Hallituksen esitys eduskunnalle Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä

Pääomasijoittajat ry kiittää mahdollisuudesta lausua Ilmastorahasto Oy:tä koskevasta lakiehdotuksesta.

Markkinaehtoisuus pääsääntönä – Valtiontuen hyödyntämismahdollisuus vain poikkeustilanteissa

Uuden lain tarkoituksena on pääasiassa mahdollistaa se, että Ilmastorahasto oy voi hyödyntää valtiontukia toiminnassaan. Ilman uutta lakia Ilmastorahaston toiminnan tulisi olla kaikilta osin markkinaehtoista. Ehdotetun lain voimaantulon myötä yhtiö voisi ottaa käyttöön valtiontukiohjelman tai myöntää tapauskohtaista valtiontukea. Tällöin yhtiö voisi ennalta määritellyin edellytyksin hyväksyä tietyn sijoitus- tai rahoitustoimenpiteen kohdalla yksityisiä sijoittajia korkeamman riskin tai alemman tuottotavoitteen. Esityksen mukaan tämä edesauttaisi sellaisten hankkeiden toteutumista, joihin yksityisen rahoituksen saaminen on vaikeaa tekemällä kyseisestä sijoituksesta houkuttelevamman yksityisille sijoittajille. Yhtiö voisi sijoituksiaan koskevat kynnysehdot ylittävän hankkeen osalta esimerkiksi hyväksyä, että sillä on huonompi etusija suhteessa yksityisiin velkojiin kohdeyrityksen konkurssissa. Vastaavasti yhtiö voisi hyväksyä, että sen sijoitukselta edellyttämä tuotto olisi alhaisempi kuin yksityisten sijoittajien sijoitukseltaan edellyttämä tuotto.

Lakiehdotuksen 6.3 §:n mukaan yhtiön tekemien sijoitusten ja sen myöntämän rahoituksen olisi oltava markkinaehtoista, jollei kyse ole 7 §:ssä tarkoitetusta valtiontuen myöntämisestä. Lakiehdotuksen 7 § mahdollistaisi valtiontueksi katsottavan rahoituksen hyödyntämisen sekä tilanteessa, jossa hankkeen rahoittamiseen osallistuu samanaikaisesti yksityinen sijoittaja tai yksityisiä sijoittajia että tilanteessa, jossa yhtiö tekee sijoituksensa kohdeyhtiöön yksin.

Pääomasijoittajat ry katsoo, että Ilmastorahaston tulisi toimia pääasiassa markkinaehtoisesti yhdessä muiden yksityisten sijoittajien kanssa ja valtiontueksi laskettavia rahoitusinstrumentteja tulisi käyttää vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Tällaisia tilanteita voi syntyä esimerkiksi, jos tietyt Ilmastorahaston tavoitteisiin sopivat hankkeet eivät etenisi yksityisin pääomin hankkeeseen liittyvän tavanomaista pidemmän aikajänteen tai poikkeuksellisen suuren investointitarpeen vuoksi. On kannatettavaa, että tämän tyyppisissä poikkeuksellisissa ja erikseen perustelluissa tilanteissa Ilmastorahasto tekee yhteistyötä yksityissijoittajien kanssa hyödyntäen mahdollisesti valtiontukea sisältäviä sijoitusinstrumentteja Ilmastorahastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tilanteita, joissa Ilmastorahasto tekee sijoituksen kohdeyhtiöön yksin ilman muita yksityisiä sijoittajia, olisi seurattava erityisen tarkasti ja aina varmistaen, ettei toiminnalla syrjäytetä yksityisiä pääomia.

Keskeistä on se, että Ilmastorahaston toiminnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että markkinoilla säilyy tasavertainen kilpailuasetelma eivätkä mahdolliset käyttöön otettavat epäsymmetriset rahoitusehdot tai muut valtiontuet vääristä markkinoita. Tämä seikka on aiheellisesti todettu 6 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa. Lisäksi yleisperusteluissa kappaleessa 4.2.1 on todettu hyviä ohjenuoria Ilmastorahaston toiminnalle ajatellen markkinoiden toimivuutta.

Valtiontuen käyttökriteerejä tulisi täsmentää lainsäädäntötasolla

Valtiontukea koskeva 7 §:n perustelujen mukaan valtiontuen myöntämiseen sovellettaisiin välttämättömyys- ja suhteellisuusperiaatetta, jonka sisältö jää kuitenkin jokseenkin ylätasolle tai epäselväksi. Pykäläkohtaisissa perusteluissa ei viitata tarkemmin valtiontuen käyttöä rajaaviin kriteereihin tai kynnysarvoihin, vaan näihin viitataan yleisellä tasolla yleisperusteluissa. Lisäksi 13 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset valtiontukiohjelman sisällöstä, yhtiön varojen suuntaamisesta valtiontukiohjelmassa ja sen muista käyttöehdoista sekä mahdollisista menettelytavoista. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä mahdollisen valtiontukiohjelman yksityiskohdista. Asetuksella säädettäisiin ehdotuksen mukaan vain tukiohjelman perusteista, mutta ei sen yksityiskohdista.

Lakiesityksen perusteella jää siten melko epäselväksi ne kriteerit, joiden perusteella valtiontuen käyttäminen katsotaan perustelluksi eikä perusteluissa oteta kantaa siihen, onko kriteerit erilaiset esimerkiksi silloin, kun Ilmastorahasto tekee sijoituksia yhdessä muiden yksityisten sijoittajien kanssa taikka yksin. Olisi harkittava, nostetaanko kriteerejä lakitasolle taikka vähintäänkin lain perusteluihin.

Lakiesityksen yleisperusteluissa viitataan esimerkiksi ennalta määriteltyihin edellytyksiin ja kynnysehtoihin, jotka määrittävät sen, missä tilanteissa Ilmastorahasto voi hyödyntää valtiontukielementtejä sijoitustoiminnassaan. Esityksessä viitataan myös huolellisesti suunniteltuihin ja oikeasuhtaisiin valtiontuki-instrumentteihin, joiden avulla yhtiö voi toiminnallaan edesauttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen liittyvien hankkeiden ja investointien toteutumista ylipäätään, suuremmassa mittakaavassa tai aikaisemmin kuin ilman Ilmastorahaston osallistumista. Ilmastorahasto voisi edelleen esityksen mukaan myöhemmin suunniteltavan valtiontukiohjelman puitteissa esimerkiksi ottaa tiettyjen ennalta määriteltyjen ehtojen täyttävien sijoitusten kohdalla astetta suuremman riskin tai hyväksyä astetta pienemmän tuottotavoitteen kuin hankkeeseen osallistuvat yksityiset sijoittajat ja siten tehdä hankkeesta houkuttelevamman yksityisille sijoittajille.

Olisi harkittava, tulisiko valtioneuvoston asetustasolle suunnitellut seikat nostaa lakitasolle, jotta jo lakia annettaessa olisi selvää, millä reunaehdoin valtiontuki-instrumentteja käytännössä voitaisiin käyttää.

Digitalisaatiohankkeiden yhteys ilmastonmuutostavoitteisiin nähden puuttuu

Ilmastorahasto on hallitusohjelman hiilineutraalisuustavoitetta varten perustettu erityistehtäväyhtiö. Ilmastorahasto voi osallistua digitalisaatiohankkeisiin edellyttäen, että niiden ympäristövaikutukset ovat vähintään neutraaleja ja että niillä voidaan saavuttaa merkittäviä muita yhteiskunnallisia hyötyjä ja hankkeilla voidaan arvioida olevan myönteisiä vaikutuksia tietoyhteiskunnan kehittymiselle.  Digitalisaatiohankkeilla ei ole siten välitöntä yhteyttä Ilmastorahaston pääasialliseen tavoitteeseen nähden.

Digitalisaatiohankkeiden tarkoituksia ja reunaehtoja olisi hyvä myös avata lakiesityksessä taikka kytkeä nämä hankkeet vahvemmin hallitusohjelman hiilineutraalistavoitteiden saavuttamiseen.

Rahastosijoittamisen merkitystä täsmennettävä

Lakiehdotuksen 2.1 §:n mukaan yhtiön voisi tarkoituksensa toteuttamiseksi myöntää oman ja vieraan pääoman ehtoista rahoitusta ja välirahoitusta. Yhtiö voisi tarkoituksensa toteuttamiseksi lisäksi perustaa ja olla sijoittajana rahastoissa.

Lakiehdotuksessa rahastoilla viitataan ymmärtääksemme pääomasijoitusrahastoihin. Lakia ja lain perusteluita olisi syytä täsmentää siten, että Ilmastorahaston tehtävänä on myös kehittää pääomasijoitusmarkkinaa tekemällä esimerkiksi rahastosijoituksia sellaisiin pääomasijoitusrahastoihin, joiden tavoite vastaa Ilmastorahaston tavoitteita. Valtio voi vaikuttaa positiivisesti ilmastopainotteisten yksityisten rahoitusmarkkinoiden kehitykseen tekemällä Ilmastorahaston kautta rahastosijoituksia, mikä olisi hyvä todeta nimenomaisesti lakiesityksen perusteluissa.

Kuten lakiehdotuksessa on todettu valtion sijoitusyhtiöiden ei tule toimia rahastosijoituksissa eikä muutoinkaan päällekkäin muiden valtion sijoitusyhtiöiden kanssa, mutta mahdollisten katvealueiden paikkaaminen Ilmastorahaston toimesta on perusteltua siten, että eri toimijoiden toimet täydentävät ja tukevat toisiaan mahdollisimman tehokkaasti.

Ilmastorahaston toiminnan seuranta ja arviointimenettely

Pidämme tärkeänä sitä, että Ilmastorahastolle annettujen tehtävien ja tavoitteiden toteutumista olisi arvioitava säännöllisesti kuullen myös ulkopuolisia sidosryhmiä.

Ilmastorahaston toiminnassa olisi myös noudatettava mahdollisimman laaja-alaisesti avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita toiminnan seuraamiseksi ja vaikutusten arvoimiseksi.

Arvioinnissa olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, ettei Ilmastorahaston toiminta syrjäytä yksityistä rahoitusta tai aiheuta markkinahäiriöitä.

On myös arvioitava erikseen, onko Ilmastorahaston toimet ja rahoituspäätökset painottuneet lain tavoitteisiin nähden optimaalisella tavalla suorien sijoitusten, rahastosijoitusten ja digihankkeiden kesken.

Lopuksi

Pääomasijoittajat ry ja Ilmastorahasto on tehnyt paljon yhteistyötä ja yhteistyö on ollut erittäin hyvää, avointa ja keskustelevaista. On hienoa, että Ilmastorahaston toimintamallit kirjataan nyt lakiin, mikä tuo myös ennustettavuutta ja vakautta Ilmastorahaton toimintaan.