyn kannalta olisi suotavampaa noudattaa EU-tasoista sääntelyä ennemmin kuin luoda omaa kansallista oikeuskäytäntöä kansallisen sääntelyn pohjalta. Mahdollisimman yhdenmukainen sääntelypohja EU-sääntelyn kanssa luo ennustettavuutta ja lisää oikeusvarmuutta, mikä taas edistää Suomen kilpailukykyä ja parantaa myös Suomen houkuttelevuutta sijoituskohteena.

EU-sääntelyn sanamuodoissa pidättäytyminen mahdollistaisi myös pidemmällä aikavälillä yhtenäisen oikeuskäytännön syntymisen EU-tasolla. Veronkiertoartiklan tuominen kansalliseen lainsäädäntöön ohjaisi tulkintakäytäntöjä yhtenäiseksi, koska säännöstä sovellettaisiin EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön asettamissa rajoissa. Yhtenäinen ja ennustettava sääntely helpottaa myös rajat ylittävää toimintaa, mikä on Suomelle tärkeää.

Edellä mainituin perustein esitämme vielä harkittavaksi, että kansallista yleistä veronkiertosääntelyä tarkistettaisiin EU-sääntelykehikon mukaisesti.

PÄÄOMASIJOITTAJAT RY

Pia Santavirta