Viikko sitten vietettiin Eurooppa-päivää, jolloin juhlistetaan Euroopan rauhaa ja yhtenäisyyttä. Teema tuntuu heikentyneessä turvallisuustilanteessamme ajankohtaisemmalta kuin koskaan. Lisäksi Euroopan parlamenttivaaleihinkin on alle kuukauden päivät aikaa.
Euroopan parlamentin vaalit pidetään joka viides vuosi, ja ne ovat ainutlaatuinen tilaisuus unionin yli 450 miljoonalle 27 jäsenvaltiossa olevalle asukkaalle vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Vaalit ovat demokratian peruspilari, ja ne määrittelevät unionin poliittisen kartan seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tulevissa vaaleissa valitut MEPit tulevat olemaan avainasemassa muotoilemassa EU:n lainsäädäntöä ja politiikkaa. He osallistuvat lainsäädännön laatimiseen, valvovat muiden EU-instituutioiden toimintaa ja hyväksyvät unionin budjetin. Euroopan parlamentin poliittinen koostumus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka proaktiivisesti EU voi vastata kansalaisten – myös yrityskansalaisten – huolenaiheisiin ja tarpeisiin.
Eurooppa-neuvosto hyväksyy Euroopan parlamentin vaalien jälkeen strategisen ohjelman, jossa määritetään EU:n prioriteetit uudelle viisivuotiskaudelle ja joka toimii ohjeistuksena komission tulevalle puheenjohtajalle. Jo nyt tiedetään, että tulevalla kaudelle EU-politiikan keskiössä tulee olemaan EU:n strateginen kilpailukyky. Suomen kannalta keskeisiä kilpailukykypolitiikan painotuksia ovat riippuvuuksien uudelleenarviointi sekä vastaaminen kovenevaan globaaliin kilpailuun investoinneista, osaavasta työvoimasta, teknologisesta johtajuudesta ja raaka-aineista.
Talous ja rahoitus tulevat olemaan eurooppalaisen politiikan keskiössä. Vääntöä tultaneen käymään niin jäsenmaiden julkisen talouden kestävyydestä kuin EU-budjetistakin. Pääomamarkkinaunionin seuraavat ratkaisut koskevat tietenkin toimialaamme suoraan: on kiinnostavaa seurata, miten varoja mahdollisesti suunnataan tutkimusta, innovaatioita ja osaamista sekä digitalisaatiota ja puhdasta siirtymää edistäviin toimiin.
Euroopan unioni kohtaa monia geopoliittisia haasteita, kuten suhteet Venäjään, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. MEPien valinnat ovat ratkaisevia määriteltäessä, kuinka EU navigoi näitä monimutkaisia suhteita ja puolustaa yhteisiä arvojaan kansainvälisessä yhteisössä. Myös kokonaisturvallisuus, muuttoliikkeen hallinta ja EU:n laajentuminen tulevat vaatimaan panostuksensa.
Kaikki edellä esiin nostetut teemat ovat sellaisia, että ne vaikuttavat myös pääomasijoittajiin. Rahoitusta tarvitaan useilla eri sektoreilla, mutta on erityisen tärkeää houkutella yksityistä pääomaa aloille, joissa EU:n on oltava vastaamassa globaaleihin haasteisiin. EU tarvitsee vuosittain 520 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja toteuttaakseen pelkästään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal). EU:n on myös parannettava kykyään houkutella ulkomaisia investointeja, mikä edellyttää ketterää ja tarkoituksenmukaisia sääntelyä.
Lisäksi toimialalle on merkittävää, kuinka seuraavalla kaudella suhtaudutaan esteisiin, jotka hankaloittavat sijoittamista pääomasijoitusrahastoihin. Euroopassa tulisi pitää huolta siitä, että pääomasijoituksia ja yksityistä pääomaa on riittävästi tarjolla EU:n yrityksille ja mahdollistetaan sitä kautta digitaalinen ja vihreä siirtymä. Keskustelua käytäneen esimerkiksi sen ympärillä, miten poistetaan esteet ja kannustetaan työeläkeyhtiöitä ja vakuutusyhtiöitä sijoittamaan pääomasijoitusrahastoihin. Lisäksi eurooppalaisilla pankkitileillä makaavaa laiskaa rahaa olisi syytä saada kanavoitua kestävän kasvun edistämiseen.
Myös Euroopan pääomasijoitusalan kilpailukykyä tulisi parantaa. Nykyään suurin osa EU:n pääomasijoitusrahastoista keskittyy kansalliseen toimintaan ja rajat ylittävä skaalautuminen on suhteellisen haastavaa erilaisten verotuksellisten eroavaisuuksien, maksujen tai muiden teknisten esteiden vuoksi. Valitettava tosi asia on, että skaalausvaiheen yritykset poistuvat Euroopasta, koska ne eivät tyypillisesti saa alueelta riittävästi kasvupääomaa. Eurooppa tarvitsisi rahoituspalveluiden yhtenäismarkkinat ja lisäksi meidän tulisi kyetä hivuttamaan lisää julkista ja sitä kautta myös yksityistä pääomaa eurooppalaisille menestysyrityksille.
Viimeisen vuosikymmenen aikana 40 Euroopan unionin 147 yksisarvisyrityksestä siirsi pääkonttorinsa ulkomaille – 32 Yhdysvaltoihin, seitsemän Iso-Britanniaan ja yksi Israeliin. Tämä on johtanut valtavaan tappioon kilpailukykytekijöistä – on menetetty työpaikkoja, immateriaalioikeuksia ja osaamista. Euroopassa tuleekin pohtia seuraavalla kaudella, kuinka Euroopasta tehdään maailman paras paikka startupeille, kasvuyrityksille ja yrittäjille. Yhtenä keinona voisi olla se, että eurooppalaista yhtiöoikeuslainsäädäntöä muokattaisiin siten, että se kannustaisi yrityksiä kasvamaan pääomasijoitusten avulla.
Tulevat Euroopan parlamentin vaalit ovat paljon enemmän kuin pelkät vaalit. Ne ovat tilaisuus kansalaisille vaikuttaa siihen, kuinka Euroopan unioni – sekä kotimaa siinä samalla – kehittyy. Muistathan siis äänestää!
