Miten pyyhkii fintechin eli finanssiteknologian saralla Suomessa? Se on hyvä kysymys, mutta olennaisempaa on tietää, miten koko alalla menee globaalissa mittakaavassa.
Suurena haasteena on se, että finanssialalla on edelleen manuaalisia prosesseja, joissa erilaisten lippujen ja lappujen täyttäminen tuhlaa runsaasti aikaa – näin on esimerkiksi pankkien, logistiikka-alan yritysten ja tullien ekosysteemissä. Prosessien automatisointi on kesken, mutta ratkaisun kehittäminen ei ole helppoa, sillä finanssiteknologian syvällinen ymmärrys ei synny päivässä.
Oman haasteensa kuvioon tuo se, että sijoittajat eivät välttämättä tunne alaa tarpeeksi löytääkseen kaikista potentiaalisimmat startupit. Asia vaatii muun muassa pankkien kansainvälisten kaupan rahoituksen riskillisten transaktioiden ymmärrystä.
Turhan usein finanssiteknologian mahdollisuuksia ajatellaan vain kuluttajan näkökulmasta: palveluita tarjotaan lähinnä maksamiseen. Sillä saralla meillä on tulva globaaleita haastajia ja myös perinteisiä toimijoita, jotka innovoivat koko ajan uutta joko itse tai eri fintech-toimijoiden kanssa. En usko, että yksisarvispolulla olevan suomalaisen Enfucen lisäksi näemme kymmenen muuta samaan yltävää maksuihin keskittyvää fintech-yritystä Suomessa, vaikka mahdollista se toki on.
Pankkien näkökulmasta yksittäinen fintech ratkaisee usein hyvin kapeaa kulmaa. On siis tärkeää löytää ne fintech-osaajat, jotka pystyvät yhdessä tarjoamaan ratkaisuja niin pankeille kuin loppuasiakkaillekin. Haasteita tuo se, että pankkien toiminta on vahvasti säänneltyä, järjestelmät eivät keskustele keskenään ja työssä on edelleen paljon manuaalista tekemistä. Myös data on pirstaloitunut moneen eri paikkaan.
Mitä siis voisi tarjota ratkaisuksi? Koko finanssisektorin pitäisi edetä merkittävästi rivakammin uuden teknologian kanssa; peruspankkijärjestelmät kaipaavat uusimista ja kaupan rahoituksessa on sujuvoittamista vielä tehtävänä. Monet yritykset ovat jo tarttuneet toimeen, ja hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi ruotsalaiset dokumenttien digitalisointia tarjoava Enigio ja kaupan rahoituksen alustan tarjoava Mitigram. Suuryritysten talousjohdon tueksi on tarjolla pankkien kilpailuttamiseen, ja pankkipalveluiden arviointiin apua tarjoavat irlantilainen Treasury Delta ja tanskalainen BuyingTeams.
Jos suomalainen yritys haluaa – ja tietenkin haluaa – valloittaa kansainväliset markkinat ja haastaa pohjoismaiset tekijät, on katse suunnattava alusta saakka myös rajojen ulkopuolelle ja Puola ei ole ehkä se oikein tapa kansainvälistyä.
Elämme finanssisektorilla erittäin kiintoisaa aikaa, jopa kiinnostavinta sitten Lehman Brothersin. Ajassa on paljon hyvää ja olemme onnistuneet ottamaan hurjia hyppyjä digitaalisuudessa esimerkiksi etätöiden kautta. Globaalisti meillä on paljon haasteita: muun muassa massiivinen komponenttipula, inflaatio, tietenkin sota, Kiinan tilanne, ilmastokysymykset, teknologiaosakkeiden arvostukset – vain muutamia haasteita mainitakseni. Epävarmuutta on kaikkialla – jatkuvatko pankkien kyberhyökkäykset Nato-prosessin edetessä?
Haasteita on, mutta jotta pysymme mukana kansainvälisessä kilpailussa myös finanssiteknologia-alalla, on katsottava eteenpäin ja tartuttava rohkeasti haasteisiin ja vauhtia on laitettava merkittävästi lisää.
Blogin kirjoittaja on Kirsi Larkiala Financial Services Executive, Tech & Fintech Executive, Seasoned Banker, Co-Founder FFE Finnish Fintech Ecosystem Ltd, Fintech Top 100 Global Influencer
