Miten teet pääomarahastosijoitukselle tehokkaan oikeudellisen due diligence -tarkastuksen?

Blogit

Kotimaiset ja kansainväliset instituutiosijoittajat ovat viime vuosina tehneet aktiivisesti sijoituksia pääomarahastoihin. Samaan aikaan pääomarahastojen rakenteet ovat muuttuneet yhä kansainvälisemmiksi ja monimutkaisemmiksi. Rahastosopimuksia koskevat markkinakäytänteet kehittyvät nopeasti, kun rahastonhoitajat tuovat uudenlaisia tuotteita markkinoille ja lisääntyvä sääntely luo uudenlaisia vaatimuksia sijoitustoiminnalle. Esimerkiksi vastuullisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen pyrkivien pääomarahastojen kehitys on ollut viime aikoina huimassa vauhdissa.

Sijoitusvolyymien kasvaessa ja toimintaympäristön monimutkaistuessa pääomarahastosijoituksia koskevat oikeudelliset due diligence- eli dd-tarkastukset edellyttävät yhä laaja-alaisempaa asiantuntemusta ja tehokkaita prosesseja.

Tässä blogissa käsittelemme pääomarahastosijoituksiin liittyviä oikeudellisia dd-tarkastuksia ja sitä, millaisin keinoin tarkastukset saadaan vietyä maaliin tehokkaasti.

MITKÄ OVAT DUE DILIGENCE -TARKASTUKSEN TAVOITTEET?

Pääomarahastosijoitukset ovat hyvin pitkiä, joten sijoittajan on huolellisesti arvioitava, millaisiin ehtoihin se voi sitoutua vuosiksi eteenpäin. Rahaston ehtoja voidaan verrata avioliittoon: kummankin on toimittava niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Etenkin ulkomaisissa pääomarahastoissa ilmenneiden väärinkäytösten ja niihin liittyvien riitojen lisääntymisen vuoksi sijoittajien kannattaa kiinnittää dd-prosessiin entistäkin enemmän huomiota.

Erityisesti institutionaalisia sijoittajia koskeva sääntely ja sijoittajien sisäiset sijoituspolitiikat edellyttävät sijoittajilta sijoitusprosessin yhteydessä rahastojen juridisten ehtojen tarkastelua ja dd-raportointia. Kansainväliset rahastot pyrkivät rahastosopimuksissaan huomioimaan eri sijoittajaryhmien, kuten rahastojen rahastojen, tyypillisimpiä vaatimuksia. Ne eivät kuitenkaan välttämättä huomioi esimerkiksi suomalaisiin työeläke- ja vakuutusyhtiöihin kohdistuvaa sääntelyä. Dd-tarkastuksella sijoittajat varmistavat, että rahastosijoitus täyttää kansallisen sääntelyn ja sijoittajan oman sijoituspolitiikan asettamat reunaehdot.

Lisäksi dd-tarkastuksessa on tärkeää varmistaa, että rahaston kaupalliset ja hallinnolliset ehdot ovat sijoittajan näkökulmasta reilut ja vastaavat tavanomaista markkinakäytäntöä. Myös vastuullisuusnäkökulmien huomioiminen on useimmille rahastosijoittajille tärkeää.

Sijoittaja voi reagoida dd-tarkastuksessa havaittuihin ongelmakohtiin esittämällä muutoksia rahastosopimukseen tai neuvottelemalla sijoitusdokumentaatioon sijoittajakohtaisia erityisehtoja. Lopputuloksena syntyy sijoittajan ja rahastonhoitajan välinen kompromissi, jonka lopputulosta määrittää keskeisesti sijoittajan neuvottelupositio. Erityisesti dd-prosessin tehokkaalla ja ammattimaisella toteuttamisella on tärkeä merkitys onnistuneen lopputuloksen saavuttamiselle.

Toisinaan dd-tarkastuksessa löydetyt riskit voivat johtaa siihen, että sijoitus päätetään jättää tekemättä. Tällaisia deal killer -tilanteita voi kokemustemme mukaan aiheutua esimerkiksi sijoituskohtaisesta varojenjakomallista tai avainhenkilöehtojen puuttumisesta. Toisaalta jotkut rahastot eivät omien sääntelyvelvoitteidensa vuoksi välttämättä pysty tarjoamaan sijoittajan sääntelyvelvoitteiden edellyttämiä ehtoja.

OIKEUDELLISEN DUE DILIGENCE -TARKASTUKSEN FOKUSALUEET

Dd-prosessi räätälöidään aina sijoittajan ja kohderahaston ominaispiirteiden mukaan. Tarkastuksen sisältö vaihtelee, ja siihen vaikuttavat muun muassa sijoittajaan soveltuva sääntely, sijoittajan sijoituspolitiikka, rahaston sijoitusstrategia ja rakenne ja rahaston palveluntarjoajien kokoonpano delegointijärjestelyineen.

Joitakin tekijöitä pidetään prosessin ”vähimmäistarkastuskohteina”, joita tulisi aina arvioida. Näitä ovat esimerkiksi

  • varojenjakomalli
  • rahaston ja sijoittajien suoraan tai välillisesti maksamat palkkiot ja kulut
  • vastuunalaisen yhtiömiehen tai hallinnointiyhtiön irtisanomista koskevat ehdot
  • avainhenkilö- ja resursointivelvoitteet
  • sijoittajien rajoitettu vastuu ja takaisinmaksuvelvollisuudet
  • sijoittajien hallinnolliset oikeudet ja rahaston raportointivelvoitteet
  • rahastosijoitukseen liittyvät verokysymykset.

Edellä mainittujen lisäksi dd-tarkastuksessa on yleensä tärkeää huomioida sijoittajakohtaiset sääntelylliset vaatimukset sekä sijoituksen vastuullisuuteen ja sijoittajan sijoituspolitiikkaan liittyvät seikat.

DUE DILIGENCE -PROSESSIIN TYYPILLISESTI LIITTYVIÄ HAASTEITA

Sijoittajan näkökulmasta dd-prosessin tyypillinen haaste liittyy rahastojen rakenteiden ja ehtojen erilaisuuteen sekä aikaan ja resursseihin, joita niiden tarkastaminen vaatii.

Varsinkin kansainvälisiin pääomarahastosijoituksiin liittyvät dokumentit ovat laajoja ja monimutkaisia. Eri sijoitusstrategioilla ja eri maantieteellisillä alueilla toimivilla rahastoilla on omat markkinakäytänteensä, ja kunkin rahaston ehdot ovat uniikki kokonaisuus. Kansainvälinen rahastosääntely kehittyy ja uudenlaisia rahastorakenteita lanseerataan säännöllisesti.

Sijoittajalle keskeisten juridisten ja kaupallisten ongelmakohtien tunnistaminen tällaisista kokonaisuuksista edellyttää syvällistä osaamista ja kokemusta erilaisista rahastorakenteista.

Rahastosijoituksia tehdään useimmiten pienissä ja dynaamisissa tiimeissä, eikä kaikilla sijoittajilla ole sisäisiä juristiresursseja dd-tarkastusten tekemiseen. Silloinkin, kun tarkastuksiin on käytettävissä sisäisiä resursseja, niitä joudutaan usein jakamaan liiketoiminnan muiden funktioiden kanssa. Haasteena on tällöin, että liiketoiminnalle tärkeisiin tehtäviin ei jää riittävästi aikaa.

MITEN VOIT TEHOSTAA OIKEUDELLISTA DUE DILIGENCE -PROSESSIA?

Dd-tarkastuksia on mahdollista tehostaa kehittämällä siihen vakiintuneita prosesseja ja työkaluja. Alle olemme poimineet muutaman vinkin hyvistä käytännöistä.

Tee itsellesi tarkastuslista

Kirjaa ylös tarkastuksen keskeisimmät tavoitteet, sijoittajaan soveltuvan sääntelyn ja sijoituspolitiikan asettamat vaatimukset sekä kaupalliset, hallinnolliset ja operatiiviset ehdot, jotka halutaan tarkastaa kaikissa rahastosijoituksissa. Prosessin tehostamiseksi voidaan määrittää myös sisäiset reunaehdot ja raja-arvot, joiden puitteissa dd-tarkastuksen löydösten on pysyttävä.

Kun nämä seikat on koottu tarkastuslistaan, sen johdonmukaisella soveltamisella voidaan nopeuttaa rahastomateriaalin tarkastusta ja helpottaa mahdollisiin ongelmakohtiin puuttumista prosessin aikaisessa vaiheessa.

Aloita prosessi ajoissa

Oikeudelliset dd-tarkastukset vievät aikaa, tyypillisesti useita viikkoja, joten tarkastus kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sijoitusprosessia. Näin varmistat, että sijoituksen kannalta ongelmallisimmat kysymykset saadaan tunnistettua hyvissä ajoin ja niihin voidaan etsiä ratkaisua rahastonhoitajan kanssa ennen kuin rahaston ehdot on jo lukittu.

Käy aktiivista dialogia rahastonhoitajan ja sen neuvonantajien kanssa

Rahastonhoitajan ja sen juridisen neuvonantajan kanssa käytävä aktiivinen dialogi on tärkeää tehokkaan sijoitusprosessin varmistamiseksi. Etenkin taloudellisiin ja hallinnollisiin ehtoihin liittyvät periaatteelliset kysymykset on hyvä käydä läpi heti dd-prosessin alkuvaiheessa.

Kokemuksemme mukaan sijoittajaa tyydyttävän ratkaisun löytäminen mahdollisiin ongelmakohtiin on sitä helpompaa, mitä aikaisemmin niitä koskevat keskustelut on aloitettu rahastonhoitajan kanssa.

Pohdi, saavuttaisitko tehokkuusetuja ulkoistamalla

Moni sijoittaja on viime aikoina ulkoistanut dd-tarkastusten tekemisen ulkopuoliselle neuvonantajalle. Tämä vapauttaa sijoittajan omia resursseja muihin liiketoiminnan kannalta suurempaa lisäarvoa tuottaviin tehtäviin. Ulkoistus ei välttämättä koske kaikkia rahastosijoituksia, vaan se voi kattaa esimerkiksi monimutkaisemmat tai sijoittajalle entuudestaan tuntemattomat rahastotyypit.

Yksi keskeinen syy ulkoistamiselle on, että monet sijoittajat eivät tee rahastosijoituksia niin säännöllisesti, että niille muodostuisi kattava kuva uusimmista rahastorakenteista ja markkinakäytännöistä. Tämä voi johtaa siihen, että ennestään tuntemattomaan rahastosijoitukseen liittyvät oppimiskustannukset saattavat nousta korkeiksi. Tällöin pääomarahastoihin erikoistuneen neuvonantajan käyttäminen tuo tehokkuushyötyjä ja kustannussäästöjä.

Karlo Siirala
Councel
040 527 6105
karlo.siirala@castren.fi

Antti Vepsä
Senior Associate
045 871 4977
antti.vepsa@castren.fi

Lue alkuperäinen Castrén & Snellmanin artikkeli täältä.

 

Lue seuraavaksi

Blogit

Emilia Närhi Pääomasijoittajat ry:n viestintään

Joulukuu on tuonut tullessaan uusia tuulia Pääomasijoittajat ry:n viestintään, kun Emilia Närhi on aloittanut viestintäpäällikön sijaisuuden. Nykyisen viestintäpäällikön Juulia Korkiavaaran…
Lue artikkeli