Mielipide: Tasapainoinen sijoitusstrategia tukee kotimaista kasvua ja innovaatioita
Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi on jo vuosikymmeniä tehnyt laadukasta ja systemaattista työtä, jossa se on ottanut selkeän roolin markkinakapeikkojen poistajana ja yksityisen pääomasijoitusmarkkinan kehittäjänä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kaavailee nyt Tesille uutta sijoitusstrategiaa, jossa yhtiölle annetaan vahvempi teollisuuspoliittinen rooli. Sen kokonaissijoitusvolyymit tuplaantuvat ja suorat sijoitukset kasvavat yli viisinkertaisesti. Samalla Tesin rahastosijoitusten volyymi tosiasiallisesti alenee, kun otetaan huomioon lakkautettavien Ilmastorahaston ja Business Finland Venture Capitalin sijoitukset. Tesin rahastosijoituksiin asetetaan myös uusia rajauksia.
On hienoa, että Tesin tekemä laadukas työ on tunnistettu, ja hallituksen tavoitteita talouden kasvun, uudistumisen ja investointien edistämisen saralla halutaan toteuttaa Tesin kautta. Sellaisenaan toteutuessaan ehdotettu sijoitusstrategia ei kuitenkaan ole toimiva näiden tavoitteiden saavuttamiseen kahdesta syystä – rahastosijoitusten painotuksen vähentäminen heikentää Tesin kykyä vivuttaa markkinaan yksityistä rahaa tehokkaasti, ja ehdotetut uudet rajaukset poistavat sitä joustavuutta, jota toimivan pääomasijoitusmarkkinan kehittäminen vaatii.
Teollisuuspoliittisille investoinneille on paikkansa poikkeustilanteissa. Tesin rahastosijoitukset ovat kuitenkin vivuttaneet yksityistä rahaa markkinaan yhdeksänkertaisesti Tesin sijoittamaan pääomaan nähden, mikä on selvästi enemmän kuin suorissa sijoituksissa. Kasvurahoitus on kohdentunut rahastojen kautta useampiin yrityksiin ja toimialoille. Rahastojen avulla saadaan enemmän yhteiskunnallista hyvää eli tuottavuutta, kasvua ja työllisyyttä.
Tesin rahastosijoituksissa tulee myös säilyttää monipuolisuus ja joustavuus. On tärkeää, että Tesi voi jatkossakin sijoittaa Mittelstand-luokan yrityksiä kasvattaviin buyout-rahastoihin. Tesin rahastosijoituksia ei myöskään tule rajata vain kahteen varainkeruukierrokseen, vaan rahastoihin tulee voida sijoittaa pitkäjänteisesti. Osallistuminen myöhemmissä vaiheissa lisää rahastojen kykyä skaalautua kansainväliselläkin tasolla kilpailukykyisiksi toimijoiksi, mikä on yksi uuden strategian tavoitteista.
Miksi myllätä täysin uusiksi ja asettaa tarpeettoman vahvoja, vahingollisia rajoituksia sellaiselle toiminnalle, joka on ollut tuottoisaa ja vaikuttavaa niin valtion kuin suomalaisen yhteiskunnankin näkökulmasta?