Pääomasijoittajien uusi puheenjohtaja Sami Lampinen – “Tämä on people’s business – tulevaisuudessa tehdään yhdessä yhä enemmän”

Pääomasijoittajien uudeksi puheenjohtajaksi maaliskuussa valittu Sami Lampinen istuu Maria01:ssä sijaitsevassa Inventuren toimistossa. Lampisen ja kumppanien vuonna 2005 perustama pääomasijoitusyhtiö Inventure on ehtinyt keräämään jo kolmannen 120 miljoonan euron rahastonsa – vuonna 2017 julkistettu Inventure III on tähän asti suurin suomalainen early-stage rahasto. Lampisen oma tarina on kuitenkin alkanut jo pitkä aika ennen Inventurea.

“Ensimmäinen kosketukseni Venture Capitaliin tapahtui Bostonissa koulunpenkillä. Tutkin erityyppisiä jauhepohjaisia pinnotteita ja maalikomponentteja MIT:n kirjastossa paikalliselle rahastolle”, aloittaa Lampinen hymyillen.

Maalikomponenteista ura jatkui konsulttipyörähdyksen jälkeen CapManin sijoitustiimiin, jossa keskityttiin erityisesti Lampiselle tärkeisiin teknologia- ja ohjelmistosijoituksiin. Miehen mukaan kiinnostus Venture Capitaliin roimahti kuitenkin koviten vuosina 2002-2005 ruotsalaisen Swedestart -nimisen kolmen hengen partnershipin, joka toimi nimenomaan aikaisen vaiheen teknologiasijoitusten parissa.

“CapManin ostama Swedestart näytti minulle VC:n parhaimmat puolet. Innostuin nähdessäni ensikäden kautta, miten venture capital-sijoitustoimintaa voi tehdä myös hyvin pienellä tiimillä, dynaamisesti ja nopeiden päätöksien kautta, sekä hyvin lähellä yrittäjää. Ammensin Swedestartista paljon Inventuren kulttuuriin.”

Inventuren strategia oli Lampisen mukaan perustamisestaan lähtien “poikkeuksellisen terävästi” painottunut evoluutiopohjaiseen strategiaan. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että rahaston pääomasta 1/5 sijoitetaan ensimmäisillä kierroksilla ja loput jatkorahoituskierroksilla. Rahasto on siis itsessään portfolio, joka tekee sisäistä priorisointia.”

“Fundraising oli kovaa työtä”, muistelee Lampinen. “Saimme vuonna 2007 kasaan 40 miljoonaa euroa ensimmäiseen rahastoomme. Lehman Brotherista huolimatta teimme hyviä sijotuksia, jotka vakuuttivat sijoittajamme seuraavan vuoden 2013 fundraisingiin. Inventuren toisen rahaston koko oli 70 miljoonaa euroa. Samalla kun Inventure kasvoi, kehittyi koko pääomasijoitusala vauhdilla Suomessa. Vuonna 2017 olimme suurin early-stage rahasto Inventure III:n kanssa.”

Vauhdikkaiden vuosien aikana Inventuren pienestä kolmen hengen tiimistä on kasvanut 10 hengen sijoitustiimi, joka toimii aktiivisesti niin Suomessa, kuin myös pohjoismaisilla markkinoilla. Sijoituksia on tehty jo yli 60 ja portfolioyhtiöihin kuuluu sellaisia nimiä kuin Blueprint Genetics, Wolt ja Detectify.

Pääomasijoittaminen on vielä nuori toimiala Suomessa – talouskriisien ja internetkuplien kautta voittoon

Palaamme vielä pääomasijoitusalan ja erityisesti Venture Capitalin kehitykseen Suomessa. Miltä toimialan kasvu ja kehitys 2000-luvulla on näyttäytynyt sellaiselle pitkän linjan toimijalle kuin Lampinen?

“Suomi jäi harmillisesti jälkeen 2000-luvun dotcom-kuplassa”, sanoo Lampinen.

Vuosiluvun vaihteessa Suomessa oli paljon kansainvälisiä sijoittajia ja niiden tytäryhtiöitä tekemässä sijoituksia. Osana dotcom-kuplan puhkeamista, katosi seuraavien kuuden vuoden aikana kotimaan markkinoiltamme yhteensä yli 15 sijoittajaa.

“Firmat joko lopettivat toimintansa, VC-sijoituksensa tai koko sijoitustoimintansa. Näinä vuosina oli tarjolla paljon telecom – ja teleoperaattorivetoista rahaa, mutta monet näistäkin aktiivisista toimijoista supistivat toimintaansta. Jäljelle ei jäänyt monia. Nexit Ventures on itseasiassa ainoa suomalainen VC-tiimi, joka ajoi läpi sekä vuosituhannen vaihteen dotcom-kuplan että Lehman Brothersin kriisin vuonna 2008”, miettii Lampinen.

“Puhumme siis suhteellisen nuoren toimialan lisäksi myös suhteellisen nuorista toimijoista Suomessa”

Suomalainen VC-kenttä koki totaalisen uudelleensynnyn vuosina 2005-2007. Markkinan kehityksen ja volyymin kasvun seurauksena syntyi kourallinen uusia kotimaisia VC-rahastoja: Inventuren lisäksi perustettiin myös muun muassa Conor Ventures, Lifeline Ventures ja Open Ocean.

“Puhumme siis suhteellisen nuoren toimialan lisäksi myös suhteellisen nuorista toimijoista Suomessa”, Lampinen ja jatkaa: “Positiivinen kehitys on kuitenkin ollut vauhdikasta noiden vuosien jälkeen. Institutionaaliset sijoittajat ovat aktivoivuneet samalla kun ruohonjuuritasolla on syntynyt sellaisia uusia liikkeitä kuin Slush, Aaltoes ja Startup Sauna. Samaan aikaan myös kotimainen peliteollisuus ja apit saivat vauhtia.”

Lampisen mukaan myös Nokian kriisi vuonna 2012 antoi kaikesta huolimatta uutta virtaa suomalaiselle yrityskentälle: se vapautti paljon potentiaalista yrittäjävoimaa ja osaamista markkinoille.

“Se oli kuin ensimmäinen yrittäjyyden aalto, joka synnytti paljon hienoja startupeja. Seuraava yrittäjyyden aalto syntyi Slush-sukupolvesta. Odotan innolla tulevaa yrittäjyyden kolmatta aaltoa Suomeen, joka syntyy nykyisten huippuyritysten vanhemmista työntekijöistä. Siellä osaaminen on jo huipputasoa, myös kansainvälisellä tasolla.”

Jatkossa pääomasijoittajilta vaaditaan lisää kansainvälistymistä ja yhteistyötä

Uutena puheenjohtajana Lampisella on selvä tahtotila tuleville vuosille. Suomen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden lisäksi päättäjien tulisi terävöittää lainsäädöntöä entistä suotuimammaksi pääomasijoitusrahastoille ja niiden perustamiselle Suomeen. Samaan aikaan yrittäjyden ja kasvun rakentamista tulisi palkita ja uusia osaajia hakea rohkeasti myös ulkomailta.

“Suomessa on vielä kohtalaisen pieniä rahastoja, koska rahastojen kerääminen on kovaa työtä ja vie aikaa. Mitä enemmän ja mitä isompia rahastoja Suomessa olisi, sitä helpompi olisi kasvattaa suomalaisia menestystarinoita entistä pidemmälle kotimaisella pääomalla. Suomen rahastojen tulisi myös rohkeasti suunnata ulkomaille hakemaan ulkomaista pääomaa”, kannustaa Lampinen.

“Pääomasijoittajien kannattaa rohkeasti rekrytoida monimuotoisia tiimejä, johon kuuluvat myös ulkomaiset osaajat.”

Kansainvälisyys tulee jatkossa korostumaan pääomasijoittajien toiminnassa myös monipuolistuvien tiimien kautta.

“Pääomasijoittajien kannattaa rohkeasti rekrytoida monimuotoisia tiimejä, johon kuuluvat myös ulkomaiset osaajat. Sekä Buyout- että VC-tiimit ovat monipuolistuneet: esimerkiksi teknologiataustaisia osaajia kuten data-analyytikoita näkyy jo paljon enemmän. Tämä osaaminen on iso voitto pääomasijoittajille, koska pääsemme tutkimaan markkinaa ihan eri tavalla”, hehkuttaa Lampinen.

Lampinen mukaan myös omaisuusluokkien rajat alkavat heilumaan tulevaisuudessa – pääomasijoituskenttä on monipuolistunut pelkästään VC-ja BO-sijoittajista muun muassa Growth-sijottajiin, secondary-sijoittajiin ja entistä enemmän myös lainapuolen toimijoihin. Myös pankit ovat tulleet mukaan sijoituskierroksiin.

“Ennustan, että tulevaisuudessa kotimainen VC-toimiala kasvaa ja alkaa luomaan isoja kasvuyhtiöitä, samalla kun Buyout alkaa katsoa entistä enemmän nuorempia kasvuyrityksiä. Seuraavien vuosien aikana nähdään myös ensimmäisiä yhteissijoituksia – tai ehkä jokin VC-rahasto myy osan omistuksestaan kotimaiselle BO- tai Growth-rahastolle. Yhteistyö kotimaisella pääomasijoituskentällä toimisi silloin jo varsin hyvin”, miettii Lampinen.

Sen takia Lampinen kannustaakin pääomasijoittajia ja muita Pääomasijoittajat ry:n jäseniä tekemään yhdessä lisää töitä koko toimialan, rahastojen, portfolioiden ja tiimien kasvattamiseksi ja kehittämiseksi. Toisten huipputekijöiden benchmarkkaus muista Pohjoismaista on myös hyvä tapa oppia, miten asioita saa vietyä eteenpäin nopeammin ja paremmin, muistuttaa Lampinen.

“Koko Suomen ekosysteemi on kehittynyt huikean positiivisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Yrittäjien, isojen toimijoiden, sijoittajien, bisnesenkeleiden, Marian ja kiihdyttämöiden, kuten Kiuaksen, yhteinen panostus on tämän kaiken takana. Tämä on nykyään “people’s business” ja hommaa tehdään aidosti yhdessä. Uskon, että tämä yhdessä tekemisen trendi tulee vielä kiihtymään tulevaisuudessa.”

 

Lue lisää Pääomasijoittajien hallituksen ja työryhmien kokoonpanosta vuodelle 2019 täältä.