Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 

VN/24207/2023 

Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Pääomasijoittajat ry lausuu asiassa seuraavaa:  

Ehdotuksen mukaan työnteon perusteella myönnettyä oleskelulupaa ei saisi peruuttaa 3 kuukauden tai 6 kuukauden aikana, jos oleskelulupa on ollut voimassa vähintään kahden vuoden ajan, kun työntekijän jää työttömäksi. Lisäksi erityisasiantuntijalla, EU:n sinisen kortin haltijalla, kasvuyrittäjällä, yrityksen yli- ja keskijohdolla sekä ICT-lain tarkoittamalla johtajalla ja asiantuntijalla aika olisi 6 kuukautta ilman muita vaatimuksia.

Ehdotuksen mukaan työnantajalle säädettäisiin uusi velvollisuus ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle, kun sen työntekijän työt loppuvat. Ilmoittamista tehostettaisiin siten, että laissa säädettäisiin tarkka määräaika tehdä ilmoitus (sähköisesti 7 päivässä, paperilla Maahanmuuttoviraston lomaketta käyttäen 10 päivässä). Vaatimusta tehostettaisiin sanktion uhalla.  

Ehdotus ei ole kannatettava. Tämä vaatimus voisi aiheuttaa merkittävää hallinnollista taakkaa erityisesti pienille yrityksille, joilla on rajalliset HR-resurssit. Ehdotus johtaisi byrokratian lisääntymiseen, mikä on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteen kanssa normien purkamisesta ja työmarkkinoiden sujuvoittamisesta. 

Lisäksi mikäli ilmoitusvelvollisuuteen liittyy sanktiot, niin ilmoitusvelvollisuusmekanismissa tulisi huomioida se, että turhia sanktioita ei pitäisi päästä syntymään (esimerkiksi viivästymiset loma-aikoina). 

Olisi tarkoituksenmukaista harkita vaihtoehtoisia menettelytapoja, kuten mallia, jossa työntekijä itse ilmoittaa työsuhteen päättymisestä. Tämä vähentäisi työnantajien hallinnollista taakkaa.  

Onko voimassa olevan sanktiosääntelyn (esim. ulkomaalaislain 186-189 §, rikoslaki) soveltaminen riittävää ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä?  

Sanktiosääntelyn tulisi olla mahdollisimman kevyttä. Sanktiot voivat vähentää yritysten halukkuutta palkata ulkomaalaisia työntekijöitä, mikä heikentäisi entisestään maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla ja vaikeuttaisi yrityksissä työvoiman saantia.  

Esityksessä ehdotetaan, että työvoimapula-alat voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.  Esityksen liitteenä on luonnos valtioneuvoston asetukseksi työvoimapula-aloista ja esimerkinomaisesti listaus mahdollisista työvoimapula-aloista. Työnteko-oikeuden laajentaminen koskisi vain työntekijän oleskeluluvan haltijaa. 

Työnteko-oikeuden laajentaminen työvoimapula-aloille on merkittävä edistysaskel, joka auttaa yrityksiä saamaan osaavaa työvoimaa jo Suomessa asuvien ulkomaalaisten joukosta. Lisäksi laajennus voi lieventää kielteisiä vaikutuksia, joita kolmen ja kuuden kuukauden säännöt aiheuttavat uudelleentyöllistymiselle. Työnteko-oikeus voitaisiin kuitenkin ulottaa kaikkiin aloihin, mikä parantaisi ulkomaalaisten asemaa työmarkkinoilla, edistäisi heidän uramahdollisuuksiaan ja tekisi Suomesta houkuttelevamman kohteen kansainvälisille osaajille. Tämä muutos vähentäisi tarvetta määritellä tarkasti työvoimapula-aloja ja toisi ennakoitavuutta järjestelmään.  

Pääomasijoittajat ry
Anne Horttanainen
Toimitusjohtaja
+358 40 510 4907
anne.horttanainen@paaomasijoittajat.fi