”Ideani oli tuoda alalle muualla teollisuudessa hyväksi havaittua teknologiaa. Esittelin ajatustani markkinoilla ennen kuin valmiina oli mitään konkreettista. Vastaanotto oli että wau, nyt tehdään jotakin ihan uutta.”
Kyseessä on Ginolis, jonka alkuajoista kertoo yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Teijo Fabritius. Oulusta kotoisin oleva Ginolis suunnittelee ja toimittaa automaatiolinjoja diagnostisten pikatestien ja lääkinnällisten laitteiden valmistajille. Ginoliksen ratkaisujen avulla yhtiön asiakkaat nopeuttavat, helpottavat ja tehostavat pikadiagnostiikkaansa.
Automaatiolinjoissa hyödynnetään elektroniikkateollisuudesta tuttua huipputeknologiaa. Lääkinnällistä teollisuutta varten linjat räätälöidään moduuleista, joiden määrää ja tuotantokapasiteettia on helppo kasvattaa.
Suomessa on ollut maailmanlaajuisestikin huippuluokan automaatiota mutta sen hyödyntäminen on ollut vajavaista. Fabritius tunnisti potentiaalin, onhan hänellä vankka kokemus automaatiosta aina 1980-luvun Nokiasta alkaen. Tuon jälkeen hän on työskennellyt muun muassa ABB:llä Hollannissa sekä JOT Automationilla.
Ginoliksen syntyä vauhditti Fabrituksen huomio siitä, kuinka paljon kuluttajaelektroniikka oli pikadiagnostiikkaa edellä. Havainto jäi vaivaamaan niin paljon, että hän kävi tutustumassa pikadiagnostiikan kehittämiseen San Diegossa asti.
Hänen käsityksensä vahvistui entisestään: tuotantoajattelusta oltiin alalla kaukana.
Heti maailmalle
”Ginoliksessa on ajateltu isosti alusta asti. Oli selvää, että asiakkuudet eivät ehkä löytyisi Suomesta. Piti lähteä heti rohkeasti maailmalle ja tuettava siellä paikallista asiakaskuntaa”, Fabritius kertoo.
Alkua voi kuvata kiivaaksi ja kiihkeäksi, kun samaan aikaan pieni tiimi teki tuotekehitystä ja tuotteita sekä palkkasi henkilöstöä San Diegossa.
Markkinoiden hyvästä vastaanotosta iso ansio kuuluu Ginoliksen uudentyyppiselle filosofialle terveydenhuoltobisneksessä: ratkaisut kunkin asiakkaan tarpeisiin tehdään standardilaitteilla. Läpimenot saadaan lyhyiksi, mutta myös markkinointi ja myynti helpottuvat.
Fabritius kertoo yhtiön huippuhetken tähän mennessä olleen uuden kokonaisen tuoteperheen (LFDA, Lateral Flow Device Assembly) lanseeraus viitisen vuotta sitten. Sen synnyttämiseksi töitä oli tehty kiivaasti, eikä se Fabritiuksen sanojen mukaan ollut ”missään nimessä aina ruusuilla tanssimista”.
”Olimme taloudellisesti ja muutenkin resurssien riittävyydessä välillä kovilla. Oli hetkiä kun piti miettiä, millä mikäkin vaihe rahoitetaan tai mistä ensi viikolla jatketaan.”
”Nyt palkataan lisää myyjiä”
Talouspuoli alkoi helpottaa pääomasijoittajan mukaan tulon jälkeen. Ginolis oli jo ehtinyt saada varhaisessa vaiheessa Finnveralta tukea.
Ginoliksen ja Verso Capitalin yhteistyö sai alkunsa syksyllä 2016 Medica-messuilla.
”Pääomasijoittajilla on erilaisia tapoja olla mukana. Verso on ollut aktiivinen kumppani alusta asti. Olemme olleet yhteydessä jopa päivittäin tai ainakin viikoittain. Verson tyypeillä on tapa olla lähellä yritystä”, Fabritius kertoo.
Hän huomauttaa, että aktiivisen pääomasijoittajan tulo mukaan loi edellytykset isommalle tekemiselle.
”Anssi oli heti alussa sitä mieltä, että nyt palkataan lisää myyjiä ja hankitaan uutta kasvua”, Fabritius kertoo ja viittaa Verson Anssi Kariolaan.
Kiitosta tulee myös versolaisten tavasta kyseenalaistaa asioita. Pääomasijoittaja oli vauhdittamassa myös Ginoliksen taloushallinnon ja raportoinnin kehittämistä. Yhtiölle laadittiin kolmen vuoden tavoitteet, jotka on myös toteutettu.
Testin analyysi selville nopeasti
Verson Anssi Kariola kertoo, että kun Ginoliksesta tehtiin due diligence -selvitystä, huomattiin markkinassa paljon kasvupotentiaalia. Eri puolilla maailmaa on hurja tarve muun muassa pikatesteille, joita tehdään paikan päällä ja analysoidaan saman tien. Kariola näki, että yhtiöllä on tosi hyvä pohja kasvulle, mutta tuolloinen omistuspohja ei tukenut sitä. Verso rahoitti Ginolista parin vuoden aikana yhteensä kahdeksalla miljoonalla eurolla.
Tulevaisuutta suunniteltaessa yhdessä yrityksen johdon kanssa päätettiin keskittyä life science -segmenttiin. Tämä tarkoitti muun muassa metallityöstämisestä luopumista. Tuotekehitys, loppukokoonpano ja ohjelmointi päätettiin pitää talossa.
Maailman parasta automaatio-osaamista
Koronapandemia näkyi konkreettisesti Ginoliksessa kevättalvella 2020, kun Kiinassa neuvotellut kaupat jäivät jumiin.
Kyky pystyä muuntamaan tuotantoa auttoi poikkeustilanteessa, ja asiakkaiden olemassa olevia linjastoja päästiin hyödyntämään koronatestejä varten.
Ginolis paikkasi peruuntuneet kaupat koronatestikoneilla. Yhtiön laitteilla valmistetuilla covid-testeillä voidaan todeta akuutti ja jo sairastettu koronavirustartunta.
Kariolan näkemyksen mukaan Ginoliksella on maailman parasta robottipohjaisen automaation osaamista ja sen pohjalla suomaista insinöörityön taitoa. Yhtiön automaatiolinjoilla valmistetaan esimerkiksi POC-testejä (point-of-care) nopeaa diagnosointia varten sekä lääkinnällisten laitteiden kulutustavaroita, muun muassa insuliinipumppujen insuliinikasetteja. POC-testien ansiosta kaikki voittavat: diagnosointi on nopeaa ja edullista, ja hoito voidaan aloittaa nopeasti.
Teknologian hyödyt on huomattu myös kehittyvillä markkinoilla, ja yhtiö on mennyt lujasti eteenpäin. Vuosittain on ollut 10 miljoonan euron kasvuharppauksia.
Kasvun taustalla on toimivan teknologian lisäksi järjestelmällinen taustoitus muun muassa yhtiön nykyisistä asiakkaista ja heidän tuotteistaan sekä mahdollisuudet myydä lisää nykyisille ja uusille asiakkaille. Uusia mahdollisuuksia on myös eläinlääketieteen puolella.
BICO osti koko osakekannan
Kevättalvella helmikuussa tuli uutisia: BICO (ent. CELLINK), maailman johtava biokonvergenssiyhtiö, osti Ginoliksen, joka sai kaupan ansiosta käyttöönsä uuden omistajansa toimipaikkojen ja jakelijoiden laajan verkoston.
BICO keskittyy biotulostuksen, multiomiikan, solulinjakehityksen ja diagnostiikan sovellusalueisiin sekä kehittää ja markkinoi innovatiivisia teknologioita. Ginolis on jatkanut Ginoliksena kaupan jälkeenkin.
”Tulemme jälleen tuplaamaan liikevaihdon ja kasvamaan jatkossa tosi rajusti. Saamme synergiaetuja ja uusia toimipisteitä molemmin puolin. Olen oikein tyytyväinen tähän ratkaisuun”, Fabritius kertoo.
Ennen BICO-kuviota keskusteluissa oli mukana myös pääomasijoittajia. Toimitusjohtaja kommentoikin, että tarjolla oli pelkästään hyviä vaihtoehtoja.
Fabritius kertoo, että moni on yllättynyt kuullessaan, millainen yhtiö löytyy Oulusta. Ginoliksesta ei laajasti Suomessa tiedetä, eikä yhtiö ei ole aktiivisesti hakeutunut julkisuuteen. Hän huomauttaa, että markkinat ovat käytännössä maailmalla ja yhtiöllä on suorat toimivat kontaktit.
”Toisaalta meille on tärkeää, että meistä syntyy positiivinen mielikuva ja että saamme osaavaa henkilökuntaa. Meillä on koko ajan haussa uusia ihmisiä.”
Kariola huomauttaa, että media olisi voinut, ja voisi edelleen, hehkuttaa, kuinka olennainen rooli suomalaisella teknologiayhtiöllä on ollut koronapandemian taltuttamisessa.
”On upeaa, että ratkaisuja näin suuriin haasteisiin löytyy koti-Suomesta”, Kariola jatkaa.
Tilauksia maailman suurimmilta yrityksiltä
Kariola arvostaa Fabritiuksen ennakkoluulottomuutta tuoda toiselta toimialalta tuttu teknologia täysin toisenlaiselle toimialalle. Fabritius itse toivoo, että muut seuraisivat perässä. Jonkin tietyn toimialan taustaa ja osaamista kannattaa viedä rohkeasti muuallekin.
Kariolan mielestä yksi syy Ginoliksen erityisyyteen on sen kasvuvauhti. Pieni yhtiö Oulusta tuli ja alkoi valloittaa maailmaa nopeasti. Yritys on nykyään maailman suurimpien alan toimijoiden toimittaja.
Kun liikevaihto oli 3,5 miljoonaa euroa vuonna 2018, luku oli noussut arviolta 17,6 miljoonaan vuonna 2020.
”Millä muulla b-to-b-yhtiöllä olisi esittää vastaavanlaisia kasvulukuja”, Fabritius kysyy hymyillen.
Ja vaikka kasvu on erinomainen uutinen, se ei suinkaan ole ainoa – myös yritykseen sijoittaneet voivat olla tyytyväisiä.
