Kotkamills on kasvanut äärettömällä sinnikkyydellä – ja aikoo seuraavaksi ponnistaa ykkössijalle muovittoman kartonkikupin materiaalivalmistajana

Kasvutarinat

Kotkamills teki vain muutamassa vuodessa valtavan kasvuloikan – perinteikäs yritys loi tyhjästä yli 200 miljoonaa euroa lisää liikevaihtoa. Iso osa miljoonista on tehty tutuilla kartonkituotteilla, mutta kahvista nauttivalle kuluttajalle Kotkamills on tuttu siitä, että se on muovannut vaihtoehtoa muovilla päällystetyille kupeille.

Idea kuppikartongista sai alkunsa kahdeksan vuotta sitten purjehdusreissulla saaristossa. Metsäalalla pitkään työskennellyt, Kotkamillsin nykyinen toimitusjohtaja Markku Hämäläinen kiinnitti huomiota rannoille kertyneeseen muoviroinaan.

Tuttava, metsäalan konkari hänkin, tokaisi hänelle samoihin aikoihin, että nyt pitäisi viedä eteenpäin muovitonta elintarvikekartonkia. Hän arveli, että muovista syntyy vielä nykyistäkin isompi ongelma.

Ajatus kupeista, joiden päällysmateriaalissa ei tarvittaisi ollenkaan muovia, tuntui järkeenkäyvältä. Hämäläinen kuitenkin tunsi metsäteollisuuden toimintatavat hyvin eikä yllättynyt, kun ideaa ei otettukaan riemuiten vastaan.

“Metsäteollisuus on tosi konservatiivista. Jos jokin asia ei ole ollut käytössä 50 vuotta, se ei ole hyvä. Alalla puhutaan suurista innovaatioista, mutta todellisuudessa niitä on tehty hyvin vähän.”

Tilanne oli kuitenkin sellainen, että hienopaperikoneille piti keksiä uutta tuotantoa. Miksei se voisi olla kuppikartonkia?

Hämäläinen päätti alkaa edistää asiaa itse. Yksi ensimmäisistä ratkaistavista asioista oli tekniikka: Kierrätettävä materiaali edellyttäisi monta eri päällyskerrosta. Se tarkoittaa käytännön tuotannossa tavanomaista pidempää kartonkikonetta. Ja jos kartonkikone saataisiin tarpeeksi pitkäksi, mistä löytyisi sille tarpeeksi pitkä halli?

Toinen ratkaistava kysymys oli rahoitus. Idea tuntui jo suunnitteluvaiheessa hyvältä, mutta sen toteuttaminen maksaisi kymmeniä tai satoja miljoonia euroja. Kuka lähtisi sijoittajaksi? Pankista summaa ei ainakaan saisi kasaan.

Sijoittaja mukaan maksimipanoksella

Aloitetaan siis euroista. Rahoituksen etsiminen vei aikansa: Hämäläinen kertoo tavanneensa jo pelkästään kasvokkain ainakin 50 mahdollista sijoittajaa.

Sijoittajatapaamisten matkoihin ja vaadittujen selvitysten tekemiseen paloi Hämäläisen omaa rahaa satoja tuhansia euroja. Purjevene meni myyntiin ja seuraavaksi olisi ollut vuorossa perheen talo.

Sinnikäs työ kuitenkin palkittiin. Tapaamisvuorossa oli MB Rahastojen Hannu Puhakka. Hänen mielestään Markulla oli ideassaan yleisestä poikkeava ote.

“Puhelun aikana selvisi ratkaiseva asia: Markku nimittäin oli selvittänyt suoraan asiakkailta, millaisia tuotteita he haluavat. Pohjatyö oli tehty niin perusteellisesti, että sellaista harvoin näkee”, Puhakka kertoo.

Yhteisissä keskusteluissa tultiin siihen lopputulokseen, että jos tähän lähdetään, potin pitää olla iso, jotta pelivaraa riittää. Puhakka laski, että yritysoston lisäksi tarvittaisiin vähintään 150 miljoonaa euroa ja se tarkoittaa sitä, että mukaan tarvittiin myös rinnakkaissijoittajia.

“Olisi virhe lähteä mukaan, ellei oltaisi mukana maksimipanostuksella. Vastuullinen omistaminen takaa, että yritys pystyy toimimaan tiukoissakin tilanteissa. Varauduimme vaikeimpaan”, Puhakka kertoo.

Uusi tehdas maksaisi 400 miljoonaa euroa, mutta olemassa olevan Kotkamillsin tehtaan ansiosta sellaista ei tarvinnut rakentaa.

Hämäläinen otti Puhakkaan yhteyttä lokakuussa 2014, ja jo seuraavana vuonna MB Rahastot osti Kotkamillsin yhdessä yhtiön johdon ja rinnakkaissijoittajien Työeläkevakuutusyhtiö Elon, Nordic Mezzaninen ja Tesin kanssa.

Tehtaasta kauppaa hierottaessa amerikkalaisen OpenGate Capitalin kanssa ei hiiskuttu sanaakaan tulevista suunnitelmista. Myyjä olisi muuten saattanut korottaa hintaa.

Yrityskaupan jälkeen tehtaan paperikone muunnettiin elintarvikekartonkia valmistavaksi koneeksi. Investointi maksoi 180 miljoonaa euroa.

Jo tuossa vaiheessa päätettiin, että koneen on oltava kannattava tavallisella taivekartongilla. Pelkästään kuppikartongin varaan ei uskallettu laskea, sillä koneen pyörittäminen on kallista: jo kiinteät kulut ovat vuodessa 30 miljoonaa euroa.

Vankka usko muovittomaan ratkaisuun

Alussa tilanne näytti kieltämättä kiviseltä: Kotkassa ei ollut tehty aiemmin kiloakaan kartonkia eikä kuppikartongin suunnittelijoilla ollut ensimmäistäkään asiakasta. Heillä oli kuitenkin tehtaassaan tuolloin Euroopan suurin kartonkikone.

Hämäläisen usko oli kuitenkin vankkumaton: muovittomalle kartongille tulee varmasti kysyntää, vaikka yli viisi vuotta sitten muovista ei puhuttu niin isona pahiksena kuin tänä päivänä.

Kotkamills oli selvä haastaja, joka oli tuomassa konservatiivisille markkinoille aidosti uutta.

Niinkin uutta, että teknologian toimivuus piti selvittää itse. Ennen sijoitustaan MB Rahastot tilasi 50 000 euron koepalan kuppikartonkia toiselta tehtaalta ja toimistolla siitä askarreltiin silitysraudalla kuumentamalla testikuppia muistuttava kippo. Sitten jännitettiin kestikö materiaali oikeasti erilaisia nesteitä – ja kestihän se.

“Vaikka kyseessä oli ideana täysin uusi menetelmä, yhtään täysin uutta komponenttia ei tarvinnut kehittää. Kaikki hilavitkuttimet olivat olemassa, ja Markku asetteli ne uudella tavalla. Saimme kartongin ympärille seitsemän kerrosta, minkä ansiosta kuppi kesti vaikka kiehuvaa vettä”, Puhakka kertoo.

Paljon panostusta työilmapiiriin

Puhakkaan teki vaikutuksen Hämäläisen sinnikkyyden lisäksi tämän filosofia tehtaan ilmapiiristä. Tekemiseen piti saada hyvä fiilis, sillä vain siten maailman tehokkain kartonkikone toimii optimaalisesti.

Keskeistä työyhteisössä on luottamus, ja se syntyy runsaalla vuoropuhelulla ja avoimuudella. Henkilöstölle tehtiin hyvin selväksi, että Kotkassa on nyt kone, jonka on tarkoitus pyöriä seuraavat 30 vuotta. Hämäläinen sai työntekijät mukaansa: katsotaan yhdessä, että tämä homma varmasti toimii.

Ja niinhän se toimii. Poikkeuksellisen avoin neuvottelukulttuuri on nostanut Kotkamillsin otsikoihin, ja tehdas on esimerkiksi pysytellyt työtaistelujen ulkopuolella.

“Markku oli hakenut toimintaan uudenlaisen näkökulman. Vastakkainasettelua johdon ja työntekijöiden kanssa ei ole”, Puhakka sanoo.

Kuinka sitten yhteistyö johdon ja sijoittajan välillä on sujunut suurten muutosten aikana?

Kummankin mielestä erittäin hyvin. Hämäläinen kiittää erityisen paljon Puhakalta saamaansa tukea. Sitä tarvittiin nimenomaan tiukoissa tilanteissa.

Puhakan mielestä tuki huonoina hetkinä on keskeistä. Rakentavan palautteen hetki on myöhemmin, kun henki kulkee paremmin.

“Sanoin heti alussa, että yksi tärkeä asia riittää. Se on se, että kerrot minulle huonot uutiset heti. Ongelmia ei saa kierrellä, vaan yhteistyön on oltava täysin avointa”, Puhakka kertoo.

Puhakka jatkaa vielä nauraen, että joskus noita puheluja tuli toisinaan jopa ennen aamukahdeksaa.

Kahvia eurooppalaisella torilla – Kotkamillsin kupista

Alkuun on mahtunut monta tiukkaa kurvia, ja Puhakka kertoo Hämäläisen silmänalusten kertoneen toisinaan huonosti nukutuista öistä.

Mutta paljon on myös valonpilkahduksia. Näistä merkittävimpiä on ollut amerikkalainen NextGen-kilpailu, jossa etsittiin muovitonta pakkausmateriaalia. Kotkamills oli ainoa teollinen toimija, joka sai parhaan palkinnon.

Kilpailu oli tärkeä, sillä sitä olivat järjestämässä isot brändit McDonaldsista alkaen. Välittömästi kilpailuvoiton jälkeen Kotkamills sai yhteydenottoja ja tunnettujen merkkien koeajoja, joskin koronapandemian seurauksena markkinoilla eteneminen hidastui.

Yksi iso merkittävä asiakas saatiin ennen pandemiaa 2019, kun kahvibrändi Lavazza halusi tuotteilleen muovittomat kuppikartongit. Tämä tarkoittaa, että mukaan otettavat kahvit juodaan ympäri Eurooppaa yhä useammin Kotkamillsin kupista.

Hämäläinen ja Puhakka tuumaavat, että ilman pandemiaa kuppikartongit olisivat tähän mennessä lyöneet itsensä maailmalla läpi.

Pandemian lisäksi heidät on yllättänyt aika. Vaikka kiinnostus kuppikartonkiin on suurta, pääsy loppuasiakkaalle asti on hyvin hidas lukuisine testauksineen. Hinnan ei pitäisi olla este, sillä täysin muoviton kartonkikuppi maksaa vain alle puoli senttiä kappaletta kohti enemmän kuin tavallinen kartonkikuppi.

Suoran toiminnan lisäksi suoraa puhetta

Kotkamillsin tulos tehdään tässä vaiheessa taivekartongilla, ja kuppikartonkia myydään kysynnän mukaan. Mieluusti myytäisiin enemmänkin, sillä vielä toistaiseksi sitä ei ole saatu kannattavaksi.

Vaikka nopea tulos, nollasta yli 200 miljoonaan euroon muutamassa vuodessa, on taivekartongin ansiota, se ei ole koko totuus. Kuppikartonki on ollut ajurina sekä pääoman saannissa sekä Kotkamillsin myynnissä itävaltalaiselle Mayr-Melnhof Karton AG:lle joulukuussa 2020. Yhtiö on Euroopan kolmanneksi suurin taivekartongin valmistaja.

Puhakka kertoo, ettei MB Rahastot olisi lähtenyt näin mittavaan kauppaan mukaan pelkästään ekologisuuden ja yhteiskunnallisten perusteiden takia.

Muovittomuuden lisäksi Kotkamillsissa yhteiskuntavastuuseen kuuluu muun muassa vaikeammin työllistyvien ryhmien, kuten kehitysvammaisten, työllistäminen ja pandemian alussa maskien hankinta tutun verkoston kautta paikalliselle sairaanhoitopiirille. Jätevesi-investoinnit tehtiin tuplasti paremmin kuin mitä minimissään olisi tarvinnut.

Tulevaisuuden visio on selvä: Kotkamills nousee toisella koneellaan laminaattipaperin valmistuksessa maailman ykköseksi nykyiseltä kakkos- tai kolmossijalta. Kolmen vuoden kuluttua kuppikartongin osuus kartonkikoneen tuotannosta on puolet ja viiden vuoden kuluttua kolme neljännestä.

Jo kuluvan kevään aikana avataan myyntikonttori Yhdysvaltoihin.

 

Postaus on osa Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n Kasvunrakentaja 2021 -kilpailun blogisarjaa, jossa esittelemme kilpailun finalistien kasvutarinat.

Lue seuraavaksi

Kasvutarinat

ICEYE: Uuden sukupolven satelliittiteknologian avulla maanhavainnoinnin tulevaisuuden uranuurtajaksi

ICEYE on kansainvälisesti toimiva avaruusteknologiayritys, joka kehittää synteettisen apertuurin tutkateknologialla (SAR) varustettuja mikrosatelliitteja, jotka tarjoavat lähes reaaliaikaista tutkakuvaa maapallosta vuorokaudenajasta…
Lue artikkeli