Terveisiä budjettiriiheen: On aika mahdollistaa kotimaisten säätiöiden sijoittaminen suomalaisiin kasvuyrityksiin

Suomalaiset yleishyödylliset säätiöt haluavat sijoittaa suomalaiseen työhön ja hyvinvointiin. Yksinkertaisella säädösmuutoksella voidaan varmistaa, että säätiöiden pääomat saadaan hyödynnettyä Suomessa, eikä kotimainen pääoma valu ulkomaille. Säädösmuutoksen hyöty on kaksinkertainen: ensin säätiöiden pääomia sijoitetaan pääomasijoitusrahastojen kautta kotimaiseen kasvuun, ja sen jälkeen tuotoilla tuetaan tutkimusta, kulttuuria ja taidetta.

Koronan aiheuttaman taloudellisen poikkeustilanteen takia on kriittisen tärkeä varmistaa, että raivaamme pois kaikki kansalliset säädösesteet, jotka estävät kotimaisen yksityisen pääoman kanavoimisen startup- ja kasvuyhtiöille. Säädösmuutoksen toteuttamisella on jo kiire, koska kotimaisesti on varauduttava myös siihen, että kansainväliset sijoittajat vetäytyvät Suomen markkinoilta koronakriisin pitkittyessä. Tässä tilanteessa on varmistettava, että kaikki saatavilla olevat yksityiset kotimaiset pääomat saadaan töihin Suomessa.

Nykyisin kotimaisen säädösesteen takia yleishyödyllisten säätiöiden 20 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta vain pieni osa kanavoituu suomalaisille startup- ja kasvuyrityksille. Pääsääntöisesti kotimaisten säätiöiden pääomasijoituksiin varatut pääomat virtaavat ulkomaisiin pääomasijoitusrahastoihin, koska muissa maissa noudatetaan yleistä eurooppalaista käytäntöä ja säätiöiden sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin kohdellaan verotuksessa muihin omaisuuslajeihin nähden neutraalisti. Kotimaisiin pääomasijoitusrahastoihin voidaan sijoittaa vain monimutkaisten rakenteiden kautta, mikä ei ole kenenkään osapuolen kannalta järkevää eikä monille myöskään mahdollista.

Säädösmuutoksella vauhtia kestävään kasvuun

Säädösmuutoksella voidaan vauhdittaa myös vaikuttavuussijoittamista ja kestävän kasvun kehittymistä Suomessa. Ammattimaiset sijoittajat haluavat sijoittaa yhä enemmän varojaan pääomasijoitusrahastoihin, joissa tuoton rinnalla tavoitellaan positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja koko yhteiskuntaan. Säätiöt ovat kansainvälisten tutkimusten mukaan yksi vaikuttavuussijoittamisen kannalta tärkeimmistä rahastosijoittajaryhmistä. Ilman säädösmuutosta kotimaisten säätiöiden pääomat kanavoituvat muihin maihin, joissa vaikuttavuussijoittamisen rahastoja on syntynyt jo kymmeniä säätiöiden ja perheyritysten varallisuudella. Vastaava kehitys pitäisi mahdollistaa myös Suomessa.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että vaikuttavuussijoittaminen on alkanut yleishyödyllisten säätiöiden ja perheiden sijoitusyhtiöiden (family offices) tekemistä rahastosijoituksista. Säätiöt ovat mukana rahastosijoittajana 63 %:ssa eurooppalaisista impact-rahastoista (GIIN Annual Impact Investor Survey 2019). Säädösmuutoksella voitaisiin vauhdittaa myös vaikuttavuussijoittamista Suomessa.

Ehdotus mahdollistaisi sen, että säätiöt voisivat myös sijoitustoimintansa kautta edistää mm. suomalaisten tiedelähtöisten startup-yritysten toimintaa, mikä sopii erinomaisesti säätiöiden tarkoitukseen. Vuonna 2018 säätiöt rahoittivat lahjoitusvaroin ja sijoitustoiminnan tuotoilla tiedettä 223 miljoonalla eurolla, taidetta 63 miljoonalla eurolla ja muuta yhteiskunnan kehittämistä 164 miljoonalla eurolla. Säätiöt myöntävät parhaillaan hankeapurahoja myös koronaviruksen tutkimukseen. Säätiöiden sijoitustuotot käytetään näiden tarkoitusten edistämiseen myös jatkossa.

Säädösmuutoksen hyödyt

Ongelmaan on yksinkertainen, nopeasti toteutettavissa oleva ja nykyisen verojärjestelmän mukainen säädösratkaisu (ehdotus löytyy tekstin lopusta). Säädösmuutokset hyödyt ovat selkeät:

– Ehdotus on linjassa hallituksen yrittäjyysstrategian ja kotimaisen omistajuusohjelman tavoitteiden kanssa – säätiöt haluavat sijoittaa suomalaiseen työhön ja Suomeen.

– Säätiöiden sijoitusesteiden poistaminen olisi linjassa Suomen hallitusohjelmatavoitteiden kanssa: Saisimme lisää yksityistä pääomaa ilmastonmuutostavoitteita edistäviin tarkoituksiin, jonka avulla Suomi voisi kasvaa edelläkävijäksi myös ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa.

– Esteiden ja rajoitusten poistaminen yksityiseltä pääomalta on valtion näkökulmasta halvin tapa lisätä yritysten kasvurahoitusta. Kotimaisten säädösesteitten takia pääomasijoitusrahastojen varainkeruusta säätiöiden osuus on vain noin 1,5 %, Ruotsissa säätiöiden osuus oli 7 % vuosina 2015–2017. Lakimuutos mahdollistaisi myös Suomessa säätiöiden osuuden kasvattamisen, sillä säätiöt ovat halukkaita kasvattamaan sijoituksiaan nimenomaan kotimaisten pääomasijoitusrahastojen kautta Suomeen.

– Slushissa 2019 julkaistun raportin mukaan säätiöt ovat eniten kasvava sijoittajaryhmä VC-rahastojen varainkeruussa. Suomessa tämän sijoittajaryhmän osuus ei pääse kasvamaan muiden maiden kehitystä vastaavasti kotimaisista säädösesteiden takia.

– Vuonna 2017 arvioitiin, että lakimuutos voisi tuoda 400 miljoonan euron sijoitukset Suomeen seuraavan 10 vuoden aikana. Tämä auttaisi paikkaamaan koronakriisistä aiheutuvaa aukkoa valtion kassassa.

– Muilla mailla ei ole vastaavaa ongelmaa, minkä vuoksi nykyinen lainsäädäntö on merkittävä kilpailueste pääomasijoitusmarkkinoilla.

– Ehdotus ei vähennä miltään osin valtion verotuloja, mutta se voi lisätä niitä pääomasijoittamisen kasvun ja kasvuyritysten toiminnan kehittymisen kautta.

– Ehdotus on EU-sääntelyn mukainen eikä ehdotukseen liity valtiontukiongelmaa.

– Muutoksen toteuttaminen ei vaadi laaja-alaisen säädösmuutostyön tekemistä.

– Säädösmuutos toisi myös avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sijoitustoiminnan rakenteisiin. Nykyiset monimutkaiset rakenteet ovat täysin turhia ja lisäävät vain transaktiokustannuksia kaikille osapuolille.

– Säätiöiden sijoitustoiminnan tuotot käytetään tieteen ja yhteiskunnan kehittämiseen. Esimerkiksi tällä hetkellä säätiöiden koronapooli jakaa 800 000 euroa lääke- ja biolääketieteelliseen tutkimukseen ja erityisesti koronapandemian tutkimukseen.

Pääomasijoittajat ry:n konkreettinen ehdotus säädösvalmisteluun

TVL 16 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti, jossa säädetään:

”Poiketen siitä mitä edellä säädetään, yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiömuotoisen vaihtoehtorahaston äänettömän yhtiömiehen osuutta vastaava osa tällaisen kommandiittiyhtiön saamasta tulosta on veronalaista tuloa vain siltä osin kuin tulo olisi verovelvollisen suoraan saamana ollut veronalaista. Jos osakkaan veronalainen tulo ylittää kyseisen osakkaan osuuden yhtymän tuloon, ylittävä osa luetaan veronalaiseksi tuloksi kymmenenä seuraavana verovuotena sitä mukaa kuin tulo-osuutta kertyy.”

Vastaavanlainen säädösmuutos tehtiin ulkomaisten sijoittajien osalta vuonna 2019. Nyt olisi tärkeää mahdollistaa myös kotimaisille sijoittajille sijoitukset kotimaisiin kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomasijoitusrahastoihin. On ehdottomasti Suomen etu, että saamme hyödynnettyä kotimaisten sijoittajien pääomat kotimaisen osaamisen, yrittämisen ja innovaatioympäristön kehittämiseen Suomen hallitusohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ilman lakimuutosta säätiöiden varallisuus kanavoituu ulkomaisiin rahastoihin, joissa vastaavaa ongelmaa ei ole.

Lisätietoa:

Pääomasijoittajat ry
Toimistusjohtaja Pia Santavirta
pia.santavirta@paaomasijoittajat.fi
040 546 7749