”En ikinä pääsisi töihin meille” – Tienraivaaja Tuomo Raasio, CapMan

Postaus on osa uutta Pääomasijoittajaksi: Minun polkuni -blogisarjaa. Blogisarjassa esiin pääsevät suomalaiset pääomasijoittajat ja heidän moninaiset urapolkunsa, joista sijoittajat ammentavat osaamista suomalaisten kasvuyritysten hyväksi.

Tuomo Raasio auttoi perustamaan Suomen ensimmäisen pääomasijoitusrahaston – vain 28-vuotiaana, ilman kokemusta sijoittamisesta. Joulukuussa 30 vuotta täyttävä CapMan on selvinnyt 90-luvun lamasta ja kasvanut yhden miehen putiikista 100 henkiseksi pääomasijoituskonserniksi. Raasion mukaan kaikkea ei tarvitse osata, ja välillä on hyvä myöntää olevansä väärässä.

Tuomo “Tumppi” Raasion Twitterin esittelytekstissä lukee: “Aina voi mennä huonommin”.

“Vaimoni esitteli mut kerran maailman positiivisimpana ihmisenä. Mä voin olla joskus rasittavuuteen asti positiviinen”, Raasio kertoo.

Pääomasijoitusyhtiössä Capmanilla juhlitaan tämän vuoden joulukuussa konsernin 30-vuotissyntymäpäiviä. CapMan on Suomen ensimmäisiä ammattimaisia pääomasijoitusrahastoja.

Yhtiö perustettiin aikana, jolloin pääomasijoittaminen ei kuulunut edes suomalaiseen sijoitussanastoon. Raasiolla itsellään ei ollut kokemusta riskisijoittamisesta hänen aloittaessaan CapManilla. Rahastoa pyörittäessä piti oppia kaikki itse, kantapään kautta.

“Mä en tiedä mistään mitään” – tiedonkeruumatka Hollantiin

“Tää kaveri voi olla iso mahdollisuus, tai iso riski.”

Näin luki Kansallis-Osake-Pankin henkilöstöjohtajan muistiinpanoissa.

Raasio ehti työskennellä Turun oikeustieteellisestä valmistumisen jälkeen vuoden verran Kansallis-Osake-Pankissa Lontoossa ja nähdä kuinka lujaa nousukauden Suomella meni. Pankit kilpailivat usein siitä kuka saisi viedä eniten yrityksiä pörssiin.

“Se ei ollut hyvä juttu. Sinne meni paljon yrityksiä, jotka eivät olleet kypsiä listautumaan”, Raasio muistelee.

Kansallis-Osake-Pankissa päätettiin, että Suomeen tarvitaan yritys, joka voisi auttaa näitä kasvuhakuisia yrityksiä.

Asialle laitettiin 28-vuotias joensuulainen. Raasio pakkasi tavaransa ja hyppäsi Suomeen lähtevään koneeseen. Hän auttoi Kansallis-Osake-Pankkia Suomen ensimmäisen ammattimaisen pääomasijoitusrahaston perustamisessa.

“Mä en mennyt sellaiseen klassiseen pankkimuotiin, jossa ihmiset ovat hyvin numero-orientoituneita ja analyyttisiä, ja jossa kaikilla hyvät todistukset kaikista kouluista.”

Mutta mies tuli hyvin juttuun kaikkien kanssa ja osasi puhua. Raasio lähti hakemaan maailmalta esimerkkejä riskisijoittamisesta.

“Mulla oli kynä ja muistivihko mukana ja sanoin, että mä olen Suomesta ja me mietitään rahaston perustamista ja mä en tiedä mistään mitään.”

“Mulla oli kynä ja muistivihko mukana ja sanoin, että mä olen Suomesta ja me mietitään rahaston perustamista ja mä en tiedä mistään mitään.

Esimerkkejä haettiin Euroopasta, aina Hollannista asti. Siellä Raasiolle kerrottiin miten rahastot kerätään, opetettiin rahastosäännöt ja rahaston hallinnoiminen. Annettiin lupa kopioida materiaali.

“Mun ensimmäinen tehtävä oli palkata meille toimitusjohtaja.”

Joulukuussa 1988 Pasilassa, Suomen Sokeri Oy:ltä vuokratussa huoneessa aloitti CapMan Capital Management Oy, toimitusjohtajana Ari Tolppanen ja yrityksen ensimmäisenä työntekijänä Tuomo Raasio. Parin vuoden päästä Suomeen iski maailmanlaajuinen lama.

Ramirentista Nettikeittiöön – voitto ja häviöitä

“Suomelle se oli surullista ja vaikeaa aikaa, mutta sijoittajille se oli otollista aikaa ostaa yrityksiä halvalla.”

Laman aikana rakennusala oli maassa, mutta CapManin perustajajoukolla oli vankka uskomus, että rakentaminen Suomessa lähtee jossain vaiheessa taas nousuun.

CapMan oli sijoittanut aikaisemmin A-rakennusmies -nimiseen yritykseen, joka lähti legendaarisen toimitusjohtaja Erkki Norvion johdolla isoihin ostotalkoisiin. Yritys osti kaikki pienet ja isot konevuokrausfirmat.

“Se oli vedonlyöntiä. Me tiedettiin, että rakentaminen lähtee nousuun jossain vaiheessa, mutta me ei tiedetty milloin se tapahtuu.”

“Se oli vedonlyöntiä. Me tiedettiin, että rakentaminen lähtee nousuun jossain vaiheessa, mutta me ei tiedetty milloin se tapahtuu.

Laitteisiin upposi leijonaosa pääomasta ja yhtiön tulos oli pitkään pakkasen puolella.

Kun rakentaminen lähti laman jälkeisessä Suomessa käyntiin, A-rakennusmies Oy:n talous alkoi vetää. Kolmen vuoden päästä yritys vietiin jo pörssiin. Firma tunnetaan nykyään Suomen suurimpana rakennuskonevuokraamona nimellä Ramirent.

Tänä päivänä CapMan hallinoi lukuisia pääomarahastoja ja sillä on useita sijoitusalueita, joista isoimmat ovat Buyout, Real Estate, Russia, Credit, Growth Equity sekä Infra. Yritys hallinnoi noin 2,8 miljardin euron pääomia eri sijoittajien puolesta ja sillä on omistuksia muun muassa DEN Groupissa, Kämp Collection Hotelsissa, Harviassa ja Forenomissa. Raasio toimi itse pitkään CapMan Buyout -tiimin vetäjänä.

Raasio korostaa, että sijoittajilla on oltava teoria siitä miltä tulevaisuus tulee näyttämään, ja miten kuluttajat ja yritykset tulevat siinä tulevaisuudessa käyttäytymään.

Joskus teoria on oikeassa, mutta ajoitus on väärä. Näin kävi Nettikeittiö -nimisen yrityksen kanssa, johon Raasio kumppaneineen sijoitti 90-luvulla.

“Me uskottiin, että ihmiset haluavat tilata ruokaa kotiin netistä ja sitten joku toimittaa sen heille kotiin. Me oltiin vain liian ajoissa liikkeellä.”

“Sijoitan tavallisiin ihmisiin”

Nykyään CapManilla on töissä yli sata ihmistä Helsingissä, Tukholmassa, Moskovassa sekä edustajia Kööpenhaminassa, Luxemburgissa ja Lontoossa. Kun Raasiolta kysyy, minkälaisia ihmisiä CapManille palkataan, hän nauraa.

“Mä en ikinä pääsisi töihin meille.”

“Mä en ole teknologiaihminen enkä numeroihminen, mutta mä tykkään olla ihmisten kanssa paljon tekemisissä. Kun sijoitan yritykseen, tykkään tehdä paljon töitä tavallisten ihmisten kanssa yhdessä. Välillä se tarkoittaa turpaan ottamista yhdessä.”

”Kun sijoitan yritykseen, tykkään tehdä paljon töitä tavallisten ihmisten kanssa yhdessä. Välillä se tarkoittaa turpaan ottamista yhdessä.

“Ennen kuin teen sijoituspäätöksen, tykkään viettää mahdollisimman paljon aikaa yrittäjän kanssa. Siinä vähän niinku treffataan, tutustutaan toisiimme, kinastellaan.”

Miehen mukaan 90% tekemisestä tapahtuu hallitusten kokousten välissä.

“Eniten yrittäjät pyytävät apua strategiatyön, lisärahoituksen, yrityskauppojen ja kansainvälistymisen kanssa. Kun on 30 vuotta tehnyt tätä, kaikkeen ei tarvitse osata vastata, mutta aina löytyy puhelinnumero johon rimpauttaa.”

Raasion edustama Buyout-tiimi ostaa enemmistöosuuksia yrityksistä. Raasio onkin ollut lukuisissa yrityksissä hallituksen puheenjohtajana.

“Sitten kun olen tavannut yrittäjän kymmenen kertaa, voin sanoa, onko tämä sellainen kaveri, johon mä uskon. Yrittäjän pitää ymmärtää missä hän on hyvä ja missä ei. Pitää osata pyytää apua, ja pitää kyetä tiimityöskentelyyn.”

Usein pääomasijoittajan rooliin kuuluu yritysten johdon täydentäminen tai vaihtaminen. Välillä voi käydä niin, että vaihtoon pitää laittaa hallituksen jäseniä tai jopa puheenjohtaja. Näin on Raasiollekin käynyt. Silloin hän on myöntänyt kylmänrauhallisesti, ettei järjestely toimi ja tilalle on hypännyt Raasion kollega paikkaamaan häntä.

“Ihminen on säännöllisesti väärässä. Jos on hyvä itsetunto, niin voi tukea muidenkin itsetuntoa.”

Pääomasijoittajat ovat kasvun rakentajia. CapManin ja muut pääomasijoittajat löydät uudistetusta  Pääomasijoittajien sijoittajahakukoneesta.  Alan tuoreimmat uutiset pääset lukemaan uutishuoneesta tai seuraamalla Pääomasijoittajia Twitterissä @FVCAfi.