Oululainen älysormus Oura muuttaa datan hyvinvoinniksi

Kasvutarinat

Maailmallakin mainetta niittäneen älysormus Ouran tarina lähti liikkeelle tekstiviestistä. Posiolla pilkkimässä olleen Petteri Lahtelan puhelin piippasi, ja siellä oli viesti hänen serkultaan Kari Kivelältä: Aletaanpa toimeen. Idea yhteisestä projektista oli ollut puheissa jo pitkään, mutta nyt pyörät lähtivät pyörimään toden teolla.

”Meitä serkuksia yhdistää halu auttaa ihmisiä. Tahdomme, että ihan jokainen voisi hyödyntää omaa potentiaaliaan parhaalla mahdollisella tavalla”, kertoo Kari Kivelä, joka toimii nykyään Ouran muotoilujohtajana.

Ouran alulle laittaminen oli myös keino lisätä Kivelän omaa hyvinvointia, sillä työelämä tuntui uuvuttavalta ja Kivelä kaipasi inspiroivaa tekemistä.

”Raskaiden työvuosien jälkeen intohimo työntekoon oli hukassa, joten oma projekti tuntui erityisen hyvältä ajatukselta”, Kivelä jatkaa.

Stressin mittaamisesta palautumisen mittaamiseen

Kivelän ja Lahtelan lisäksi projektiin lähti mukaan Markku Koskela, Virpi Tuomivaara ja Ashley Colley. Heillä kaikilla on tausta teknologiassa, joten oli selvää, että yhteinen projekti tulee olemaan jonkinlainen laite. Aluksi ideana oli mitata stressiä, mutta se tuntui liian negatiiviselta tavalta lähestyä asiaa. Idea käännettiin päälaelleen ja päätettiin mitata palautumista stressin sijaan.

”Palautuminen ja uni ovat suorituskyvyn kannalta keskeisiä ja vaikuttavat laajasti hyvinvointiin. Niitä mittaavia laitteita ei kuitenkaan ollut vielä markkinoilla, vaan usein mitataan vain aktiivisuutta tai treenauksen määrää”, Kivelä kertoo.

Koska sykkeen ja sykevälivaihtelun mittaaminen on yksi tärkeimmistä parametreista, jota haluttiin mitata, erilaisia laitevaihtoehtoja testailtiin. Aluksi idea sormuksesta tuntui kaukaiselta, sillä teknologiakomponentit olivat melko suuria ja tekniikka piti saada mahtumaan pieneen sormukseen. Perustajat kuitenkin huomasivat, että sormesta oli mahdollista saada hyvä sykesignaali ja siitä sai mitattua liikettä sekä kehon lämpötilaa.

”Innostuimme ideasta niin valtavasti, ettei paluuta enää ollut. Oli vaan alettava miettimään, miten saamme sen toteutettua”, Kivelä kuvailee.

Prototyypin valmistus aloitetaan

Ensimmäisen sijoituksen keräämisestä alettiin keskustella, jotta sormuksen prototyypin valmistus voitaisiin aloittaa. Samalla tulisi todistettua, että idea todellakin oli toteutettavissa. Loppuvuodesta 2013 ensimmäinen rahoituskierros saatiinkin maaliin, ja Ouralaisten kelkkaan hyppäsivät Lifeline Ventures ja muutama enkelisijoittaja.

Sormuksen prototyypin valmistus aloitettiin.

Sormuksen ominaisuuksia suunniteltaessa yhteistyökuvioita haettiin Piilaaksosta asti, mutta lopulta kehitystyöhön liittyi mukaan muotoilija Harri Koskinen ja oululaiset tuotekehityspalveluita tarjoavat Haltian ja Bitfactor– olihan kyse kuitenkin suomalaisesta yrityksestä.

Vuonna 2014 ideat alkoivat hahmottua lopulliseksi tuotteeksi, ja seuraavana vuonna ensimmäinen Oura julkaistiin Launch-festivaaleilla San Fransiscossa. Tuote oli jo pitkällä, mutta harppaus tuotantoon viemisestä puuttui.

Kysyntä konkretisoituu

”Vuonna 2015 saimme Kickstarterin kautta joukkorahoitusta toivotun sadan tuhannen sijaan seitsenkertaisen määrän, joka osoitti sen, että Ouralle on olemassa kysyntää”, Kivelä kertoo.

Ouran tuotanto pystyttiin aloittamaan vielä samana vuonna.

Hyvin alkaneesta myynnistä huolimatta Ouran ensimmäinen versio oli vielä isokokoinen ja kömpelö, mutta tiimin sisällä rima oli asetettu korkealle: tuotetta tulisi pienentää, ja sen tulisi olla suunnilleen tavallisen sormuksen kokoinen.

Niinpä sormuksen kehittämistä jatkettiin, ja uudistetun kakkosversion prototyyppi onnistuttiin valmistamaan. Se julkaistiin vuoden 2017 Slushissa.

”Julkaisu oli valtava ponnistus koko tiimiltä, mutta kaikki meni nappiin ja myynti lähti vetämään uudella tavalla. Kakkosgeneraatiota myytiinkin muutamassa viikossa enemmän kuin ykkösgeneraation sormuksia yhteensä”, Kivelä sanoo.

Yhteistyön alku illallistilaisuudessa

Palataan hieman ajassa taaksepäin. Ennen 2017 Slushia ja Ouran kakkosgeneraation julkaisua Petteri Lahtela osallistui illallistilaisuuteen, jossa hänen viereensä sattui istumaan silloin Tesillä sijoitusjohtajana työskennellyt Jussi Sainiemi.

Lahtela päätyi esittelemään Ouraa Sainiemelle, joka kiinnostui tuotteesta. Tässä vaiheessa Oura oli kuitenkin vielä liian aikaisessa vaiheessa, jotta se olisi ollut potentiaalinen sijoituskohde Tesille, mutta keskustelut tiimien välillä jatkuivat säännöllisesti, ja Ouran kehitystä seurattiin Tesillä tarkasti.

Keskustelut kuitenkin johtivat sijoitukseen ennen pitkää, ja Tesi oli mukana rahoituskierroksella, joka saatiin maaliin vuoden 2018 keväällä.

”Suomessa biometrisen mittaamisen tutkimus ja tuotteistus ovat maailman kärkeä. Tätä osaamispohjaa hyödyntäen Oura kykeni rakentamaan kansainvälisesti mitattuna erittäin korkeatasoisen tiimin. Lisäksi sijoituspäätöksessä ratkaisevaa oli muun muassa yhtiön vahva visio ja nykyaikainen markkinointi”, kertoo Sainiemi.

Ouralla oli lisäksi hyvä myyntiargumentti – hyvinvointitrendi oli juuri alkamaisillaan, ja palautumista mittaava sormus oli tuote, jonka kysyntään uskottiin. Lisäksi sormuksen ykkösgeneraation kysynnälle oli jo olemassa hyvää näyttöä, ja kakkosgeneraation Oura oli tässä vaiheessa tuotekehitykseltään pitkällä sekä suunniteltu massatuotantoon.

Poikkeuksellista Ourassa on myös se, että kuluttajatuotteiden onnistumisia Suomessa on varsin vähäisesti.

”On hienoa, että Tesillä on ollut mahdollista olla mukana sellaisessa onnistumisessa Ouran kanssa”, Sainiemi kertoo.

”Olemme saaneet Ouran matkassa mukana olleiden sijoittajien avulla tiimiin tarvittavaa osaamista, sillä sijoittajat ovat auttaneet suuresti esimerkiksi rekrytoinneissa. Näin olemme saaneet tiimiin huippuosaamista”, kertoo Kivelä.

Lisäksi Oura on saanut apua markkinointiin, ja etenkin vaikuttajamarkkinointia on hyödynnetty.

Tähtäimessä elämänlaadun parantaminen

Ouran missio ihmisten elämänlaadun parantamisesta on punainen lanka, joka on säilynyt vahvana alusta saakka, ja tämä on Kivelän mukaan olennaista myös yrityksen tulevassa kasvussa.

”Koko toimintamme on rakennettu sen päälle, että haluamme parantaa ihmisten elämänlaatua. Haluamme, että Ouran tarjoama data muuttuu ihan oikeaksi hyvinvoinniksi”, Kivelä jatkaa.

Ouran tarjoamat hyödyt halutaan saada mahdollisimman laajaan käyttöön. Jo pitkän aikaa agendalla on ollut Pohjois-Amerikan markkinat, ja muutama maailmantähtikin on lähtenyt sijoittamaan Ouraan: esimerkiksi Lance Armstrong ja Will Smith.

Ourassa yhdistyy monta sellaista osaamisaluetta, jossa suomalaiset ovat perinteisesti hyviä: tuotesuunnittelu, design, biometrinen mittaaminen ja miniatyyrimalli, jossa pieneen tilaan onnistutaan saamaan paljon laskentatehoa.

”Tieteen, teknologian ja designin yhdistäminen ei välttämättä ole helppoa, mutta mielestäni olemme onnistuneet siinä ainutlaatuisesti”, Kivelä päättää.

 

Postaus on osa Pääomasijoittajien ja PwC:n Kasvunrakentaja 2020 -kilpailun blogisarjaa, jossa esittelemme kilpailun finalistien kasvutarinat.

Lue seuraavaksi

Kasvutarinat

Kivenkovaa tekemistä pääomasijoittajan tuella - Kamrockin kehittämä kalliosora tuo helpotusta biodiversiteettikatoon ja kuljetuspäästöihin

Suomalaisen pääomasijoittajan Juuri Partnersin kohdeyritys Kamrock murskaa kalliosta luonnonhiekan kaltaista betonikiviainesta säästäen samalla luontoa ja ympäristöä. Yrityksen huiman kasvun keskellä…
Lue artikkeli