Kasvuriihen pääomasijoitusalaa koskevat ehdotukset – Keskeiset näkökulmat ja vaikutukset
Risto Murron työryhmän pari viikkoa sitten julkaisema kasvuriihen raportti esittää useita pääomasijoitusalan kasvulle merkittäviä ja perusteltuja toimenpiteitä. Pääomasijoitusalan kehitys ja kasvu vaikuttavat suoraan suomalaisten kasvuyritysten rahoituksen saatavuuteen, mikä tekee toimenpiteistä keskeisiä niiden tulevaisuuden kannalta. Vaikka ehdotukset koskevat verrattain helposti ja edullisesti toteutettavia sääntely- ja verokysymyksiä, niiden vaikutus on merkittävä koko pääomasijoitusalan toimintaedellytyksille.
Pääomasijoittajien keskeiset huolenaiheet – rakenteet ja verotus
Pääomasijoittajat ry:n näkökulmasta merkittävimmät ehdotukset liittyvät sääntelyyn ja verotukseen – teemoihin, jotka eivät aina herätä laajaa innostusta, mutta joiden vaikutus pääomasijoitusrahastojen toimintaan ja varainkeruuseen on huomattava. Olemmekin erityisen tyytyväisiä, että työryhmä on tarttunut näihin ajoittain vaikeaselkoisiinkin teemoihin!
Suomessa pääomasijoitustoiminta toteutetaan pääasiassa kommandiittiyhtiömuodossa (ky), mutta nykyinen rakenne ei ole optimaalinen pääomasijoitusrahastojen tarpeille. Ky-muoto on perinteisesti ollut käyttökelpoinen pienimuotoisemmissa, henkilövetoisissa liiketoimissa, kuten kampaamoissa ja autokorjaamoissa, mutta se ei vastaa pääomasijoitusalan erityispiirteitä.
Kommandiittiyhtiön ongelmat pääomasijoitusrahastoissa
Kommandiittiyhtiö on Suomessa vakiintunut rakenteeksi myös pääomasijoitustoiminnassa, mutta oikeudellisena muotona se ei ole optimaalinen. Suomesta puuttuu kokonaan pääomasijoitustoimintaa varten suunniteltu yhtiömuoto, ja ky:n oikeus- ja verotuskäytäntö on vuosien varrella kehittynyt virheellisesti pääomasijoittajien näkökulmasta. Erityisesti haasteita on aiheutunut kahdelle sijoittajaryhmälle:
- Yleishyödylliset yhteisöt kuten säätiöt joutuvat maksamaan saamastaan tuotosta 20 prosentin yhteisöveron sijoittaessaan ky-muotoisiin rahastoihin, vaikka vastaavista ulkomaisista rahastoista saatu tuotto on verotonta. Tämä asettaa suomalaiset pääomasijoitusrahastot epäedulliseen asemaan kansainvälisiin toimijoihin verrattuna emmekä saa kanavoitua kaikkien suomalaisten sijoittajien varoja rahoittamaan kasvua. Tällä on myös merkittävä lumipallovaikutus rahastojen keskikoon jäädessä alle eurooppalaisen keskiarvon, mikä puolestaan hankaloittaa varainkeruuta isoilta ulkomaalaisilta sijoittajilta.
- Ulkomaiset rahastojen rahastot (fund of funds, FOF): Mikäli kaikki FOF:n sijoittajat eivät asu verosopimusvaltiossa, katsotaan FOF:n harjoittavan Suomessa elinkeinotoimintaa ja sille syntyy kiinteä toimipaikka Suomeen. Tällöin FOF:lla on velvollisuus toimittaa vuosittain veroilmoitus Suomen Verohallinnolle, mikä aiheuttaa tarpeetonta byrokratiaa. Tähän suurin osa sijoittajista ei ole valmiita raportointivelvollisuuksiin liittyvien kustannusvaikutusten ja compliance-riskin vuoksi.
Vanha oikeuskäytäntö ja sen vaikutukset nykytilanteeseen
Ylläkuvatut vero-ongelmat pohjautuvat vanhoihin oikeustapauksiin (KHO 2001:11 ja KHO 2002:34), joissa on katsottu, että myös ky:n äänetön yhtiömies harjoittaa elinkeinotoimintaa. Tulkinnassa on varmasti aikanaan vaikuttanut ky:n perinteinen käyttötarkoitus ja pääomasijoitusalan uutuus ja vähäinen tunnettuisuus. Pääomasijoittaminen ei ky:n äänettömälle yhtiömiehelle kuitenkaan ole aktiivista elinkeinotoimintaa, vaan passiivista sijoittamista pääomasijoitusrahastoon, joka vastaa muihin omaisuuslajeihin, kuten osakkeisiin ja sijoitusrahastoihin, sijoittamista.
Uusi sääntely ja sen vaikutukset pääomasijoitusalalle
Vuonna 2012 annettiin EU-direktiivi vaihtoehtorahastojen hoitajista, joka Suomessa implementoitiin lakiin vaihtoehtorahastojen hoitajista (7.3.2014/162). Lainsäädäntö selkeyttää pääomasijoitustoiminnan sääntöjä ja korostaa sijoittajien passiivisuutta, sillä rahastonhoitaja vastaa kokonaisuudessaan sijoitustoiminnan operatiivisesta toteutuksesta. Lain 3 luvun 6 § myös kieltää vaihtoehtorahaston hoitajaa harjoittamasta muuta liiketoimintaa.
Vaihtoehtorahastoja koskeva sääntely vahvistaa osaltaan sen, että pääomasijoitusrahaston sijoittaja eli äänetön yhtiömies ei harjoita aktiivista elinkeinotoimintaa. Tällöin verotuksellinen tulkinta, joka käsittää äänettömänä yhtiömiehenä toimimisen elinkeinotoiminnan harjoittamisena, on nykyisessä sääntely-ympäristössä virheellinen.
Ratkaisu: Pääomasijoitustoiminnan erityispiirteet huomioiva sääntely
Nyt olisikin perusteltua säätää erikseen ainoastaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavasta kommandiittiyhtiöstä ja todeta, että yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavaan kommandiittiyhtiömuotoiseen rahastoon sijoittamista ei katsottaisi lähtökohtaisesti sijoittajan (äänettömän yhtiömiehen) elinkeinotoiminnaksi.
Tämä selkeyttäisi oikeus- ja verotuskäytäntöjä ja vastaisi paremmin pääomasijoitustoiminnan todellista luonnetta. Muutos olisi verrattain kevyt toteuttaa, eikä sillä olisi haitallista vaikutusta verojärjestelmän yhdenmukaisuuteen.
Vähintään tulisi poistaa FOF:ien sijoittajilta velvollisuus asua verosopimusvaltiossa raportointivaateiden välttämiseksi, koska muillekaan omaisuuslajeille ei tällaisia vaatimuksia ole asetettu.
Ehdotusten vaikutukset ja hyödyt
Sääntelymuutokset olisivat linjassa pääomasijoitusrahastojen todellisen toiminnan kanssa ja vastaisivat muihin omaisuuslajien sijoittamisen verokohtelua. Lisäksi ne mahdollistaisivat rahastojen koon kasvattamisen ja helpottaisivat varainkeruuta sekä kotimaisilta että ulkomaisilta sijoittajilta. Näin ollen ehdotukset tukisivat suomalaisten kasvuyritysten rahoituksen saatavuutta ja edistäisivät suomalaisten yritysten kasvua ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Mikä parasta, ehdotukset eivät vähennä valtion verotuloja vaan onnistuessaan lisäävät niitä huomattavasti.
Pääomasijoittajat ry laatii vielä laki- ja verotyöryhmiensä kanssa konkreettisen ehdotuksen tarvittaville yksityiskohtaisille säädösmuutoksille. Pysykää kuulolla!
***
Lisätietoja:
Suvi Collin
ESG- ja lakiasiainjohtaja
+358 50 560 3532
suvi.collin@paaomasijoittajat.fi
