Suomen kansantalous on kärsinyt monin tavoin COVID-19-pandemian takia. Työllisyys on laskenut, kun monet yritykset ovat joutuneet irtisanomaan henkilöstöään. Nyt jos koskaan tarvitsemme yrityksiä, jotka luovat kasvua ja työpaikkoja. Markkinoilla on runsaasti pääomia tarjolla, ja pääomasijoittajat tarvitsevat hyviä sijoituskohteita, joita voivat auttaa kasvamaan.

Useita keinoja kasvun luomiseksi

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n tänä vuonna kahdeksatta kertaa järjestämä Kasvunrakentaja-kilpailu osoittaa, että kasvua voi rakentaa monella tavalla. PwC:n analyysi vuosien 2014–2019 voittajista kertoo kunnianhimoisista tavoitteista ja monipuolisista tavoista etsiä kasvua: esimerkiksi piilevien asiakastarpeiden identifiointi, uuden teknologian kehittäminen, globaaleihin megatrendeihin tarttuminen, innovatiivinen liiketoimintamalli, kansainvälistyminen, tai onnistuneet yrityskaupat. Vuoden 2020 Kasvunrakentajan Swappien tarinastakin löytyy näistä useita. Tämän lisäksi hyvän verkoston, erityisesti pääomasijoittajakumppanin, tuki ollut tärkeä osa näiden kaikkien yritysten menestystä.

PwC:n analyysin mukaan Kasvunrakentaja-kilpailun voittajat ovat kasvattaneet liikevaihtonsa keskimäärin yli kolminkertaiseksi kolmessa vuodessa. Kaikkien voittajien liikevaihdot ovat kehittyneet voiton jälkeen positiivisesti keskimäärin 47 % vuodessa. Yritysten absoluuttinen liikevaihto on kasvanut yhteensä 375 miljoonalla eurolla voittoa seuraavina kolmena vuotena.

Myös yritysten henkilöstön määrä on kasvanut keskimäärin 38 % vuodessa. Voittoa seuraavien kolmen vuoden aikana yritykset ovat kasvattaneet henkilöstönsä määrän yli kaksinkertaiseksi. Kokonaisuutena henkilöstön määrä kasvoi yhteensä lähes 1 500:lla, kun mukaan lasketaan sekä orgaanisen kasvun että yritysostojen tuoma henkilöstön lisäys.

Voittajayritysten arvo kansantaloudelle on siis erittäin positiivinen. Mainittakoon, että vuoden 2020 kilpailun finalisti Framery oli Kauppalehden vertailussa vuonna 2019 top 10:ssä koko Suomen kannattavimmista yrityksistä pääoman tuotolla mitattuna.

Orgaanisen kasvun luominen vaatii paljon työtä

Monesti luullaan, että kasvuyritykset väistämättä muuttuvat jossain vaiheessa hitaan kasvun yrityksiksi. Tämä ei usein pidä paikkaansa, ja isojenkin firmojen johtajat voivat löytää keinoja uuden kasvuvaiheen löytämiseksi. Orgaanisen kasvun löytäminen jää joskus liiketoimintayksiköiden vastuulle – mutta mielestämme sen täytyy kuitenkin olla myös konsernin toimitusjohtajan agendalla.

Hyviä keinoja orgaanisen kasvun löytämiseksi ovat muun muassa toimialan ison kuvan syvällinen ymmärtäminen, jolloin yritys ja sen eri yksiköt hakevat kasvumahdollisuuksia oikeista paikoista, myös liiketoimintarajat ylittäen ja yrityksen eri osien kyvykkyyksiä hyödyntäen. Toinen tärkeä keino on välttää liiallista lyhyen tähtäimen painottamista performanssin arvioinnissa, ja esimerkiksi korvamerkitä kunkin osa-alueen kustannussäästöistä ja konsernin varoista riittävä osa kasvuinvestointeihin.

Sen lisäksi on tärkeää välttää arkkityyppiterminologiaa eri yksiköistä; esimerkkeinä “lypsylehmä” ja “kasvuraketti”, ja koittaa löytää kullekin liiketoiminnan alueelle sopiva kasvupolku. Yhteisen kielen löytäminen yrityksen eri osa-alueille kasvun suhteen auttaa välttämään päällekkäisiä hankkeita, hukattua aikaa ja investointeja, sekä helpottamaan yhteisten kasvuaihioiden työstämistä ja niissä onnistumista.

Orgaaninen kasvu ei ole pelkän hyvän liiketoimintamallin väistämätön seuraus. Kaikkien yritysten täytyy ajan myötä parantaa kyvykkyyksiään orgaanisen kasvun ylläpitämiseksi, ja löytää yhteiset keinot yrityksen “kasvumoottorin” luomiseksi.

Kasvun luominen yrityskaupoilla edellyttää arvonluontisuunnitelmaa

Orgaanisen kasvun lisäksi yrityskaupat ovat merkittävä keino kasvun rakentamiseen. Monet menestyvimmät kasvuyritykset käyttävät yrityskauppoja vauhdittamaan kasvua, ja mahdollistamaan kunnianhimoisten strategisten tavoitteiden saavuttamista. Mutta ilman kaikki tärkeät osa-alueet huomioivaa suunnitelmaa kestävä kasvu harvoin pitkällä aikavälillä kuitenkaan onnistuu, tai luo arvoa.

PwC:n ja Mergermarketin vuonna 2019 tekemä selvitys “Creating value beyond the deal” valottaa, miten hyvin yrityskauppoja tehneet kokeneet yritysjohtajat ja pääomasijoittajat kokivat tekemiensä yrityskauppojen luoneen arvoa. Tutkimuksesta ilmenee, että vain kolmasosa johtajista sanoi arvonluonnin suunnittelun olleen edellisessä kaupassa keskeinen painopistealue alusta lähtien – mutta kaksi kolmasosaa oli jälkikäteen sitä mieltä, että niin olisi pitänyt olla.

Tulokset kertovat, että ne kaupat, joita varten jo hyvissä ajoin oli tehty kattava arvonluontisuunnitelma, tuottavat parhaan tuloksen. Näissä oli huomioitu muun muassa henkilöstö, yrityskulttuurit, teknologinen yhteensopivuus sekä se, miten parhaiten arvopotentiaalia voi löytää, mukaanlukien ulkoisen asiantuntija-avun sopiva käyttö.

Ostajien on löydettävä lisää arvonluontikeinoja saadakseen kilpailuetua. On paneuduttava yhä tarkemmin esimerkiksi strategiseen sijoittumiseen, liikevaihdon kasvumahdollisuuksiin, liiketoimintamallin muutoksiin ja toimintamalliin tai otettava verot, tase ja käyttöpääoma erityistarkasteluun. Tämä tapa saattaa erottaa huonot tai keskinkertaiset kaupat erinomaisista. Sellaisista, jotka hyödyttävät kyseisten yritysten ja niiden sijoittajien lisäksi koko yhteiskuntaa.

Hannu Suonio

Partner, Markets Leader, PwC Suomi