Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2021 kauan odotetut ehdotusluonnokset vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevan AIFMD-direktiivin muuttamisesta. Ehdotukset ovat suhteellisen rajallisia suhteessa direktiivin ydinsisältöön, mutta niihin sisältyy kuitenkin merkittäviä muutoksia, jotka liittyvät ulkoistamisen vähimmäisvaatimuksiin, lainanantorahastoihin, likviditeetin hallintavälineisiin ja tiedonantovaatimuksiin.
Myös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA suositteli hiljattain Euroopan komissiolle useita harkittavia muutosten painopistealueita, mukaan lukien vaihtoehtorahastojen hoitajien ulkoistamis- ja substanssivaatimukset.
Kiinnostuneet sidosryhmät voivat kommentoida komission ehdotusta 24. maaliskuuta 2022 asti. Valmiita säännöksiä ei todennäköisesti sovelleta ennen vuotta 2025.
Tässä kirjoituksessa esittelen keskeisiä AIFMD:iin esitettyjä muutoksia.
Vaihtoehtorahastojen hoitajan vähimmäisresursseja tarkennetaan
Ehdotusluonnoksissa korostetaan Euroopan komission keskittymistä vaihtoehtorahastojen hoitajien vakaaseen substanssiin. Osana toimilupaprosessia vaihtoehtorahastojen hoitajien olisi nyt annettava lisätietoja henkilöistä, jotka suorittavat vaihtoehtorahaston hoitajan tehtäviä, mukaan lukien:
Ehdotuksissa edellytetään, että vähintään kaksi EU:ssa asuvaa henkilöä on joko täyspäiväisesti vaihtoehtorahastojen hoitajan palveluksessa tai muutoin sitoutunut täyspäiväisesti sen toimintaan.
Ulkoistamisen sääntöjä tiukennetaan
Odotusten mukaisesti ehdotusluonnoksissa tiukennetaan ulkoistamista koskevia sääntöjä lisäraportoinnin ja tiedonkeruun muodossa ja samalla varmistetaan ulkoistusmallien säilyminen nykyisellään.
Ehdotusluonnoksissa selvennetään, että vaikka riskienhallinnan tai salkunhoidon ulkoistamiseen sovelletaan lisävaatimuksia, ulkoistamisen sääntöjä sovelletaan kaikkiin vaihtoehtorahastojen hoitajien tehtäviin, jotka on esitetty AIFMD:n liitteessä I, mukaan lukien hallinto, markkinointi ja rahaston varoihin liittyvät toimenpiteet.
Jos vaihtoehtorahastojen hoitaja ulkoistaa EU:n ulkopuolisille yhteisöille enemmän salkunhoito- ja/tai riskinhallintatoimintoja kuin se itsellään säilyttää, ehdotusluonnoksissa esitetään, että kansallisen valvontaviranomaisen on raportoitava tällaisesta ulkoistamisesta yksityiskohtaiset tiedot ESMA:lle vuosittain, mikä puolestaan vaikuttaa niihin tietoihin, joita kansallinen valvontaviranomainen vaatii vaihtoehtorahastojen hoitajalta.
ESMA:n odotetaan tarkastelevan ulkoistusjärjestelyjä koskevien sääntöjen noudattamista ja raportoivan Euroopan komissiolle, Eurooppa-neuvostolle ja Euroopan parlamentille havainnoistaan.
Lainanantorahastoille EU-tason sääntelyä
Ehdotusluonnokset sisältävät uusia sääntöjä, joita sovelletaan vaihtoehtorahastojen hoitajiin, jotka hoitavat lainoja myöntäviä rahastoja. Lainojen myöntämistoiminnassa vaihtoehtorahastojen hoitajien on otettava käyttöön tehokkaita käytäntöjä ja prosesseja, jotka koskevat luottojen myöntämistä, luottoriskin arviointia ja luottosalkun hallinnointia ja seurantaa. Käytännöt ja prosessit olisi tarkistettava ja päivitettävä vähintään kerran vuodessa.
Euroopan komissio ehdottaa, että sijoitusrajoituksena jokaisen lainanantorahaston osalta vaihtoehtorahastojen hoitajan on varmistettava, että yhdelle lainanottajalle myönnetty laina ei ylitä 20 prosenttia rahaston pääomasta, jos lainanottaja on vakuutus- tai jälleenvakuutusyhtiö, luottolaitos, sijoituspalveluyritys, finanssiryhmittymä, yhteissijoitusyritys, rahastoyhtiö tai vaihtoehtorahasto. Lisäksi vaihtoehtorahastojen hoitajalle, sen henkilöstölle, säilytysyhteisölle tai asiamiehille ei saa myöntää lainoja.
Ehdotusluonnoksissa edellytetään riskinpidätysmekanismina, että vaihtoehtorahastojen hoitaja varmistaa, että sen hoitama rahasto säilyttää 5 prosenttia niiden lainojen nimellisarvosta, jotka se on myöntänyt (eikä ostanut jälkimarkkinoilta) ja myynyt jälkimarkkinoilla. Näin ollen uuden lainanantorahastoja koskevan sääntelyn piiriin kuuluva rahasto ei voisi välttää AIFMD:n vaatimuksia myymällä koko luottosalkkunsa.
Vaihtoehtorahastojen, jotka osallistuvat ”merkittävässä määrin” lainan myöntämiseen (60 %), on oltava suljettuja rahastoja. Tällä on varauduttu mahdollisiin maturiteettieroihin, jotka voivat aiheuttaa likviditeetin hallintaan liittyviä riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi sijoittajien lunastusvaatimuksiin ennen lainan erääntymistä.
Avointen vaihtoehtorahastojen otettava likviditeetinhallintakeinoja käyttöön
Ehdotusluonnoksen mukaan vaihtorahastojen hoitaja, joka hoitaa avointa rahastoa, tulee valita vähintään yksi sopiva likviditeetinhallintakeino uudessa liitteessä V esitetyllä tavalla, joka sisältää muun muassa gate-järjestelyt, lunastusten määräajat, lunastuspalkkiot ja joustavan hinnoittelumenetelmän. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on otettava käyttöön yksityiskohtaiset käytännöt ja menettelyt valitun likviditeetinhallintakeinon tai -keinojen käyttöön ottamiseksi ja käytöstä poistamiseksi sekä toiminnalliset ja hallinnolliset järjestelyt tällaisten keinojen käyttämiseksi.
Vaihtoehtorahastojen hoitajat, jotka hoitavat avoimia rahastoja, voivat tilapäisesti keskeyttää lunastukset (tai muutoin käyttää mitä tahansa muuta likviditeetin hallintakeinoa), jos se on sijoittajien edun mukaista ja siitä on määrätty rahaston säännöissä. Lunastusten väliaikaista keskeytystä tulee käyttää vain poikkeustapauksissa, kun olosuhteet sitä vaativat.
Vaihtoehtorahastojen hoitajan olisi ilmoitettava kansalliselle valvontaviranomaiselle likviditeetinhallintakeinojen aktivoinnista tai deaktivoinnista.
Tiedonantovelvoitteet sijoittajille lisääntyvät
Ehdotusluonnoksissa esitetään lisää AIFMD 23 artiklan mukaisia ennen sijoituksen tekemistä annettavia tietoja. Nämä sisältävät:
Ehdotusluonnokset laajentavat myös määräaikaisraportoinnin soveltamisalaa. Neljännesvuosittain vaihtorahastojen hoitajien on raportoitava sijoittajille:
Lainanantorahastojen osalta tiedonantovelvollisuus ulottuu kattaviin tietoihin rahaston lainasalkun koostumuksesta.
EU:n ulkopuolinen vaihtoehtorahasto tai sen hoitaja ei saa toimia ”korkean riskin maissa”
Nykyisiin kolmansien maiden markkinointijärjestelmiin ei esitetä merkittäviä muutoksia. EU:n ulkopuoliset vaihtoehtorahastojen hoitajat voivat jatkaa markkinointia ammattimaisille sijoittajille EU:ssa asiaankuuluvien kansallisten Private Placement -regiimien mukaisesti.
Tällä hetkellä yksi rahaston markkinoinnin edellytyksistä on, että EU:n ulkopuolisten vaihtoehtorahastojen hoitajien ja EU:n ulkopuolisten rahastojen kotipaikan on oltava lainkäyttöalueilla, jotka eivät ole FATF:n tarkoittamia yhteistyöhaluttomia valtioita tai alueita.
Ehdotusluonnokset korvaavat tämän vaatimuksella, jonka mukaan vaihtoehtorahastojen hoitajaa ja rahastoa ei saa sijoittaa lainkäyttöalueille, jotka on määritelty EU:n rahanpesudirektiivissä (2015/849) tarkoitetuiksi ”korkean riskin” maiksi. Lisäksi kyseiset lainkäyttöalueet eivät saa olla yhteistyöhaluttomien verolainkäyttöalueiden EU-luettelossa. EU:n ulkopuolisen rahaston tai vaihtoehtorahastojen hoitajan sijoittautumisvaltiolla on myös oltava markkinoinnin kohdevaltion kanssa sopimus, joka noudattaa OECD:n malliverosopimuksen periaatteita ja joka varmistaa tehokkaan tietojenvaihdon verotusasioissa.
Miten vaihtoehtorahastojen hoitajat voivat varautua näihin muutoksiin?
Ehdotusluonnoksiin voi tulla vielä muutoksia sääntelyprosessin aikana, mutta ehdotusten pääperiaatteiden ennustetaan kuitenkin pysyvän ennallaan. Vaihtoehtorahastojen hoitajien on tärkeää seurata sääntelyprosessin kehitystä jo aikaisessa vaiheessa, jotta ne pystyvät varautumaan muutoksiin niin organisatorisesti kuin teknisestikin.
Rahastosektorilla on tavanomaista, että muutosten implementointi käytännön toiminnan tasolle vaatii tarkkaa suunnittelua ja huolellista valmistautumista. Muun muassa likviditeetinhallintakeinoja ja tiedonantovelvoitteita koskevien muutosten ennakoidaan aiheuttavan jossakin määrin lisääntyvää hallinnollista työtä ja teknisten järjestelmien adaptoimista ja jatkokehittämistä.
Alkuperäinen julkaisu löytyy täältä:
