EU:n kestävän rahoituksen taksonomia: Ilmastoa koskeva delegoitu säädös

Eduskunnan talousvaliokunta, ympäristövaliokunta ja maa- ja metsätalousvaliokunta ovat pyytäneet Pääomasijoittajat ry:ltä lausuntoa asiassa E 120/2021 vp.

Pääomasijoittajat ry lausuu asiassa seuraavaa:

Yleisiä lähtökohtia ja Sustainable finance -sääntelykokonaisuuden soveltaminen pääomasijoitusalalla

Pääomasijoitusala kannattaa EU:n vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal) ja kestävän rahoituksen strategian tavoitteita. Toimiala tekee jatkuvasti valmistelutoimenpiteitä uuden sääntelykokonaisuuden huomioon ottamiseksi omassa toiminnassaan.

Uusilla tiedonantovelvoiteasetuksen (SFDR) ja taksonomia-asetuksen säännöksillä on laaja-alaiset vaikutukset pääomasijoittajien, rahastosijoittajien ja myös listaamattomien startup- ja kasvuyritysten toimintaan:

1. Pääomasijoittajat ry:n varsinaiset jäsenet eli Finanssivalvonnan valvomat AIFM- tai EuVECA -vaihtoehtoisten rahastojen hoitajat ovat SFDR:ssä ja taksonomia-asetuksessa tarkoitettuja finanssimarkkinatoimijoita. Sääntely koskee siis lähtökohtaisesti kaikkia Pääomasijoittajat ry:n varsinaisia jäseniä, jotka harjoittavat AIFM- tai EuVECA-toimintaa (rekisteröityneet ja toimiluvalliset).
2. Välillisiä vaikutuksia AIFM-toimijoille tulee myös siitä, että monet institutionaaliset pääomasijoitusrahastoihin sijoittavat rahastosijoittajat ovat myös finanssimarkkinatoimijoita, jolloin rahastosijoittajia koskevat SHDR- ja taksonomia-asetukseen liittyvät velvoitteet vaikuttavat välillisesti myös AIFM- ja EuVECA-rahastojen hoitajiin. Suomessa työeläkeyhtiöt ovat suurin sijoittajaryhmä pääomasijoitusrahastoissa, mutta työeläkeyhtiöiden osalta sääntelyn soveltaminen on vielä ymmärtääksemme kansallisella tasolla harkittavana. Näin ollen on vielä epäselvää, miten uusia SFDR- ja taksonomia-asetukseen liittyviä säännöksiä sovelletaan sellaisten rahastosijoittajien osalta, jotka edustavat suurinta sijoittajaryhmää pääomasijoitusrahastoissa.
3. Koska uusi sääntely koskee kaikkia pääomasijoitusrahastoja (finanssimarkkinatoimijat), ehdotuksella on myös laaja-alaisia vaikutuksia listaamattomiin startup- ja kasvuyhtiöihin, joihin pääomasijoitusrahastoista sijoitetaan. Pääomasijoittajien omistuksessa (vähemmistö- tai enemmistöomistajana) on noin 600 eri kasvuvaiheessa olevaa listaamatonta startup- ja kasvuyhtiötä. Käytännössä SFDR- ja Taksonomia-asetukseen liittyvien tiedonantovelvoitteiden täyttäminen edellyttää tietojen keräämistä pääomasijoitusrahastojen kohdeyhtiöiltä, mitä ei ole kovin hyvin huomioitu sääntelykokonaisuudessa. Myös E-kirjelmässä olisi hyvä noteerata erikseen se, että esityksellä on arvioitua laaja-alaisemmat vaikutukset pk-yrityksiin erityisesti sellaisiin startup- ja kasvuyrityksiin, joiden kasvua tuetaan pääomasijoituksin. Uuden sääntelyn heijastusvaikutukset startup- ja kasvuyhtiöihin on ollut liian vähällä huomiolla, mihin tulisi kiinnittää jatkovalmistelussa huomiota. Sääntelyn tavoitteiden ja sen aiheuttamien kustannusten tulisi olla oikeassa suhteessa. Lisäksi sääntelyn soveltamisalaan välillisesti tuleville pk-yrityksille on tarjottava tietoa siitä, miten uuteen sääntelyyn voi valmistautua. Kuten E-kirjelmässä on todettu, uudella sääntelyllä on vaikutuksia myös yritysten rahoituksen hintaan.

Taksonomia-asetuksen ilmastoa koskeva delegoitu säädös ja tekniset arviointikriteerit

Yhdistys kannattaa E-kirjelmässä mainittuja tavoitteita siitä, että teknisten arviointikriteerien tulisi olla ymmärrettäviä, helppokäyttöisiä, yksitulkintaisia ja teknologianeutraaleja edistäessään samalla merkittävästi ympäristötavoitteita. Kriteerien ei tulisi luoda ristiriitaa olemassa olevan EU-lainsäädännön kanssa.

Yhdistys ei ota kantaa eri alojen teknisiin arviointikriteereihin.

E-kirjelmässä on todettu, että ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen viivästyminen saattaa lisätä epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla erityisesti niille toimijoille, joita taksonomian mukaiset tiedonantovelvoitteet koskevat. Tämä pitää paikkaansa. Sääntelyyn valmistautuminen on ollut erittäin haastavaa finanssimarkkinatoimijoille mukaan lukien pääomasijoitusrahastojen hoitajille (Finanssivalvonnan valvomat AIFM- ja EuVECA-toimijat) jatkuvasti muuttuvien ja samalla kiristyvien aikataulujen johdosta. Lisäksi SFDR- ja taksonomia-asetukseen liittyvien 2-tason RTS-säännösten sisältö ja tulkintalinjaukset ovat vielä monilta osin täsmentymättömiä. Epäselvätilanne lisää myös valmistautumiseen liittyviä kustannuksia.

Lopuksi

Sääntelyn moniportaisuuteen ja valmisteluun viivästymiseen liittyvistä haasteista huolimatta pääomasijoittajat pyrkivät ottamaan sääntelyn tuomat muutokset mahdollisimman hyvin huomioon asetetuissa aikatauluissa. Pääomasijoittajat näkevät, että suomalaisilla yrityksillä on hyvä mahdollisuus olla kestävän kehityksen suunnannäyttäjä Euroopan tasolla. Toimivan sääntelykokonaisuuden luominen edellyttää sujuvaa yhteistyötä sääntelijöiden, valvojien ja sääntelyn soveltamisalaan kuuluvien yritysten välillä.