Kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) pääomasijoittajan näkökulmasta
Euroopan komission antama kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) on saatettu osaksi kansallista sääntelyä ja astui voimaan 1.1.2024 (hallituksen esitys täällä).
Uudet kestävyysraportointia koskevat velvoitteet koskevat jatkossa suoraan kaikkia suuryrityksiä markkinapaikasta riippumatta ja myös pieniä ja keskisuuria pörssiyhtiöitä [1] luukunottamatta mikrokokoisia pörssiyhtiöitä.
Vaikka kyseessä on massiivinen raportointiharjoitus, joka epäilemättä nostattaa tuskanhien useammankin talousjohtajan otsalle, kannattaa kestävyysraportoinnista pyrkiä ottamaan kaikki hyöty irti. Parhaimmillaan se tarjoaa selkeät mittarit ja viitekehyksen oman toiminnan kestävyysominaisuuksien arvioimiseen ja liiketoiminnan strategiseen kehittämiseen.
On myös syytä huomata, että nyt luodaan täysin uudenlaista mittaristoa yhtiöiden toiminnan arvioimiselle. Ei ole liioiteltua todeta kyseessä olevan kirjanpidon ja tilintarkastuksen kehittämiseen liittyvä muutos, joka mullistaa yhtiöistä tarjolla olevan kestävyystiedon määrän ja laadun.
Tähän yhteenvetoon on koottu tiivistetysti kestävyysraportointisääntelyn keskeiset velvoitteet ja vaikutukset pääomasijoitusalalle.
1. Aikataulu
Uusia säännöksiä sovelletaan porrastetusti seuraavassa aikataulussa:
1.1.2024: ei-taloudellisen tiedon raportointia koskevan direktiivin (NFRD) alaiset yhtiöt (yli 500 työntekijää työllistävät yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt). Ensimmäinen raportti julkaistaan vuonna 2025 tilikauden 2024 tiedoista.
1.1.2025: muut suuret kirjanpitovelvolliset yhtiöt. Ensimmäinen raportti julkaistaan vuonna 2026 tilikauden 2025 tiedoista.
Raportointivelvollisuus syntyy, kun kaksi kolmesta seuraavasta ehdosta täyttyy:
– 250 työntekijää
– liikevaihto 40 MEUR (sis. sijoitustoiminnan tuotot)
– taseen loppusumma 20 MEUR.
1.1.2026: listatut pienet ja keskisuuret yhtiöt pl. mikroyritykset. [2] Ensimmäinen raportti julkaistaan vuonna 2027 tilikauden 2026 tiedoista.
1.1.2028: EU:n ulkopuoliset yhtiöt eli kolmansien maiden yhtiöt, joiden EU:sta kertyvä liikevaihto yli 150 MEUR ja joilla on vähintään yksi tietyt rajat ylittävä tytäryhtiö EU:n alueella. Ensimmäinen raportti julkaistaan vuonna 2029 tilikauden 2028 tiedoista.
2. Raportoinnin sisältö
CSRD:n mukainen raportointi tehdään niin kutsuttua kaksoisolennaisuuden periaatetta noudattaen. Ensinnäkin CSRD velvoittaa yritystä julkaisemaan kaikki olennaiset tiedot yrityksen myönteisistä ja kielteisistä kestävyysvaikutuksista. Toiseksi on raportoitava yrityksen taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka liittyvät ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallintotapaan (kaksoisolennaisuustarkastelu). Yrityksen on siten kuvattava niin vaikutuksensa ympäristöön ja yhteiskuntaan kuin ympäristön ja yhteiskunnallisten asioiden vaikutus liiketoimintaansa.
Keskeistä toimijoille on olennaisten E-, S- ja G-teemojen tunnistamisprosessi.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa on otettava huomioon lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin näkymät.
Tietojen on sisällettävä ennakoivia ja takautuvia tietoja sekä laadullisia ja määrällisiä tietoja ja niihin on tarvittaessa sisällytettävä tiedot yrityksen arvoketjusta, mukaan lukien yrityksen omat toiminnot, tuotteet ja palvelut, sen liikesuhteet ja sen toimitusketju.
3. Kaksoisolennaisuusanalyysi
Kukin yhtiö määrittää niin kutsutun kaksoisolennaisuusanalyysin avulla sille olennaiset aiheet ja raportoi niistä.
Kaksinkertaisella olennaisuudella (double materiality, kaksoisolennaisuus) tarkoitetaan edellytystä yrityksille raportoida sekä yrityksen toiminnan vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön että siitä, miten kestävyysseikat vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan. Kaksinkertaisen olennaisuuden käsitteessä yritykseen kohdistuvat riskit ja yrityksen vaikutukset muodostavat kumpikin yhden olennaisuusnäkökulman. Yritysten tulisi ottaa kumpikin olennaisuusnäkökulma huomioon sellaisenaan ja julkistettava tiedot, jotka ovat olennaisia kummastakin tai vain toisesta näkökulmasta.
Kaksoisolennaisuusarvio voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rahastonhoitaja arvioi yhtä lailla portfolioyhtiöidensä altistumista sään ääri-ilmiöille, tulville ja muille ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja niistä aiheutuvia mahdollisia kustannuksia ja toisaalta portfolioyhtiöiden hiilidioksidipäästöjen ja hiili-intensiteetin vaikutusta ympäristöön.
Kaksoisolennaisuusanalyysi tehdään EFRAG:n laatimien EU:n kestävyysraportointistandardien (European Sustainability Reporting Standards, ESRS) mukaisesti. Siirtymäaikaa on annettu joidenkin aihealueiden osalta.
Yhtiön on syytä dokumentoida, millä perusteella ja missä prosessissa se on katsonut tietyt ESRS-standardit olennaisiksi tai ei-olennaisiksi. Joka vuosi raportoinnin yhteydessä on arvioitava uudelleen, ovatko samat teemat edelleen olennaisia vai tulisiko niitä päivittää.
Raportoitavat ESRS-standardien mukaiset aihealueet E, S ja G:
E-standardit:
Ilmastonmuutos E1
Pilaantuminen E2
Vesivarat ja merten luonnonvarat E3
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit E4
Resurssien käyttö ja kiertotalous E 5
S-standardit:
Oma työvoima S1
Arvoketjun työntekijät S2
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt S3
Kuluttajat ja loppukäyttäjät S4
G-standardit:
Liiketoiminnan harjoittaminen G1
Tietojen varmennus
4. Tietojen julkaisu
Kestävyysraportoinnin merkitys nousee uuden sääntelyn myötä tilinpäätöksen tasolle.
Tiedot esitetään jatkossa osana toimintakertomusta ja julkaistaan sähköisessä muodossa.
ESRS-kestävyysraportointistandardit määrittävät raportoinnin sisällön ja muodon.
Jatkossa yrityksistä on siten saatavilla määrämuotoista, toimialakohtaisesti vertailukelpoista ja varmennettua tietoa kestävyystekijöistä.
On kuitenkin syytä huomata, että luvut itsessään eivät kerro raportin lukijalle kaikkea yhtiön liiketoiminnasta tai sen kestävyydestä. Yrityksen näkökulmasta onkin keskeistä ymmärtää, mitkä seikat vaikuttavat lukuihin ja tuottaa kestävyysrapotin lukijalle riittävästi kontekstia raportin lukemisen tueksi.
5. Hallituksen vastuu
CSRD tuo korostetusti kestävyysasiat hallitusten agendalle, koska hallitus vastaa toimintakertomuksen osana raportoitavista kestävyystiedoista.
Hallituksen vastuulla on varmistaa, että yhtiö raportoi kaikista olennaisista kestävyysseikoista ja tietojen oikeellisuudesta.
Jos yhtiöllä on tarkastusvaliokunta, kuuluu kestävyysraportin valmistelu tarkastusvaliokunnan tehtäviin. On kuitenkin hyvä muistaa, että koko hallitus vastaa tietojen oikeellisuudesta ja siitä, että raportointi suoritetaan ajallaan.
Yhtiöiden on keskeistä huomioida, että hallituksella on riittävä osaaminen ja tieto yhtiön kestävyysasioista ja tarvittaessa hankkia hallitukseen riittävää osaamista joko koulutuksella tai jäsenvalinnoilla.
Kestävyysraportoinnin kohteena oleva tieto tarjoaa hallituksille myös uutta dataa strategiatyön tueksi ja hallitusten olisikin syytä lähestyä kestävyyttä raportointiharjoituksen sijasta pitkän aikavälin strategisena asiana. Parhaimmillaan raportointi tarjoaa yhtiölle arvokasta tietoa sen liiketoiminnasta ja mahdollisuuden kehittää toimintaa yhä resilientimpään ja ympäristöön ja yhteiskuntaan positiivisesti vaikuttavampaan muotoon.
Lisäksi määrämuotoinen tieto tarjoaa mahdollisuuden verrata oman toiminnan kestävyysavainlukuja muiden samalla toimialalla toimivien yhtiöiden lukuihin.
6. Tietojen varmennus
Yksi keskeinen velvollisuus on tietojen pakollinen varmentaminen.
Tilintarkastaja, jolla on pätevyys kestävyysraportoinnin varmentamisesta varmentaa tiedot. Tyypillisimmin sama tilintarkastaja suorittaa sekä kestävyysraportoinnin varmentamisen että muut tilintarkastuksen osa-alueet. Yhtiökokouksen tehtävänä on valita varmentaja.
Kestävyysraportoinnin varmentamiselle on asetettu tilinpäätöksen tarkastamista kevyemmät vaatimukset (ns. “rajoitettu varmuus”) tietojen oikeellisuudesta.
7. Vaikutukset pääomasijoitusalalle
Raportoinnin piiriin kuuluvat tahot joutuvat raportoimaan tietoja niiden arvo- ja toimitusketjuista. Siten näihin ketjuihin kuuluvat pienet yritykset tulevat välillisesti raportoinnin piiriin. Niiden tulisikin suorittaa oma olennaisuusarviointi ja varautua toimittamaan tietoja arvoketjussa oleville yhtiöille.
Osa portfolioyhtiöistä tulee olemaan CSRD:n tarkoittamia suuryrityksiä ja kuulumaan CSRD:n soveltamisalaan tilikaudesta 2025 alkaen. On syytä huomata, että raportointi ja siihen valmistautuminen vaatii aikaa ja on syytä aloittaa hyvissä ajoin.
Lisäksi monet finanssialan toimijat joutuvat raportoimaan CSRD:n nojalla tietoja omasta toiminnastaan ja arvoketjustaan. Siten on todennäköistä, että myös pienemmät yhtiöt, jotka eivät suoraan kuulu direktiivin soveltamisalaan, joutuvat arvoketjuun kuulumisen myötä toimittamaan direktiivin mukaista kestävyystietoa sijoittajille.
Pelkän raportointivelvoitteen sijaan CSRD:n luoma raportointikehikko tarjoaa hyvän tilaisuuden arvioida liiketoimintaa ja sille oleellisia kestävyystekijöitä ja -vaikutuksia. Raportoinnista kannattaakin ottaa kaikki irti ja hyödyntää siinä tuotettua tietoa niin omassa kuin portfolioyhtiöiden toiminnassa.
Pääomasijoittaja – Tee ainakin nämä:
1. Varmista, kuulutko itse kestävyysraportoinnin piiriin.
2. Tarkista, kuuluvatko portfolioyhtiöt raportoinnin piiriin ja missä aikataulussa.
3. Varmista, joudutko itse tai joutuvatko portfolioyhtiöt toimittamaan tietoja jollekin arvoketjussa olevalle liikekumppanille.
4. Jos kuulut raportoinnin piiriin, osallista organisaation eri osa-alueet raportointiin ja sen esiintuomien asioiden edistämiseen esimerkiksi työryhmän tai komitean avulla. Todennäköisesti tulet tarvitsemaan ainakin HR-, viestintä, laki-, talous- ja liiketoimintayksikköjä.
5. Laadi olennaisuusarvio ESRS-standardin mukaisten E-, S- ja G-teemojen osalta.
6. Dokumentoi tehdyt päätökset, rajaukset ja niiden perusteet huolellisesti.
7. Varmista, että omalla ja portfolioyhtiöiden hallituksilla ja operatiivisella johdolla on riittävä osaaminen ja tieto raportoinnin piiriin kuuluvista asioista ja hanki tarvittaessa koulutusta.
8. Tarkista, että tilintarkastajalla on pätevyys kestävyysraportin varmentamisesta.
9. Jos portfolioyhtiö on tarkoitus listata, varmista listautumiskypsyys kehittämällä CSRD-raportointikyvykkyyttä omistusaikana.
10. Varmista vuosittain tehtyjen päätösten ajantasaisuus. Kestävyysraportointi kuten muutkin kestävyysasiat kehittyvät vauhdilla ja parhaat käytännöt muotoutuvat jatkuvasti, joten pidä itsesi ajan tasalla esimerkiksi osallistumalla koulutuksiin ja keskustelemalla muiden toimijoiden kanssa.
11. Älä ahdistu muuttuvasta toimintaympäristöstä ja tulkintaepävarmuudesta – olemme kaikki vasta alussa ja jokainen kestävyysraportti on edeltäjään parempi.
Lisätietoja:
Pääomasijoittajat ry
Suvi Collin
Head of Legal & ESG
+358 50 560 3532
suvi.collin@paaomasijoittajat.fi
[1] Soveltamisalan osalta on hyvä huomioida, että pörssiyhtiöillä tarkoitetaan yhtiöitä, joiden liikkeeseen laskema arvopaperi on kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla, joka Suomessa on pörssin päämarkkina. First North -yhtiöt eivät ole soveltamisalan piirissä markkinapaikan perusteella, mutta voivat olla raportointivelvollisia kokonsa puolesta.
[2] Kirjanpitolain mukaan mikroyrityksellä tarkoitetaan kirjanpitovelvollista, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta tilinpäätöspäivänä:
1) taseen loppusumma 350 000 euroa;
2) liikevaihto 700 000 euroa;
3) tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 10 henkilöä.
