Kimmo Vanne: ”Pääomasijoittaja tuo tavoitteellisuutta yhtiön vastuullisuusagendan kehittämiseen”
Dittmar & Indreniuksen Sustainability on Board -sarjassa hallitusten jäsenet kertovat, miten vastuullisuutta tulisi yrityksen hallituksessa lähestyä. Katso Sustainability on Board -sarjan jakso, jossa haastateltavana on MB Rahastojen partneri Kimmo Vanne.
”Vastuullisuus on erittäin tärkeä teema tänä päivänä”, kertoo Kimmo Vanne, MB Rahastojen partneri, joka toimii hallituksen puheenjohtajana useassa MB Rahastojen salkkuyhtiössä. Vanteen mukaan puhtaasti standardit täyttämällä voi vielä jonkin aikaa saavuttaa jonkinlaista kilpailuetua, mutta tämä ei tule jatkumaan kauaa. Tietyn käännekohdan jälkeen vastuullisuudesta tulee yrityksille välttämättömyys.
”Jotta voi osallistua peliin, pitää olla vastuullisuusasiat kunnossa”, tiivistää Vanne.
Vanteen mukaan yrityksiin kohdistuu tällä hetkellä kahdenlaista painetta. Paine voi ensinnäkin olla ulkoinen. Ulkoisesta paineesta on kyse, kun jokin yhtiön sidosryhmä vaatii sitä, että yhtiö toimii vastuullisesti. Toisaalta vastuullisuus voi olla positiivista, eli sisäistä, jolloin yhtiöllä on jokin sisäinen tekijä, joka ohjaa vastuulliseen toimintaan. Paine voi tulla Vanteen mukaan esimerkiksi työntekijöistä tai mahdollisuudesta tarttua uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Positiivinen paine vastuullisuuteen alkaa nykyään olla aika kova. Vastuullisuus ei ole enää pakkopullaa ja pakollista standardien noudattamista yritysjohtajille, vaan enemmänkin se on lähtöisin työntekijöistä tai asiakkaista. ”Ihmiset haluavat tehdä laajemmalti hyvää yhteiskunnalle, ja tämä aihe halutaan ottaa vakavasti. Tänä päivänä onkin jo kohtuullisen helppoa saada vastuullisuusagenda läpi yritysjohtajan arkeen”, Vanne kuvailee.
Due Diligence pohjana myös vastuullisuudelle
Pääomasijoittajalle vastuullisuus on Vanteen mukaan sitä, miten pääomasijoittaja tai heidän salkkuyhtiönsä vaikuttaa ympärillä olevaan sidosryhmäverkostoon. Alkuun pääseminen on helppoa, sillä vastuullisuus on osa kohdeyhtiöön liittyvää sijoitusprosessia. Vanteen mukaan käytännössä aina uuden yhtiön kohdalla suoritetaan Due Diligence -läpikäynti. Vakiokysymyksiin kuuluu ESG- eli vastuullisuuskysymykset. Näillä vastuullisuuskysymyksillä pyritään määrittelemään, mikä on yhtiön nykytila vastuullisuusasioissa tänä päivänä. Kysymys luo koko pohjan pääomasijoittajan ajattelulle salkkuyhtiöstä sen elinkaaren aikana.
Yhtiöstä tehdyn selvityksen perusteella pääomasijoittaja saa toiminnallisen muotin, jonka pohjalta vastuullisuusasioita voi alkaa miettiä: ”Missä ovat meidän vahvuutemme? Missä ovat meidän heikkoutemme? Missä ovat meidän mahdollisuutemme? Ja niiden pohjalta sitten yhdessä johdon kanssa yritetään määrittää, mitä vastuullisuus tarkoittaa tässä yhtiössä, mitkä ovat meidän periaatteemme ja tavoitteemme vastuullisuudessa”, Vanne kertoo.
”Osa hyvää vastuullisuustyötä on niiden sidosryhmien määrittely, joihin me vaikutamme.”
Oikeanlainen yrityskulttuuri edesauttaa vastuullisuutta
”Kulttuuria on vaikea pakottaa, sitä on jopa vaikea synnyttää. Siihen voi vaikuttaa”, kertoo Vanne.
”Kaikilla niillä valinnoilla mitä me teemme, olemme edesauttamassa oikeanlaisen kulttuurin syntymistä. Jos ajattelee omistajan tärkeitä tehtäviä, meillähän on edessämme aina ensin se valinta, mihin lähdemme (pääomasijoittajana) ja mihin emme lähde. Siinä jo tehdään tietynlaisia päätöksiä siitä, mitä haluamme sijoituksellamme. Toiseksi, koska toimimme hallituksessa, meidän tärkein tehtävämme on ylimmän johdon, kuten toimitusjohtajan, valitseminen.”
Vanne korostaa, että niiden arvojen, joita omistaja haluaa yhtiöllä olevan, on näyttävä yrittäjässä ja toimitusjohtajassa. Hallinnoinnissa ja strategiassa vaikuttaminen, sekä niissä oikeiden valintojen tekeminen ovat hallituksen seuraavat tärkeät tehtävät.
”Olemme edesauttamassa siinä, että viemme kyseisen yhtiön kulttuuria oikeaan suuntaan, ja pitkäjänteisellä työllä kulttuurin voidaan vähän vaikuttaa.”
Mittarit ovat tärkeitä vastuullisuuden toteutumisen seurannassa
”Kaikkein tärkeintä on asettaa vastuullisuuteen liittyvät mittarit niin strategiselle tasolle, että ne ovat yhtä tärkeitä kuin liiketoiminnan kasvu tai kannattavuus”, Vanne kuvailee.
Tällä keinolla ne saavat riittävää huomiota arjessa, ja tieto virtaa hallitukseen asti. Näin myös asioista päästään keskustelemaan ja kommunikoimaan. Usein vastuullisuusmittarit ovat linjassa liiketoiminnallisten tavoitteiden kanssa. Esimerkiksi työntekijöiden hyvinvoinnilla on suora korrelaatio siihen, miten yhtiöllä muutoin menee. Vanne painottaa edelleen, että kyseessä ei siis ole pakollinen paha, vaan vastuullisuuden toteuttaminen on liiketoiminnan edistämisen ytimessä.
”Tärkeintä on muistaa, että ainekset vastuullisuuden edistämistyössä ovat samat kuin normaalissa hallitustyöskentelyssä muutenkin”, tiivistää Vanne.
Vanteen mukaan vastuullisuus pitää asettaa strategian keskiöön ja miettiä, minkälaisen vaateen vastuullisuus asettaa ensinnäkin ulkoisesta ja toiseksi sisäisestä tulokulmasta. Lisäksi Vanne painottaa konkreettisia mittareita. Ensin on oltava tavoitteet, sitten konkreettiset mittarit, joilla mitataan, ollaanko vastuullisia. ”Elämmekö niiden periaatteiden mukaan, joita olemme asettaneet?” Vanne kehottaa kysymään.
Dittmar & Indreniukseen voit tutustua tarkemmin täällä.
Kimmo Vanne toimii partnerina MB Rahastoissa, joka on suomalainen pääomasijoitusyhtiö. Vanne vastaa MB Rahastojen sijoituksista Raksystemsiin, Tapaus Groupiin, TietoAkseliin ja Alltimeen ja toimii näiden yhtiöiden hallituksen puheenjohtajana. Vanteella on laajaa kokemusta myös transaktioneuvonanto- ja konsultointitehtävistä.
Sustainability on Board -sarjassa haastateltavat hallitusvaikuttajat ovat työeläkeyhtiö Varman johtaja Katri Viippola, vuorineuvos Jorma Eloranta, Cevian Capitalin partner Niko Pakalén, toimitusjohtaja ja hallitusammattilainen Jannica Fagerholm, MB Fundsin partner Kimmo Vanne, sijoitusalan yrittäjä ja hallitusammattilainen Salla Pöyry sekä monipuolisesti suomalaisen yrityselämän tunteva Christoffer Taxell.
