Venäjän Ukrainassa käynnistämä hyökkäyssota on kuitenkin nopeasti muuttanut asenteita Euroopassa, ja eurooppalainen omavaraisuus ja puolustautumiskyky on noussut yhä keskeisempään rooliin. Geopoliittisen tilanteen muuttuessa nopeasti osa sijoittajista katsoo, että eurooppalaisten arvojen ja demokratian puolustaminen vaatii myös ase- ja puolustusteollisuutta, ja on muuttanut sijoituspolitiikkojaan sallivampaan suuntaan. Toisaalta joidenkin sijoittajien näkemys kärjistäen on, että ase on ase riippumatta siitä, kenen käytössä se on, eikä valveutuneen sijoittajan tulisi sijoittaa ase- ja puolustusteollisuuteen tai sille osia kehittäviin yhtiöihin lainkaan. Onkin syytä huomata, että kysymys ase- ja puolustusteollisuuteen sijoittamisesta riippuu täysin jokaisen toimijan omista tulkinnoista, riskinottohalusta ja arvoista.
Suomen Nato-jäsenyys on avannut alalla toimiville yrityksille uusia mahdollisuuksia ja Suomen korkea teknologinen osaaminen yhdistettynä entistä tiiviimpään yhteistyöhön muiden Nato-maiden kanssa tarjoaa jatkossa enenevissä määrin tilaisuuksia puolustusteknologioiden kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Siksi aihe on tullut ajankohtaiseksi yhä useammille sijoittajille, jotka aiemmin saattoivat kategorisesti poissulkea kaikki ase- ja puolustusteollisuuteen liittyvät sijoitukset.
Kaksoiskäyttötuotteet luovat haastavia rajanvetotilanteita
Kaksoiskäyttötuotteet, eli tuotteet, ohjelmistot ja teknologiat, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilaalliseen käyttöön ovat yhä useamman sijoittajan agendalla. Merkittävää osaa uusista teknologioista voidaan siviilikäytön lisäksi hyödyntää myös puolustus- ja hyökkäyssodassa. Hyvinä esimerkkeinä toimivat kasvojentunnistusteknologia tai suomalaisen, pääomasijoittajienkin tukeman Iceyen kehittämä satelliittiteknologia, joka tarjoaa reaaliaikaista tutkakuvaa, jota Ukrainan armeija on käyttänyt menestyksekkäästi vastapuolen tankkien tuhoamiseen, mutta jolla on myös lukemattomia hyödyntämismahdollisuuksia siviilikäytössä.
Ei olekaan lainkaan yksiselitteistä määritellä, milloin ja millainen teknologia on puolustusteollisuuteen käytettävää tai soveltuvaa tai milloin yhtiön pääasiallinen liiketoiminta liittyy näihin toimialoihin. Tässäkin määrittelyssä korostuvat tuotantoketjujen merkitys ja läpinäkyvyys. Jokaisen toimijan on jatkossa myös kestävyysraportointia koskevan sääntelyn ja yritysten huolellisuusvelvoitteita koskevan sääntelyn nojalla tunnettava tuotantoketjunsa ja niihin osalliset yhtiöt.
Kestävyysriskit ase- ja puolustusteollisuuteen sijoitettaessa
Valtiot ovat pyrkineet turvaamaan puolustusteollisuuden kehityksen ja rahoituksen, ja esimerkiksi EU on jo syksyllä 2021 päivittänyt kaksoiskäyttöteknologioiden viennin valvontaa koskevaa asetustaan. Asetuksen avulla pyritään rajoittamaan teknologioiden päätymistä haitalliseen ihmisoikeuksia loukkaavaan käyttöön tai Euroopan unionia vastaan.
Puolustusteollisuuteen ja kaksoiskäyttöteknologioihin sijoittamiseen liittyy kestävyysriskejä, joiden tunnistaminen ja hallinnointi vaatii sijoittajalta asiantuntemusta ja on keskeistä sijoituksen onnistumisen kannalta. Miten esimerkiksi varmistutaan siitä, mihin teknologiat tosiasiassa päätyvät ja kuka käyttää niihin määräysvaltaa? Aiheuttaako geopoliittinen tilanne ja valtioiden kiihtyvä kilpavarustelu odottamattomia sääntelyriskejä, jotka vaikuttavat tuotteiden ja palveluiden myyntiin ja markkinointiin? Voidaanko ostajia luokitella toivottuihin ja ei-toivottuihin ostajiin, ja mitä riskejä tähän liittyy yhdenvertaisuuden näkökulmasta? Vaikka voitaisiin varmistua ensi käden ostajan asianmukaisuudesta, miten varmistetaan, etteivät teknologiat lopulta päädy vääriin käsiin?
Viime kädessä näitä riskejä hallinnoidaan samoin kuin muitakin sijoittamiseen liittyviä riskejä muun muassa huolellisen due diligence -selvityksen avulla, jatkuvalla oman tilannekuvan päivityksellä ja riski-tuottosuhteella.
Pääomasijoittajat ry, Finsif ja Asianajotoimisto Borenius järjestivät 25.10. tapahtuman, joka kokosi yhteen alalla toimivat yritykset, puolustusministeriön ja sijoittajat keskustelemaan eri näkökulmista. Tapahtuma koettiin tärkeäksi keskustelun avaukseksi ja se tarjosi uusia näkökulmia monitahoiseen aiheeseen.
Ase- ja puolustusteollisuus tarjoaakin kiinnostavan kohteen tutkailla myös yleisiä kestävän sijoittamisen trendejä. Aihepiirissä nousevat esille monet laajemminkin ajankohtaiset asiat, kuten geopoliittinen tilanne, helppojen ja kaikille sopivien kaavamaisten ratkaisujen puute ja oman ajattelun ja näkemyksen korostuminen.
Varmaa on, että muutoksen tahti kiihtyy entisestään ja on syytä varmistaa, että Euroopassa on jatkossa korkea teknologinen osaaminen ja omavaraisuus myös puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa.
Suvi Collin
Pääomasijoittajat ry, ESG- ja lakiasiainjohtaja
suvi.collin@paaomasijoittajat.fi
+358 50 560 3532
