Mielipidekirjoitus: Suomi kerännyt miljardin, Ruotsi 61 miljardia – Ratkaisu pääomamarkkinoiden epäsuhtaan olisi kuitenkin olemassa

Vain 22 prosenttia suomalaisten pääomasijoitusrahastojen sijoittajista on ulkomaisia, eurooppalaisen keskiarvon ollessa 72 prosenttia ja Ruotsin 91 prosenttia, kirjoittaa yhdistyksen ESG- ja lakiasiainjohtaja Suvi Collin

Keskuskauppakamarin suuressa veropäivässä valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) peräänkuulutti veroasiantuntijoilta kasvua lisääviä verotoimenpiteitä (KL 26.9.). Toive on ilahduttava, koska leikkauksilla Suomen taloutta ei saada kasvuun.

Pääomasijoittajat ovat kasvun ammattilaisia, joiden omistamat yritykset kasvattavat liikevaihtoaan jopa kymmenen kertaa verrokkejaan nopeammin. Mistään pienestä puuhastelusta ei ole kyse, vaan pääomasijoittajilla on merkittävä rooli myös uusien suuryritysten luomisessa Suomeen.

Suomen 500 suurimman yrityksen joukkoon viimeisten kymmenen vuoden aikana nousseista yrityksistä lähes kolmannes on kasvanut pääomasijoittajan tukemana.

Verolainsäädäntö tuo esteitä

Kansallinen verolainsäädäntömme kuitenkin aiheuttaa turhia esteitä kotimaisten pääomasijoitusrahastojen toiminnalle, ja näin ollen startupien ja kasvuyritysten rahoitukselle.

Ensinnäkään suomalaiset yleishyödylliset yhteisöt eivät voi sijoittaa veroneutraalisti kotimaisiin pääomasijoitusrahastoihin – toisin kuin ulkomaisiin rahastoihin.

Suomalaisten pääomasijoitusrahastojen kautta esimerkiksi säätiöiden 20 miljardin sijoitusvarallisuutta voitaisiin kanavoida kotimaisen kasvun tukemiseen, mutta nykyisen sääntelymme vuoksi säätiöille on kannattavampaa sijoittaa ulkomaille.

Ulkomaisen rahan houkuttelusta suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin on tehty vähintään yhtä vaikeaa. Verohallinto vaatii rahastojen ulkomaisilta sijoittajilta suomenkielisellä kirjeellä vuosittaista raportointia ja hankalasti hankittavan dokumentaation toimittamista.

Tilanteessa, jossa Suomesta ei ole edes saatu tuloa, on veroilmoituksen toimittamisen vaatiminen kohtuutonta. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa vain 22 prosenttia suomalaisten pääomasijoitusrahastojen sijoittajista on ulkomaisia, eurooppalaisen keskiarvon ollessa 72 prosenttia ja Ruotsin 91 prosenttia.

Suomi kerännyt miljardin, Ruotsi 61 miljardia

Suomalaiset pääomasijoitusrahastot ovat keränneet viimeisen viiden vuoden aikana miljardin ulkomailta, ruotsalaisten yltäessä huimaan 61 miljardiin. Tämä puolestaan pienentää rahastojen kokoa ja heikentää pääomasijoittajien kykyä tukea suomalaisten yritysten kasvua ja uudistumista. On sanomattakin selvää, että vaikutus Suomen verotuloihin on huomattava.

Ratkaisujakin olisi. Molemmat yllä kuvatut ongelmat ratkeaisivat yksinkertaisilla säädösmuutoksilla, joilla saatettaisiin pääomasijoitusrahastot samalle viivalle muiden sijoitusmuotojen kanssa.

Säädösmuutokset eivät vähentäisi valtion verotuloja, mutta lisäisivät niitä pääomasijoittamisen kasvun ja yritysten menestyksen myötä. Kommandiittiyhtiöinä rahastot toimivat nykyisin saman sääntelyn alla kuin kukkakaupat ja autokorjaamot. Pohdinnan arvoista olisi, voisiko pääomasijoitustoiminnasta ja siinä käytettävistä rakenteista säätää erikseen omassa laissaan.

Kasvun rakentaminen vaatii pääomasijoittajilta ja yrittäjiltä paljon. On keskeistä, ettei siitä tehdä yhtään vaikeampaa verotuksellisilla esteillä.

***

Mielipidekirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 30.9.2024.