Pääomasijoittajat ry ja asianajotoimisto Hannes Snellman järjestivät 26.3.2024 aamiaistilaisuuden, jossa käsiteltiin pääomasijoittajan näkökulmasta kilpailuoikeuden ajankohtaisia aiheita. Seminaarissa Pääomasijoittajat ry:n ESG- ja lakiasiainjohtaja Suvi Collin sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) yrityskauppavalvonnan johtaja Sanna Syrjälä keskustelivat yrityskauppavalvonnan ajankohtaisista teemoista Suomessa. Suomen yrityskauppavalvonnan uudistukset ja viimeaikaiset käytännöt sekä yrityskauppavalvonnan alati laajentuva soveltamisala herättivät vilkasta keskustelua.
Hannes Snellmanin osakas Mikko Huimala pohjusti seminaarin aluksi kilpailuoikeuden viimeaikaisista kehityssuunnista pääomasijoittajien näkökulmasta. Euroopan unionin (EU) kilpailusääntely on laajamittaisesti uudistunut säädöstasolla viimeisten vuosien aikana, mutta näillä uudistuksilla ei ole ollut sellaisenaan erityisen merkittävää vaikutusta pääomasijoittajien näkökulmasta. Vaikka sääntelyn muutokset ovat olleet melko neutraaleja, on viime aikoina pääomasijoittajiin sekä erityisesti niiden tekemiin yrityskauppoihin kohdistunut kasvavaa kilpailuviranomaismielenkiintoa varsinkin Yhdysvalloissa, mutta myös Euroopassa:
Pääomasijoittajien kumulatiiviset yritysostot: Kilpailuviranomaiset sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ovat alkaneet osoittaa erityistä mielenkiintoa kumulatiivisiin (roll-up tai bolt-on) yritysostoihin, eli siihen, että pääomasijoittaja ostaa perättäin useampia pienempiä yrityksiä tietyllä sektorilla. Lähtökohtaisesti pirstaloituneen markkinan konsolidaatio luo tehokkuutta ja on hyödyksi toimialalle sekä sen asiakkaille, ja kilpailuviranomaisten huolena vaikuttaisivatkin olevan poikkeukselliset tilanteet, joissa toimialan keskittyminen johtaisi korkeampiin hintoihin sekä laadun tai kuluttajien valinnanmahdollisuuksien heikkenemiseen.
Hallitusjäsenyydet tai muut johtopositiot kilpailevissa yrityksissä: Yritysten johtajien hallitusjäsenyydet kilpailevissa yrityksissä (interlocking directorates) ovat myös jo pidempään olleet kilpailuviranomaisten mielenkiinnon kohteena heidän huolenaan ollessa se, että nämä voivat mahdollistaa esimerkiksi kilpailusensitiivisten tietojen vaihtumisen tai kilpailukäyttäytymisen koordinoinnin. Yhdysvalloissa tällaisia ristiinedustuksia säännellään nimenomaisella kilpailulain säännöksellä. EU:ssa vastaavia yksityiskohtaisia säännöksiä ei ole.
Pääomasijoittajien vastuu portfolioyhtiöiden kilpailurikkomuksista: Oikeuskäytäntö on kehittynyt myös suhteessa siihen, missä määrin pääomasijoittaja voi olla vastuussa portfolioyhtiöidensä kilpailulainsäädännön noudattamisesta. Muutaman vuoden takaisessa ratkaisussaan Goldman Sachs -asiassa EU:n tuomioistuin (EUT) vahvisti, että pääomasijoitusyhtiö voi olla yhteisvastuussa portfolioyhtiönsä kilpailusakosta. Pelkän osakeomistuksen sijaan EUT kiinnitti huomiota siihen, että Goldman Sachsilla oli ollut 100 prosenttia äänioikeuksista ja näin ollen tosiasiassa määräysvalta Prysmianissa. Mikäli määräysvaltaa ei olisi ollut, vaan kyse olisi ollut puhtaasta vähemmistöomistuksesta, lopputulos olisi odotusarvoisesti ollut toinen.
Seminaarissakin puhutusti kilpailulainsäädännön soveltamisala on laajentunut viime vuosina. Yllä kuvattujen esimerkkien lisäksi EU:ssa on käytetty niin sanottua siirtomekanismia viime vuosina kansallisten yrityskauppavalvonnan liikevaihtorajojen alle jäävien, esimerkiksi lääke- ja energia-alan, yrityskauppojen siirtämiseen Euroopan komissiolle, joskin tältä osin maaliskuussa tulleen Illumina/Grail-asian julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen mukaan tämä tulkinta on ollut jo liian laaja. Lopullista EUT:n ratkaisua kysymykseen voidaan odottaa myöhemmin tämän vuoden aikana.
Lisäksi EUT vahvisti viime vuonna, että yrityskauppavalvonnan ilmoituskynnyksen alittavia yrityskauppoja voidaan tutkia jälkikäteen myös määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä, eli vaikka EUT seuraisikin julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta Illumina/Grail-asiassa, eivät yrityskauppavalvonnan raja-arvot alittavat yrityskaupat jäisi kuitenkaan täysin kilpailuvalvonnan ulkopuolelle EU-sääntelyn nojalla jatkossakaan.
KKV on lisäksi tuonut esiin, että Suomessa tulisi säätää niin sanotusta otto-oikeudesta eli siitä, että KKV voisi edellyttää myös raja-arvot alittavien yrityskauppojen ilmoittamista yrityskauppavalvontaan. Mikäli raja-arvot alittavia yrityskauppoja ryhdytään tulevaisuudessa tarkastelemaan joko määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä tai KKV:n toivomalla tavalla otto-oikeuden perusteella yrityskauppavalvonnassa, voi entistä useampi roll-up-/bolt-on-yrityskauppa tulla tarkastelun kohteeksi myös Suomessa.
Kirjoittanut: Mikko Huimala, Hannes Snellman ja Jenni Heurlin, Hannes Snellman
