Pääomasijoittajat – Kasvun rakentajat

Teksti on osa Tero Luoman ”Osaava omistaja – hyvän omistamisen käsikirjaa” (Alma Talent, 11/2018). Julkaisemme tekstin kirjoittajan luvalla jo etukäteen blogissamme. 

1 Keitä ovat pääomasijoittajat?

Pääomasijoitusalalla on moniulotteinen vaikutus Suomen talouskasvuun. Pääomasijoittajat tuovat pääomia ja osaamista kasvuyrityksille, tuottoja rahastosijoittajille ja talouskasvua elinvoimaisen ja kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan edistämisen kautta Suomeen. Toimialalla onkin merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus ja tärkeä rooli yritysrahoitusmarkkinoiden täydentäjänä.

Pääomasijoittajien sijoitussalkuissa on tällä hetkellä yhteensä noin 700 listaamatonta kasvuyritystä. Kohdeyritysten liikevaihto yltää 28 miljardiin euroon: se vastaa noin seitsemää prosenttia suomalaisten yritysten liikevaihdosta. Kohdeyrityksissä työskentelee noin 91 000 työntekijää, määrä tarkoittaa noin kuutta prosenttia kaikista Suomen yksityisen sektorin yritysten työntekijöistä.

Pääomasijoittajien kohdeyrityksiä löytyy kaikilta toimialoilta ja kaikista yritysten kasvun eri vaiheista. Esimerkiksi ravintolaketju Kotipizza, lasten sisäliikuntapaikka HopLop, eläintarvikeketju Musti ja Mirri ja teknologiayritys Wolt saattavat tulla päivittäin kuluttaja-asiakkaiden arjessa vastaan. Lisäksi startup-yrityskentässä on paljon suurelle yleisölle vielä tuntemattomia, uusia innovaatioita kehittäviä yrityksiä, jotka tulevat mullistamaan perinteisiä toimialoja tekoälyn ja digitalisaation avulla.

Pääomasijoittajat sijoittavat sekä startupeihin että jo vakiintuneempiin kasvuhaluisiin yrityksiin. Sijoituskohteina ovat yhtiöt, joilla on potentiaalia kasvaa oman alansa markkinajohtajiksi. Käytännössä pääomasijoittajat valikoivat suuresta joukosta listaamattomia yrityksiä korkeimman kasvupotentiaalin omaavat yritykset ja vauhdittavat niiden kasvua entisestään kasvun rakentamiseen liittyvällä osaamisellaan ja verkostoillaan. Pääomasijoittajan tavoite omistajana on kasvattaa yrityksen arvoa yrityksen menestyksen kautta siten, että arvonnousu hyödyttää yhtiön kaikkia osakkeenomistajia. Pääomasijoittajan kanssa yhteistyössä tehty kasvu on myös yrittäjän etu: se tekee yrityksestä arvokkaamman.

Pääomasijoittamiseen kuuluu olennaisena osana se, että pääomien lisäksi yritykset saavat sijoittajalta myös apua ja osaamista kasvuun. Yritysten riskinottokyky ja uskallus kasvavat, kun ammattimaiset kasvunrakentajat tulevat mukaan yritykseen. Konseptin onnistumisesta kertovat myös tilastot. Esimerkiksi vuonna 2016 pääomasijoittajien kohdeyrityksissä liikevaihto kasvoi 11,7 prosenttia, kun muissa suomalaisissa yrityksissä kasvu samalla aikavälillä oli 1,5 prosenttia. Henkilöstömäärä kasvoi pääomasijoittajien kohdeyrityksissä 13 prosenttia, kun vastaava luku muissa yrityksissä oli 0,6 prosenttia. Kohdeyritysten huolellinen valikointi, omistajien ja johdon yhteiset kasvutavoitteet sekä pääomasijoittajien kasvun työkalupakki luovat yrityksille poikkeuksellisen hyvät kasvumahdollisuudet.

Pääomasijoittajilla on myös merkittävä rooli keskisuurten yritysten kasvattajina, joista Suomessa on merkittävä pula. Kauppalehti listasi kesällä 2017 Suomen superkasvajayrityksiä, joiksi laskettiin yli 100 miljoonan euron liikevaihtoon yltäneet kasvuyritykset. Näistä yrityksistä joka viidennessä oli ollut pääomasijoittaja omistajana ja joka toinen yritys oli saanut jossain vaiheessa kasvupolkuaan vauhtia pääomasijoittajilta.

Suomella on teknologisen osaamisensa vuoksi mahdollisuus olla myös yksi digitalisaation ja tekoälyratkaisujen edelläkävijämaista. Merkille pantavaa on se, että tekoälyratkaisuihin kohdistuneet pääomasijoitukset ovat kahdensankertaistuneet viidessä vuodessa maailmanlaajuisesti. Kehityskaaren tulisi näkyä myös Suomessa. Korkean riskin innovaatioita kehittävät yritykset eivät voi perinteisesti saada pankista lainaa. Näin ollen pääomasijoittajilla on merkittävä rooli innovaatioiden rahoittamisessa, pääomasijoittajille kertyneen osaamisen ja verkostojen ohjaamisessa innovaatioiden kaupallistamiseen sekä viennin edistämiseen yhdessä startupien kanssa.

Yhteensä suomalaiset pääomasijoittajat hallinnoivat 6,3 miljardin euron varoja. Vuosittain noin 230 yritystä saa pääomasijoituksen kotimaiselta tai ulkomaiselta sijoittajalta. Viimeisen viiden vuoden aikana suomalaiset startupit ja kasvuyritykset ovat keränneet yli neljä miljardia euroa pääomasijoituksia tulevaisuuden kasvun rakentamiseen.

2 Pääomasijoittajia on erilaisia

Pääomasijoittajat sijoittavat hallinnoimiensa rahastojen varoja kohdeyrityksiin niiden kasvun edistämiseksi. Pääomasijoitusrahastojen varat kerätään yleensä suurilta institutionaalisilta sijoittajilta ja niille pyritään saamaan tuottoa irtautumalla sijoituksesta tietyn aikajakson jälkeen. Rahastoa kerätessään pääomasijoittaja sopii rahastosijoittajien kanssa ne sijoituskriteerit, joiden mukaisesti pääomasijoittaja tekee rahastosta sijoituksia kohdeyrityksiin. Sijoituskriteerit saattavat vaihdella muun muassa kohdeyhtiöiden maantieteellisen sijainnin, toimialan, yrityskoon, yrityksen elinkaaren ja arvoketjun, teknologian, kannattavuuden sekä tavoitellun sijoituksen koon, omistusosuuden, tuottopotentiaalin ja irtautumismahdollisuuksien perusteella. Myös yhtiön kehityskaaren vaiheella on merkitystä pääomasijoittajalle.

Yleisesti ottaen pääomasijoittajia kiinnostavat yritykset, joilla on riittävät edellytykset kasvuun. Selkeä kasvupotentiaali, monipuolinen ja sitoutunut tiimi tai johto sekä otollinen markkinatilanne lisäävät sijoittajan mielenkiintoa. Myös esimerkiksi sukupolvenvaihdos, tarpeet muuttaa omistuspohjaa ja suuri investointitarve voivat olla syy hakea pääomasijoitusta. Pääomasijoittajan mielenkiintoa puolestaan heikentävät liian matalat kasvunäkymät, vaikea markkinatilanne, erilaiset näkemykset yhtiön liiketoimintastrategiasta tai yhtiön omistajien haluttomuus päätösvallan jakamiseen pääomasijoituksen edellyttämällä tavalla.

Pääomasijoittajat voi jakaa karkeasti kahteen ryhmään: startupeihin tai hyvin aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin sijoittaviin venture capital -sijoittajiin (myöhemmin ”VC-sijoittajat”) ja vakiintuneempiin kasvuyrityksiin sijoittaviin buyout-sijoittajiin. Startupeihin tehdään yleensä vähemmistösijoituksia, kun taas kasvuyritysten kohdalla enemmistösijoitukset ovat yleisempiä. Myös kasvuyrityksiin voidaan kuitenkin tehdä vähemmistösijoituksia yrityksen ja omistajien tarpeen mukaan. Sijoittaja voi olla myös erikoistunut esimerkiksi tiettyyn toimialaan tai yrityskokoon kunkin rahaston sijoituskriteerien mukaisesti.

VC-sijoittajiakin on hyvin erilaisia. Kunkin rahaston sijoitusfokus määritellään erikseen painottuen joko yrityksen aivan alkuvaiheen sijoituksiin (nk. siemenvaihe, seed) tai aikaisen kasvun vaiheeseen (nk. early stage). Pääomasijoittajat sijoittavat yleensä startup-yritykseen 10–30 prosenttia yrityksen arvosta.

Buyout -rahastot sijoittavat puolestaan yrityksiin, joilla on jo vakiintunutta liiketoimintaa ja liikevaihtoa sekä useimmiten potentiaalia kasvaa myös jatkossa. Yrityksen liikevaihto voi olla muutamasta miljoonasta eurosta satoihin miljooniin euroihin. Suomalaiset pääomasijoittajat luovat arvoa kasvattamalla ja kehittämällä yrityksiä yhdessä yrittäjän kanssa. Yritysten ostamiseen ja pilkkomiseen keskittyviä pääomasijoittajia Suomesta ei kuitenkaan löydy, vaikka tämä Yhdysvalloista kumpuava toimintamalli nousee ajoittain suomalaisissakin pöytäkeskusteluissa esille.

2.1 Venture capital -rahastot Suomessa

Määritelmästä riippuen Suomessa voidaan laskea toimivan noin 30 VC-sijoittajaa, jotka etsivät sijoituskohteeksi startupeja ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiä. Viimeisen viiden vuoden aikana (2013–2017) VC-pääomasijoitusrahastoihin on kerätty yhteensä 565 miljoonaa euroa pääomia sijoitettavaksi edelleen startupeihin ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin. Erityisesti vuosi 2017 oli rahastoille merkittävä varainkeruun vuosi, sillä rahastosijoittajat sijoittivat 169 miljoonaa euroa suomalaisiin VC-pääomasijoitusrahastoihin. VC-sijoittajien keskimääräinen sijoitussumma yksittäiseen kohdeyhtiöön on noin 580 000 euroa. Sijoitusvaiheista erityisesti hyvin alkuvaiheen sijoitukset ovat yleistyneet viime vuosina.

Suomeen on saatu viime aikoina myös useita uusia VC-rahastoja, mikä kertoo toimialan elinvoimaisuudesta ja rahastosijoittajien uskosta pääomasijoittajien kykyyn luoda uusia globaaleja menestyjiä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Uusimpia julkistettuja VC-rahastoja ovat Maki.vc, Icebreaker.vc, pohjoismaiden ensimmäinen opiskelijavetoinen pääomasijoitusrahasto Wave Ventures sekä Gorilla Ventures. Vuonna 2017 julkistettiin myös Suomen kaikkien aikojen suurin aikaisen vaiheen yrityksiin sijoittava rahasto: pääomasijoitusyhtiö Inventuren uusimman rahaston koko on 135 miljoonaa euroa.

Kaiken kaikkiaan suomalainen VC-markkina on kehittynyt vuodesta 2013 lähtien entistä kansainvälisemmäksi ja viime vuosina myös yksityisvetoisemmaksi. Viimeisen viiden vuoden aikana kansainväliset VC-sijoittajat sijoittivat 242 miljoonaa euroa suomalaisiin startupeihin ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin. Suomalaiset yksityisen sektorin sijoittajat sijoittivat lisäksi 251 miljoonaa euroa ja julkisen sektorin pääomasijoittajat 137 miljoonaa euroa suomalaisiin yrityksiin. Viime vuosina noin 30 prosenttia suomalaisten VC-rahastojen sijoituksista on kohdistunut ulkomaille.

Samaan aikaan yksityisen sektorin pääomasijoitusten vahvistuessa julkisen sektorin painopiste on siirtynyt vähitellen suorista sijoituksista rahastosijoituksiin. Yksityisiin pääomasijoitusrahastoihin rahastosijoituksia tekevät julkisista toimijoista nykyisellään esimerkiksi valtion sijoitusyhtiö Tesi sekä Business Finland Venture Capital. Tämä painopisteen muutos julkisen sektorin toiminnassa näkyy tilaistoissa selvästi: vuonna 2017 julkisen sektorin sijoitukset aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin vähenivät 70 prosenttia noin seitsemään miljoonaan euroon, esimerkiksi Finnveran pääomasijoitustoiminnan päättyessä kokonaan. Samaan aikaan yksityisen sektorin pääomasijoitukset kasvoivat 50 miljoonasta eurosta 52 miljoonaan euroon. Yhteensä julkisen ja yksityisen sektorin VC-sijoituksia tehtiin siis suomalaisiin yrityksiin 59 miljoonan euron edestä vuonna 2017.

Suomalaisilla VC-sijoittajilla on toisaalta samanaikaisesti merkittävä rooli myös kansainvälisten sijoittajien houkuttelemisessa Suomeen. Suomalaiset startupit ja kasvuyritykset saivat 55 miljoonan euron edestä sijoituksia kansainvälisiltä VC-sijoittajilta vuonna 2017. Lisäksi suomalaiset yritykset houkuttelevat suoria sijoituksia esimerkiksi suuryrityksiltä sekä suuryritysten venture capital -sijoituksia tekeviltä yksiköiltä (nk. corporate venture capital, CVC). Yhteensä nämä kaikki kansainväliset sijoittajat sijoittivat 208 miljoonaa euroa parhaimpiin suomalaisiin startup-yrityksiin vuonna 2017.

Ulkomaisten sijoittajien rooli näkyy selkeimmin juuri suurimpien, yli 10 miljoonan rahoituskierrosten yhteydessä, joiden avulla startupit pyrkivät laajentamaan ja skaalaamaan toimintojaan globaaleille markkinoille. Ilman kansainvälisten sijoittajien vetoapua suomalaisten yritysten olisi yhä edelleen vaikea saada kerättyä näitä suuria 10–30 miljoonan euron rahoituskierroksia, joita tarvitaan globaaliin kasvuun. Hyviä esimerkkejä vuodelta 2016 ovat M-Files (32 M€), AlphaSense (24 M€) sekä vuodelta 2017 MariaDB (23M €) ja Evondos (21,2 M €).

Kotimaisilla VC-sijoittajilla on siis kaikkiaan merkittävä rooli niin yritysten kasvun rahoittajana ja tukijana kuin kansainvälisten suhteiden luomisessa. Tämä merkitsee sitä, että suomalaisilla yrityksillä on jatkuvasti parantuvat mahdollisuudet tähdätä ja edetä globaaleille markkinoille. Samalla 70 prosenttia sijoituskierroksista tehdään yhdessä muiden sijoittajien kanssa. Startup-ekosysteemin elinvoimaisuus Suomessa on siis monen tekijän ja osaajan summa.

2.2 Yritysjärjestelyrahastot Suomessa

Suomessa toimii 29 niin kutsuttua buyout-sijoittajaa. Suurimmat buyout-rahastot ovat yli 200 miljoonan euron suuruisia, ja keskimääräinen sijoitussumma jo vakiintuneempaan kasvuyritykseen on noin 5,9 miljoonaa euroa. Viimeisen viiden vuoden aikana (2013–2017) buyout -pääomasijoitusrahastoihin on kerätty 2,4 miljardia euroa pääomia sijoitettavaksi edelleen kohdeyrityksiin. Myös buyout-sijoittajien osalta vuosi 2017 oli erityisen vahva rahastojen varainkeruun yltäessä 636 miljoonaan euroon.

Suomalainen omistajuus voi parhaimmillaan olla myös vientituote. Esimerkiksi suomalaiset buyout-pääomasijoitusrahastot ovat viimeisen kahden vuoden aikana keränneet ulkomaisia rahastosijoituksia yli 250 miljoonan arvosta. Buyout-rahastojen varainkeruusta huomattava osa, noin 20–30 prosenttia kerätäänkin ulkomaisilta rahastosijoittajilta. Kotimaisista pääomasijoitusrahastoista tehdään sijoituksia pääosin suomalaisiin yrityksiin, ja pääomasijoittajat tähtäävät kasvattamaan sijoituskohteistaan markkinajohtajia Suomessa, Pohjoismaissa sekä muilla kansainvälisillä kohdemarkkinoilla. Myös rahastorakenteet ovat pääasiassa kotimaisia.

Suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoitettiin vuosina 2015–2017 yhteensä yli kaksi miljardia euroa. Näistä noin puolet oli ulkomaisilta buyout-sijoittajilta. Pääomasijoittajat ovat omistajina suomalaisten kasvuyrittäjien ja yritysten kumppaneita, jotka jakavat riskiä yhteisten kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Useat omistajayrittäjät ovat todenneet, että myytyään osan omistuksestaan pääomasijoittajalle ja saatuaan sitä kautta osan elämäntyöstään realisoitua on heidän riskinottokykynsä parantunut. Eheytynyt riskinottokyky yhdessä kasvun osaavan kumppanin kanssa mahdollistaa siis yrityksen uusiutumisen ja kasvattamisen täyteen potentiaaliinsa.

Pääomasijoitus voi tulla ajankohtaiseksi kasvuyhtiölle myös silloin, kun kasvua lähdetään hakemaan yritysoston, ison investoinnin tai jonkin muu vastaavan tilanteen kautta. Pääomasijoittajat auttavat mielellään kasvua ja strategiaa koskevissa pohdiskeluissa ja tuovat keskusteluun omia ideoitaan, kontaktejaan sekä tiedossaan olevia potentiaalisia ostokohteita. Kaikissa tapauksissa omistajien, johdon ja henkilökunnan on oltava valmiita kasvun vaatimaan työhön.

3 Kasvun rakentamiseen tähtäävä yhteistyö

Yrittäjän ja omistajan on tärkeää ymmärtää, millainen sijoitus on juuri hänen yritykselleen sopivin ja toisaalta pääomasijoittajan näkökulmasta mahdollinen. Pääomasijoittamisessa henkilökemiat ovat tärkeitä. Pääomasijoittajan rooli yrityksen operatiivisessa toiminnassa vaihtelee, mutta sijoittajan ja yhtiön johdon yhteistyössä hyvä, toimiva ja luottamuksellinen suhde on joka tapauksessa aina olennainen osa onnistunutta pääomasijoitusta. Pääomasijoittaja ja yritys tekevät yhteistyötä kasvutavoitteiden saavuttamiseksi tavanomaisesti 3–7 vuotta.

Sijoitusprosessin aikana pääomasijoittaja käy läpi yrityksen strategiaa ja tarvittaessa muokkaa sitä yhdessä yhtiön johdon ja muiden omistajien kanssa. Pääomasijoittajat varmistavat omistajana aina myös sen, että hallituksessa ja johtoryhmässä on parhaat ja erilaisista taustoista olevat henkilöt yrityksen kasvustrategian toteuttamiseksi ja täyden kasvupotentiaalin saavuttamiseksi.

Pääomasijoittamisessa on myös tunnistettava se tosiasia, että pääomasijoittaja on aina väliaikainen omistaja. Jo sijoitushetkellä on selvää, että pääomasijoittaja irtautuu kohdeyrityksestä sijoitusajanjakson jälkeen. Pääomasijoittaja ja sitä kautta rahastosijoittajat saavat tuottoja vain, jos yrityksen arvo kasvaa sijoitusaikana, ja tässä onnistuminen mitataan irtaantumisvaiheessa.

Onnistunut pääomasijoitus päättyy siis aina exitiin eli irtautumiseen yrityksestä, ja tämä irtautuminen on pääomasijoittajien tapa saada tuottoa sijoitukselleen. Pääomasijoittajat pyrkivät yrityksen arvon korottamiseen esimerkiksi osinkotuottojen sijaan. Irtaantumistapoja on monenlaisia, joista tyypillisimmät ovat yrityskauppa ja listautuminen pörssiin. Vuosina 2015–2018  Helsingin pörssin uusista pörssilistautuneista yrityksistä 54 prosenttia on pääomasijoittajien salkuista. Pääomasijoittajilla on siten merkittävä rooli myös pörssin elinvoimaisuuden edistäjinä.

Kohdeyrityksistä irtautuminen on pääomien kiertokulun kannalta muutoinkin välttämätöntä. Yrityksen kasvanut arvo on saatava realisoitua, jotta pääomasijoittaja saa palautettua rahastosijoittajien rahastoon sijoittamat pääomat tuottoineen. Näin saadaan jälleen kerättyä uusi pääomasijoitusrahasto uusia sijoituksia varten.

4 Pääomasijoituksen hyödyt

Pääomasijoitus tarjoaa monia etuja kasvuhalukkaille yrityksille. Edut eivät tarkoita vain rahaa vaan osaamista, kontakteja ja kumppanuutta. Yrityksen mahdollisimman hyvä menestys on myös pääomasijoittajan etu: siksi yrittäjän, johdon ja sijoittajan tavoitteet ovat yhteneväiset. Pääomasijoittaja tavoittelee sijoitukselleen kasvun tuomaa arvonnousua, joka koituu kaikkien omistajien hyödyksi. Pääomasijoittaja myös jakaa liiketoiminnan ja omistamisen riskiä yhdessä yrittäjän ja johdon kanssa.

4.1 Kassavirtarahoitusta nopeampaa kasvua

Kasvaminen kassavirran avulla on usein hidasta, ja kovaan kasvuun tähtääville yrityksille se voi olla jopa mahdotonta. Kasvaville markkinoille pyrkii usein monia yrityksiä samaan aikaan. Ne, jotka pystyvät kasvamaan pääomasijoittajan rahoituksen turvin ja tulevaan kasvuun investoiden, saavat etumatkan, joka kasvaa vuosi vuodelta. Näin markkinat voivat jopa kadota yritykseltä, jolla on esimerkiksi teknologisesti paras ratkaisu, muttei riittävästi rahoitusta ja joka kasvaa siksi tappiota tehden. Pääomasijoittajan osallistuminen yrityksen rahoitukseen edistää usein myös pankkilainan saamista.

4.2 Osaamista ja kontakteja

Pääomasijoittajien kautta yritys saa käyttöönsä usein suuren joukon eri alojen osaamista. Pääomasijoittajat ovat sijoittaneet suureen joukkoon kasvuyrityksiä. Näin heillä on kokemusta ja tietoa kasvun karikoista ja oikopoluista. Tästä yritysjoukosta on hyvä etsiä toimintamalleja ja parhaita käytäntöjä, kun yritys esimerkiksi pyrkii eri maiden markkinoille.

Startupit tarvitsevat usein 3–4 rahoituskierrosta rahoittamaan kasvuaan. Kokenut pääomasijoittaja pystyy auttamaan yritystä uusien rahoituskierroksien kokoamisessa. Vakiintuneempia kasvuyrityksiä pääomasijoittajat tukevat tarvittaessa lisärahoituksella esimerkiksi isompien yritysostojen yhteydessä.

4.3 Rahoitusta muutostilanteeseen

Pääomasijoitus kasvuyritykseen vaatii yleensä muutoshalua yrityksessä. Isompi yritys haluaa irtaantua jostain liiketoiminnasta, joka on kannattavaa, mutta ei yrityksen ydintä. Yrittäjä haluaa kasvattaa ja kansainvälistää yritystään, mutta tarvitsee lisää osaamista ja resursseja. Julkinen toimija haluaa yksityistää liikelaitoksen. Yrityksen omistajat tunnistavat tarpeen toimialajärjestelyyn. Yrittäjä haluaa eläköityä lähivuosina. Nämä kaikki ovat tilanteita, joissa pääomasijoitus on luonteva ratkaisu.

4.4 Unelman toteuttaminen

Pääomasijoittajan tekemä sijoitus voi mahdollistaa yrittäjän unelman toteuttamisen. Pääomasijoittaja tuo yritykseen lisää resursseja ja osaamista, jotka auttavat kasvattamaan yritystä aiempaa suuremmaksi ja arvokkaammaksi, usein myös verrokkiyhtiöitä nopeammassa aikataulussa.

4.5 Varallisuuden hajauttaminen

Vakiintunut kasvuyritys voi olla hyvin kannattava jo ennen pääomasijoitusta. Pääomasijoituksen avulla yrittäjä pääsee hajauttamaan yrityksessä kiinni olevaa varallisuuttaan, kun yrittäjä saa merkittävän osan yrityksen arvosta itselleen rahana (tai koko yrityksen arvon, jos järjestelyyn ei sisälly myyjän tekemää takaisinsijoitusta yhtiöön). Pääomasijoitus pienentää startup-omistajien muun rahoituksen tarvetta pienentäen näin yrittäjien henkilökohtaista riskiä.

4.6 Tavoitteellisempi hallitustyöskentely

Pääomasijoittaja tuo yleensä mukaan ammattimaisen hallintomallin hallitustyöskentelyyn. Kiireen keskellä monet etenkin alkuvaiheen yrittäjät saattavat laiminlyödä hallitustyöskentelyn. Pääomasijoittajat tuovat hyvän hallinnon periaatteet yrityksen arkeen. Tämä on ehdoton edellytys myös yrityksen listautumiselle tai myymiselle myöhemmin.

5 Lopuksi

Digitalisaatio, väestön ikääntyminen ja ilmastoon liittyvät megatrendit ohjaavat liike-elämää uusiutumaan yhä kiihtyvällä tahdilla. Yhteiskunnan ja talouden eri toimijoiden muutosvalmiutta ja -osaamista olisi vahvistettava jatkuvasti Suomen kilpailukyvyn nostamiseksi. Tässä dynaamisessa ympäristössä omistajien tulisi olla ensisijaisesti uusiutumisen ja kasvun moottoreita. Omistajien tulisi kannustaa yrityksen johtoa etsimään aktiivisesti kasvun paikkoja ja mahdollisuuksia niin kotimaasta kuin kansainvälisiltä markkinoilta. Pääomasijoittajat ovat osaavia omistajia ja kasvun aktiivisia rakentajia. Siksi pääomasijoittaminen tarjoaa ratkaisuja Suomen talouskasvun kiperimpiin kysymyksiin.

Yrityksille sopivan pääomasijoittajan etsiminen on vähintäänkin erinomaista sparrausta kasvupolun haasteista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista, ja parhaimmillaan se voi johtaa huippumenestykseen loistavan kumppanin kanssa.

Pia Santavirta on Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja. Pääomasijoittajat ry edustaa Suomessa pääomasijoitustoimialaa. Yhdistyksellä on 129 jäsentä, joista 70 on varsinaisia jäseniä ja 59 liitännäisjäseniä. Jäsenmäärä on kasvanut lyhyessä ajassa yli 40 uudella jäsenellä, ja toimialan näkyvyys Suomessa on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

Tilaamalla Pääomasijoittajien uutiskirjeen saat kiinnostavaa tietoa pääomasijoittamisesta sähköpostiisi ensimmäisten joukossa. Tilaa Pääomasijoittajien uutiskirje täältä.