Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteet, toimialat ja osaamiskeskittymät
Lausunnot
VN/21764/2024
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteet, toimialat ja osaamiskeskittymät
Tausta Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) antoi 23.7.2024 hallinnonalansa erityistehtäväyhtiöille ja virastoille toimeksiannon laatia ministeriölle yhteisen esityksen siitä, mitkä strategiset painopistealueet, kuten toimialat tai osaamiskeskittymät tulisi jatkossa olla uudistettavan TEM:n hallinnonalan yhteisen tekemisen keskiössä kestävän kasvun sekä uusien teollisten toimialojen ja osaamiskeskittymien aikaansaamiseksi.
TEM:n toimijoista muodostettu työryhmä antoi ministeriölle esityksensä strategisista painopistealueista 4.10.2024. Työryhmä ei tunnistanut merkittävää muutostarvetta strategisten painopistealueiden uudelleen määrittämiselle yritysten toiminnassa, sillä jo nyt käytännössä painopisteet ovat riittävän paljon limittäin keskenään.
Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausuttavaksi Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteet, toimialat ja osaamiskeskittymät”. Tavoitteena on määritellä ne strategiset painopistealueet, kuten toimialat tai osaamiskeskittymät, jotka tulevat jatkossa olemaan ministeriön ja hallinnonalan yhteisen tekemisen keskiössä kestävän kasvun ja uusien teollisten toimialojen aikaansaamiseksi.
Pääomasijoittajat ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja toteaa asiassa seuraavaa:
Lausunnoissa on pyydetty arvioimaan erityisesti seuraavia kysymyksiä (kts. liite: ”Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteet, toimialat ja osaamiskeskittymät”
Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi?
Pääomasijoittajat ry korostaa ennakoitavan ja markkinaehtoisen toimintaympäristön merkitystä. Taloudellisen kasvun rahoituksessa yksityisen pääoman tulisi toimia suunnannäyttäjänä, ja valtion rooli olisi tukea tätä kehitystä – ei valita voittajia. Näin varmistetaan, että pääomat suuntautuvat markkinan tunnistamille mahdollisuuksille ja kasvua luodaan laaja-alaisesti, Suomen kilpailukykyä ja talouden joustavuutta tukien.
Pääomasijoittajat ry katsoo, että elinkeinoelämän kehittämisessä voi olla perusteltua tunnistaa ja tukea tiettyjä kasvualueita, mutta tukitoimien ei tulisi sulkea pois muita toimialoja tai aiheuttaa epätasapainoa resurssien kohdentamisessa. Painopistevalintojen tulisi olla riittävän laajoja, ajassa joustavia ja myönteisesti eri teemoihin panostavia, ei kategorisesti tiettyjä toimialoja suosivia tai toisia syrjiviä. Liian tiukat painotukset saattavat rajata pois merkittäviä kasvualoja, mikä voi heikentää elinkeinoelämän uudistumiskykyä ja innovatiivisuutta.
Painopistealueiden selkeä valinta voi tehostaa toiminnan vaikuttavuutta, mutta onnistuminen edellyttää tasapainoa ja harkittua lähestymistapaa. On tärkeää välttää liian kapeita ja poliittisesti värittyneitä valintoja, jotta markkinoiden dynaamisuus ja innovatiivisuus säilyvät. Lisäksi ministeriön ja sen hallinnonalan toimijoiden tulisi toimia mahdollisimman markkinaehtoisesti, tukeutuen yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa sen sijaan, että valtion rooli korostuu liikaa ohjaavana toimijana.
Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät (esim. kolme) painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa?
Yksityiskohtana kiinnitämme huomiota siihen, että Tesin painopisteenä on todettu olevan suomalaisten kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevien yhtiöiden rahoittaminen ja tukeminen sekä yksityisen kasvurahoituksen kanavoiminen. Tesin kohderyhmää ovat tuottopotentiaalia omaavat yhtiöt aikaisen vaiheen startup-yhtiöistä scaleup-vaiheen kasvuyhtiöihin. Tesi voi toteuttaa myös sijoituksia teollisuuspoliittisiin yhtiöihin sekä kasvutavoitteellisiin vakiintuneisiin yhtiöihin. Tesin sijoitusteemoja ovat olleet syväteknologia (deep tech), terveysteknologia ja laajasti ymmärtäen puhdas siirtymä.
Pidämme tärkeänä, että Tesin painotuksissa näkyisi myös rahastojen kautta sijoittaminen ja sitä kautta kasvun luominen laajasti erikokoisiin ja erivaiheen yrityksiin. Rahastojen kautta sijoittaminen mahdollistaa pääomien ohjautumisen markkinaehtoisesti lupaavimpiin yrityksiin ilman, että valtio joutuu valitsemaan yksittäisiä yrityksiä. Tämä vähentää markkinahäiriöiden ja valtion sijoitusten epäonnistumisen riskiä, jotka liittyvät suorien sijoitusten painottamiseen. Rahastosijoitukset tukevat kattavasti yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa, alkaen startup-yrityksistä aina kasvuyrityksiin ja vakiintuneisiin yrityksiin. Tämä monipuolisuus on tärkeää, jotta koko kasvuyritysekosysteemi voi kehittyä tasapainoisesti.
Julkisten varojen kohdentaminen vahvasti yksityistä pääomaa seuraten on tärkeää, jotta kasvu kohdentuu sinne, missä yrityksillä on valmiudet ja potentiaali. Panostukset tulisi suunnata erityisesti korkean jalostusasteen ratkaisuihin ja alueille, joissa on jo kriittinen osaamispohja ja kasvualustaa uusille innovaatioille. Näin varmistetaan, että suomalainen elinkeinoelämä uudistuu kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ilman, että tiettyjä toimialoja keinotekoisesti etusijalle asettamalla suljettaisiin pois muita.
Emme pidä toimivana rajata painopistealueita liian jyrkästi, mutta TEM:n dokumentissa listatuista eri toimialoista yhtenä erityisen laajana ja Suomelle laajasti kasvupotentiaalia tarjoavana toimialana voidaan pitää digitaalisia palveluita, tietoturva- ja luottamuspalveluita sekä ohjelmistoteknologioita. Tämä painotus ei ainoastaan tukisi kansallisia turvallisuus- ja resilienssitavoitteita, vaan myös edistäisi työllisyyttä, innovaatioekosysteemien kehitystä ja pitkän aikavälin talouskasvua.
Puuttuuko ehdotuksesta joitain keskeisiä painopistealueita Suomen osaamisen, vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta, johon TEM:n hallinnonalan tulisi keskittää tekemisensä huomioituna vallitseva geopoliittinen tilanne?
Ruokateknologia (foodtech) on kriisiytyneessä geopoliittisessa tilanteessa merkittävä osa ruokaturvan, huoltovarmuuden ja kestävän elintarviketuotannon kehittämistä. Geopoliittiset jännitteet ja toimitusketjujen häiriöt korostavat paikallisten, resurssitehokkaiden ja omavaraisuuteen tähtäävien ratkaisujen tarvetta, ja foodtech-alan innovaatiot voivat tarjota ratkaisuja näihin haasteisiin.
Samanaikaisesti ilmastonmuutos asettaa paineita vähentää elintarviketuotannon ympäristövaikutuksia ja käyttää niukkoja resursseja tehokkaammin. Foodtech-innovaatiot voivat auttaa pienentämään ruuantuotannon hiilijalanjälkeä. Näin foodtech tukee samalla sekä ilmastotavoitteita että huoltovarmuutta, tarjoten kestävän pohjan tulevaisuuden elintarvikehuollolle globaalien kriisien keskellä.
Tesin vuoden 2023 lopussa julkaiseman selvityksen mukaan suomalainen ruokateknologia-alan rahoitus on kasvanut, ja rahoituskierroksilla on ollut mukana myös kansainvälisiä sijoittajia. Vahva innovaatioekosysteemi tukee alan kehitystä ja tutkimuksen kaupallistamista. Tätä segmenttiä ei ole nostettu esille nyt lausuttavana olevassa TEM:n dokumentissa.
Onko teidän arvionne mukaan tunnistettavissa merkittävää katvealuetta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa (suhteessa esimerkiksi kilpailijamaiden vastaavaan tarjontaan)? Jos, niin minkälainen rahoitusinstrumentti tai palvelumuoto puuttuvat?
Olemme käyneet aikaisemmin keskusteluja Finnveran kanssa siitä, että toisinaan yritykset joutuvat muuttamaan bisnesmalliaan rahoituksen saamiseksi. Rahoitusmallien koetaan sopivan paremmin fyysisiin laitteisiin tai laitteistojärjestelmiin kuin SaaS-bisnekseen. Tämän tyyppisessä tilanteessa tarvittaisiin joustavuutta instrumenttien välille.
HE 155/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eurooppalaista keskitettyä yhteyspistettä koskevaa sääntelyä täydentäväksi lainsäädännöksi Pääomasijoittajat ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja…
