Miltä Rinteen hallitusohjelma näyttää pääomasijoittajan silmin?

Kevään urakka on ohi – Rinteen johtamat hallitusneuvottelut on saatu päätökseen. Neuvottelujen lopputuloksena syntyi ”Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” -niminen hallitusohjelma, melkein 200 sivun pituinen suuntaviiva Suomen tuleville vuosille.

Hallitusohjelmasta löytyy paljon hyvää pääomasijoitusalan kannalta. Pääomasijoittajien omia keväällä julkaistuja tavoitteita ja ideoita näkyy ohjelmassa monessa kohdassa. Erityisen iloisia olimme työllisyyden, kasvun ja kansainvälistymisen teemojen näkemisestä. Myös pääomasijoittajille omien tiimiensä ja portfolioyhtiöidensä kautta tärkeä osaaminen ja osaajien houkuttelu oli nostettu vahvasti esille tervetullein uudistuksin.

Nostimme alle pääomasijoitusalaa eniten koskettavat uudet ehdotukset alle kommentein.

”Tuetaan start up- ja pk-yritysten rahoitusvaihtoehtojen monipuolistumista. — Kehitetään kotimaisia pääomasijoitusmarkkinoita sekä lisätään rahastosijoituksia ja suoria sijoituksia työ- ja elinkeinoministeriön alaisten toimijoiden kautta. ”

Olemme Pääomasijoittajilla jo pitkään puhuneet kotimaisen pääomasijoitusrahastokentän monipuolistumisesta. Suomessa on vielä maltillinen määrä erityisesti aikaisen vaiheen yrityksiin, startupeihin, sijoittavia Venture Capital -rahastoja. Uusille pääomasijoitusrahastoille ja hallinnointitiimeille on kuitenkin kasvava tarve kotimaisten innovaatioiden kaupallistamisessa ja kansainvälistämisessä. Kotimaisissa startupeissa on huikeaa potentiaalia erityisesti esimerkiksi kestävän kehityksen ja kiertotalouden innovaatioissa.

Pääomasijoitusalalla toimii kourallinen julkisia toimijoita. Esimerkiksi Suomen Teollisuussijoituksena aikaisemmin tunnettu Tesi sijoittaa sekä suoria sijoituksia startup- ja kasvuyrityksiin, että rahastosijoituksia kotimaisiin pääomarahastoihin. Business Finland Venture Capitalin pääomasijoitusrahastojen riskirahoitusohjelma taas tukee uusien, kipeästi tarvittujen Venture Capital -rahastojen ja tiimien syntyä. Näemme, että julkisilla toimijoilla tulee olemaan vielä tulevaisuudessakin merkittävä rooli pääomasijoitusalan tehostamisessa ja kehittämisessä Suomessa. TEM:in mukaan julkisen sektorin rooli suorissa sijoituksissa tulee kuitenkin olla aina täydentävä ja hyvin perusteltu – yksityisen markkinan kehitystä ei tule häiritä.

Pääomasijoittajat ehdottavat laajapohjaisen työryhmän perustamista selvittämään sijoittajien kannusteita ja työkaluja kanavoida yksityisiä pääomia kotimaisille startupeille ja kasvuyrityksille. Rahastosijoittajien monimuotoisuutta voitaisiin edistää esimerkiksi luomalla uusia sijoitusinstrumentteja yksityisten pääomien kanavoimiseksi pääomasijoitusrahastojen kautta suomalaisille startup- ja kasvuyrityksille.

Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomen VC-markkinoiden koko edelleen pieni. VC-rahastojen keskikoko on Suomessa noin 40 miljoonaa euroa – Euroopassa keskikoko on jo 100 miljonaa euroa. VC-rahastojen koossa Suomi on taloutensa kokoon suhteutettuna Euroopan kärkikastia, joka ilmenee myös TEM:in elinkeinopoliittisesta tilannekatsauksesta. Mahdollistamalla uusien rahastojen perustamisen Suomeen mahdollistetaan myös vahvemman kotimaisen yrityskentän synty, jolloin yritykset kasvavat pidemmälle kotimaisella pääomalla.

Vahvistetaan pk-yritysten edellytyksiä kasvuun, työllistämiseen ja investointeihin parantamalla yritysten tasaveroisia toimintaedellytyksiä, huolehtimalla verotuksen ennustettavuudesta ja markkinoiden kilpailullisuudesta. — Otetaan huomioon päätöksenteossa vaikutukset aina yritysten kasvun, työllistävyyden ja investointien edistämisen näkökulmasta.”

Startup- ja kasvuyritysten kasvulle on keskeistä, että alan sääntely ja verotus on johdonmukaista ja ennakoitavaa. Kuten kevään vaaliteemoissa nostimmekin esiin, säädös- ja veromuutoksia tehdessä tulee aina arvioida niiden todelliset vaikutukset yritysten kasvuhaluun ja työllistämismahdollisuuksiin. Suomen tulee myös olla houkutteleva paikka ulkomaisille yrityksille, sijoittajille ja osaajille – ja tässä verotuksella on suuri rooli. Toivomme hallituksen jatkavan sääntelyn purkua ja vaikuttavan EU-sääntelyyn siten, että yritysten kilpailukyky, kasvu ja työllistäminen saa riittävän painoarvon.

Hallitusohjelmassa tämä tiivistettiin kestävän kasvun strategiaan, jossa nostettiin esiin myös kasvun kansainväliset mahdollisuudet:

”Suomeen luodaan kestävän kasvun strategia, joka tähtää elinkeinorakenteen monipuolistumiseen, tuottavuuden paranemiseen, viennin kasvuun, yritysten uudistumiseen ja toimintaedellytysten vahvistumiseen, sekä kansainvälisten miljardiluokan ekosysteemien syntyyn, joiden myönteiset vaikutukset heijastuvat koko maahan.”

Tässä pääomasijoittajilla on tärkeä rooli – pääomasijoittajat uudistavat Suomen yritysrakenteita ja antavat yrityksille työkaluja kansainväliseen kasvuun. Yhdessä pääomasijoittajien kanssa suomalaiset yritykset kasvavat nopeammin ja luovat uusia työpaikkoja.

”Hallituksen tavoitteena on lisätä osaajien työperäistä maahanmuuttoa.

Hallitusohjelmassa mainittiin myös ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä helpotettavan uudistamalla lupakäytäntöjä. Kiitämme myös ohjelmassa mainittuja lisäpanostuksia Business Finland Talent -toimintaan. Myös ulkomaisten opiskelijoiden työllisyyttä parannetaan pidentämällä valmistumisen jälkeistä oleskelulupaa kahteen vuoteen ja mahdollistamassa lyhytaikaisen työn vastaanotttaminen.

Osaajien houkutteluun ulkomailta liittyy vahvasti myös jo Sipilän hallituksen aikana valmisteltu listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskeva uusi lainsäädäntö. Uusi ehdotus startupien henkilöstöantien verokohtelun muuttamisen kilpailukykyiseksi Euroopan tasolla – siis kannustaa osaajia tulemaan töihin juuri suomalaisiin startupeihin.

Osaajien houkuttelu on myös pääomasijoitusalalle keskeinen tavoite niin omien portfolio-yhtiöidensä kuin hallinnointitiimiensä kautta. Startup-yritysten it-osaamisen lisäksi myös kasvuyritykset kaipaavat osaajia. Myös kotimaista osaamista tulee jatkossakin kehittää laadukkaalla koulutuksella ja jatkuvilla oppimismahdollisuuksilla huomioiden myös perinteisten toimialojen uudistumistarpeet.

Hallitus selvittää, onko veropohjan tiivistämiseksi mahdollisuus ottaa käyttöön ulkomaisten rahastojen (ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen) saamille osingoille 5 prosentin lähdevero vuoteen 2022 mennessä.”

Osinkojen lähdevero on ollut viimeisinä viikkoina laajasti julkisessa keskustelussa. Moni finanssialan toimija vastusti lähdeveroa ankarasti. Finanssialan mukaan mahdollinen 5 prosentin lähdevero vaikuttaisi ratkaisevasti Suomen houkuttelevuuteen rahastosijoittajien näkökulmasta. Ilmarisen viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kianderin mukaan ”osinkojen verottaminen pienentäisi eläkelaitosten verojen jälkeisiä sijoitustuottoja ja heikentäisi siten koko työeläkejärjestelmän rahoitustasapainoa.”

Vaikka lähdevero kohdistuu listatuista yhtiöistä nostettuihin osinkoihin, se aiheuttaisi myös välillisiä vaikutuksia pääomasijoitusalan exit-intoon. Pääomasijoittajat sijoittavat listaamattomiin yhtiöihin, Pääomasijoittajat sijoittavat listaamattomiin yhtiöihin ja jokainen onnistunut sijoitus päätyy irtautumiseen. Irtaantumismahdollisuudet vaihtelevat esimerkiksi pörssilistautumisesta teolliselle sijoittajalle myyntiin. Lähdevero aiheuttaisi sen, että pääomasijoitetuilla yhtiöillä olisi yhä suurempi kynnys listautua pörssiin. Pörssilistautumisen trendi on viimeisten vuosien aikana ollut muutenkin jo laskeva – yhä useampi listaamaton yritys haluaa jatkaa kasvua pääomasijoittajan kanssa.

 

Yhteystiedot

Anna Brchisky
viestintä, Pääomasijoittajat ry
+358 41 545 8441
anna.brchisky@paaomasijoittajat.fi