Pääomasijoittajat talousvaliokunnassa – Nämä 6 teemaa nousivat esiin

Kirjoittaja Pia Santavirta on Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja.

Pääomasijoittajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Juha Tukiainen, varapuheenjohtaja Sami Lampinen, sekä toimitusjohtaja Pia Santavirta vierailivat eduskunnan talousvaliokunnassa syyskuussa keskustelemassa yritysrahoituksesta ja pääomasijoitusalan kehityksestä Suomessa.

Pääomasijoittajien ja talousvaliokunnan keskustelutilaisuuden tavoitteena oli pohtia keinoja suomalaisten yritysten kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistämiseen toimivan, kasvavan ja tehokkaan pääomasijoitusalan avulla. Keskustelussa nousivat esille erityisesti seuraavat kuusi teemaa:

1. Pääomasijoitusala kiistatta vauhdittaa suomalaisten yritysten kasvua.

Tuoreimpien tilastojen mukaan suomalaisten pääomasijoittajien omistamien suomalaisten yhtiöiden liikevaihto kasvoi yhteensä ennätykselliset 19,5 % vuonna 2017. Samanaikaisesti kotimaisten kohdeyhtiöiden yhteenlaskettu vienti nousi huimat 40,7 %, globaalin henkilöstömäärän muutoksen yltäessä 14,2 %:iin. Samalla aikavälillä muun Suomen yrityskannan liikevaihdon muutos oli yhteensä 6,1 %, mikä merkitsee selkeästi maltillisempaa kasvua.

Pääomasijoittajien resepti kasvun luomiseen on varmasti se, että sijoituskohteena olevien yritysten avuksi ei tuoda pelkästään pääomia vaan myös osaamista yritysten kasvustrategioiden toteuttamiseen, sekä näiden kautta myös lisääntynyttä riskinottokykyä kasvuun ja kansainvälistymiseen.

2. Suomella on vielä kirittävää kansainväliseen tasoon nähden.

Pääomasijoitusalan kehityksestä todettiin, että toimiala on kasvanut suotuisasti, ja Suomeen on esimerkiksi syntynyt useita uusia alkuvaiheen startupeihin sijoittavia venture capital (VC) -rahastoja.

Isossa kuvassa Suomella on kuitenkin vielä paljon kirittävää. Suomi jää edelleen merkittävästi jälkeen Euroopan keskitasosta kerättyjen rahastojen keskikokoa tarkasteltaessa. Esimerkiksi vuosina 2013-2017 Suomessa kerättyjen uusien VC-rahastojen keskikoko on 40 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa kotimaisten rahastojen olevan kooltaan vain 40% Euroopan vastaavista.

Eurooppa kokonaisuutena on jäänyt puolestaan esimerkiksi Yhdysvalloista, jossa rahaston keskikoko on kivunnut jo 150 miljoonaan euroon. Myös yli miljardin arvostustasolla olevia yrityksiä löytyy Yhdysvalloissa 109 kappaletta Euroopan jäädessä 25 kappaleeseen.

Euroopassa menestystarinoiden luomisesta on todettu yleisesti, että rahastojen kokoluokka on eräs merkittävä tekijä, joka vaikuttaa alueen kykyyn saada uusia menestystarinoita globaaleille markkinoille.

Suomen pullonkaula onkin edelleen jatkumon rakentaminen suuremmilla rahoituskierroksilla, joiden avulla parhaimmat startupit tähtäävät kansainvälisille markkinoille. Suomessa aikaisimman siemenvaiheen startupeille on suhteellisen hyvin tarjolla rahoitusta. Kansainvälisessä kilpailussa mukana pysyäksemme tarvitsemme kuitenkin lisää tarpeeksi suuria kotimaisia VC-rahastoja, jotka kykenevät vetämään myöhäisemmän vaiheen suuria kansainvälisiä rahoituskierroksia. Näiden rahastojen syntymiseksi Suomen tulisi varmistaa, että kaikki saatavilla olevat yksityiset pääomat saadaan hyödynnettyä kilpailukykyisesti.

 

3. Sääntelyesteistä johtuen Suomelta jää yhä edelleen satoja miljoonia euroja yksityisiä pääomia hyödyntämättä kasvun rakentamisessa.

Vuosi 2017 oli pääomasijoitusalan varainkeruun kannalta todella aktiivinen. Esimerkiksi suomalaisten buyout-rahastojen varainkeruu oli korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2008. Uusia varoja kerättiin sijoitettavaksi yhteensä 636 miljoonaa euroa, 76 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosina 2013-2017 kotimaisilta ja ulkomaisilta rahastosijoittajilta on kerätty varoja yhteensä lähes 3 miljardia euroa sijoitettavaksi eteenpäin startup- ja kasvuyrityksiin.

Samaan aikaan Suomelta jää kuitenkin sääntelyesteistä johtuen yhä edelleen satoja miljoonia euroja yksityisiä pääomia hyödyntämättä kasvun rakentamisessa. Tällä hallituskaudella olisikin varmistettava, että kaikki tällaiset säädösesteet puretaan, jotta saamme kaikki saatavilla olevat yksityiset pääomat hyödynnettyä, ja luotua tätä kautta lisää kasvun mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Kuten Suomen hallituksen toimintasuunnitelmassa vuodelta 2016 todetaan: ”esteiden ja rajoitusten poistaminen yksityiseltä pääomalta olisi valtion näkökulmasta edullisin tapa lisätä yritysten kasvurahoitusta ja samalla edistää pääomasijoitusmarkkinan kehittymistä. Se tuo lisää verotuloja ja luo uusia työpaikkoja syntyneen kasvun tuloksena.”

 

4. Suomen on nostettava houkuttelevuuttaan kansainvälisten sijoittajien sijoituskohteena.

Ulkomaisten sijoittajien osuus startupien ja kasvuyritysten kasvua tukevien kotimaisten pääomasijoitusrahastojen varainkeruusta on tällä hetkellä Suomessa noin 30 %, kun Euroopassa osuus on keskimäärin 40 % ja Ruotsissa jopa 80 %.

Suomella olisi selvästi enemmän potentiaalia houkutella ulkomaisia rahastosijoittajia sijoittamaan suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin.

Talousvaliokunnan keskusteluissa korostuikin tarve edistää Suomen näyttäytymistä houkuttelevana sijoituskohteena ulkomaisille sijoittajille. Tämä merkitsee muun muassa ennakoitavaa ja johdonmukaista sääntely- ja verotusympäristöä, koordinoituja toimia kansainvälisen huomion lisäämiseksi, laadukkaita startup- ja kasvuyrityksiä, ja luottamusta siihen, että yritysten toimintaympäristö Suomessa tukee mahdollisimman hyvin kasvua.

 

5. Suomalaisten yritysten toimintaympäristöä parannettava konkreettisin toimin.

Venture capital -sijoittajien kokemuksen mukaan suomalaisten yrittäjien valmiustasoa tulisi kehittää, jotta pysymme kilpailijamaiden tahdissa. Politiikkatoimia tulisi kohdistaa osaamisen parantamiseen edistämällä muun muassa koulutusta ja tutkimustoimintaa, ja parantamalla myös tutkijoiden ja yliopistojen yhteistyötä yritysten kanssa.

Suomen pitäisi pystyä houkuttelemaan ulkomaisten sijoittajien lisäksi myös ulkomaisia osaajia Suomeen, sillä paraskaan idea ei ole toteuttamiskelpoinen ilman monimuotoista huipputiimiä.

Lisäksi yritysten perustamista tulisi helpottaa ja keventää byrokratiaa.

Kotimaiset markkinat ovat useimmille kasvuyrityksille liian kapeat, jolloin myös kansainvälistymisen helpottaminen kaikilla keinoin parantaisi Suomen mahdollisuuksia kasvattaa suomalaisia, globaaleja menestyjiä.

 

6. Julkinen sektori edistää yritystoimintaa, pääomasijoitusmarkkinaa ja talouskasvua markkinapuutteita korjaamalla.

Talousvaliokunnassa keskusteltiin myös julkisen ja yksityisen sektorin suhteesta pääomasijoitusmarkkinoilla.

Suomen kasvun haasteena on perinteisesti ollut riskien välttämisen kulttuuri sekä heikko kansainvälisyys – keskittyminen kotimaan tekemiseen, kansainvälisten linkkien ohuus sekä tätä kautta aidosti globaalien yritysten vähäinen määrä. Lisäksi meiltä puuttuu esimerkiksi Saksan kaltainen vahva pk-yritysten joukko. Vaikka pääomasijoittajien kohdeyhtiöt edustavat vielä kohtalaisen pientä osaa Suomen yrityskannasta, on tämä juuri se yritysryhmä joka kasvaa ja kansainvälistyy kovaa vauhtia. Kääntäen – pääomasijoittajien vahvuudet ovat juuri verkostot ja osaaminen kansainvälisen kasvun rakentamisessa, sekä kyky ottaa riskiä kansainvälisten kasvustrategioiden luomiseksi.

Pääomasijoittajat katsovatkin, että suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan kehittämisessä parhaat tulokset saadaan kanavoimalla julkisia pääomia pääomasijoitusrahastojen kautta edelleen startupeille ja kasvuyrityksille. Näin varmistetaan, että yritykset saavat rahoitusta nostaessaan sekä pääomia että kasvun rakentamiselle omistautuneen, osaavan tiimin avukseen.

Tämän ohella julkiset varat ovat markkinaehtoisella pääomasijoitusmarkkinalla tehokkaimmillaan selkeää markkinapuutetta korjaavassa roolissa – esimerkiksi tukemassa yksityisvetoista markkinaa uusien suomalaisten painopistetoimialojen luomisessa, tai tukemassa muuten Suomen kannalta strategisesti tärkeitä toimialoja tai omistuksia, tai täydentämässä rahoituskanavia sellaisessa tietyssä kasvun vaiheessa, jota yksityisvetoinen markkina ei vielä itse pysty täysin kattamaan. Myös markkinahäiriöiden kohdalla, kuten talouden yllättävissä suhdannevaihteluissa, julkinen raha on paikallaan varmistamassa markkinan toimivuuden myös vaikeampina aikoina.

Suomessa on tehty paljon hyvää työtä kasvuyritysten toimintaympäristön parantamiseksi ja ulkomaisiakin sijoituksia virtaa Suomeen jo satoja miljoonia euroja vuodessa. Tästä huolimatta meidän on katsottava pidemmälle tulevaisuuteen ja tehtävä määrätietoisesti ratkaisuja, jotka yhä edelleen parantavat suomalaisten kasvuyritysten ja Suomen kilpailukykyä jatkuvasti kiristyvässä kilpailutilanteessa.

Pidetään siis huoli kotimaan markkinoiden kasvu- ja kilpailukyvystä, ja annetaan kasvuyritysten kasvaa yhdessä pääomasijoittajien kanssa.