TEM:ssä on valmisteilla hallitusohjelman mukainen hanke neljän valtion pääomasijoitusyhteisön yhdistämisestä. Hankkeeseen liittyen TEM on tiedustellut Pääomasijoittajat ry:ltä näkemyksiä liittyen erityisesti vaihtoehtoisiin yhtiömuotoihin konsernin toteuttamisvaihtoehdoksi.
Esitetyt kysymykset ovat seuraavat: Mikäli uuden konsernin tuotteisiin kuuluu tukea sisältävää oman pääomanehtoista rahoitusta (mm. epäsymmetriset rahastosijoitukset tai tukea sisältävät suorat sijoitukset), huomioituna markkinan (rahastot, sijoittajat ml. kv-sijoittajat) tarpeet,
tulisiko näkemyksenne mukaan mahdolliset tukitoiminnot järjestää erillisen konserniin sisältyvän tytäryhtiön kautta? Tässä vaihtoehdossa markkinaehtoinen rahoitus kanavoitaisiin emoyhtiön kautta.
Vai olisiko asiakkaiden / markkinan näkökulmasta perusteltua, että kaikki uuden yhtiön julkinen rahoitus (sekä markkinaehtoinen että tuki) olisi tarjolla yhdestä ja samasta ”Julkinen Pääomasijoitus Oy:stä”?
Vai tulisiko kaiken julkisen pääomasijoitustoiminnan Suomessa olla markkinaehtoista?
Jos rahoitus on markkinaehtoista, tulisiko tietyissä perustelluissa tilanteissa sallia yli 50% julkisen (ml. EIR, kv- julkiset sijoittajat) rahastosijoituksen osuus?
Pääomasijoittajat ry kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä asiaan ja lausuu asiasta seuraavasti:
Konsernirakenteesta
Pääomasijoittajat ry katsoo, että toimijoiden yhdistämisenkin jälkeen on tärkeää, että toiminta on selkää, se on liiketaloudellisesti kannattavaa ja että markkinaehtoisuus säilyy toimintojen päämuotona ja että se on selkeästi erotettavissa tukimuotoisesta toiminnasta, mikäli uuden konsernin tuotteisiin kuuluu tukea sisältävää oman pääomanehtoista rahoitusta.
Voitaisiin helposti ajatella, että suurimmat synergiahyödyt ovat saavutettavissa siten, että eri yhtiöiden toimintoja yhdistettäessä luovuttaisiin erillisestä konsernirakenteesta ja keskitettäisiin kaikki toiminnot vain yhteen emoyhtiöön. Tämä olisi selkeää ja olisi myös yksinkertainen malli johtamisjärjestelmän kannalta.
Toisaalta on kuitenkin huomioitava se, että mikäli toiminnot sisältävät tukimuotoista rahoitusta, jota käsityksemme mukaan pidetään julkisena hallintotehtävänä, sitä voi hoitaa vain viranomainen. Viranomaisstatuksesta puolestaan aiheutuu se, että toimijaan kohdistuu erilaisia viranomaisvastuita ja -velvoitteita kuten hallinnon yleislakien, julkisuuslain ja hankintalain noudattaminen. Näiden lakien soveltaminen yhtiön kaikkiin toimintoihin aiheuttaisi todennäköisesti suurta hallinnollista taakkaa ja toiminnallista kankeutta. Erimerkiksi hankintalain soveltaminen todennäköisesti hidastaisi transaktioprosesseja, minkä vuoksi markkinaehtoisen toimijan pitäminen erillään olisi ketterämpää. Jos taas ”viranomaisstatus” pyrittäisiin rajaamaan vain yhtiön niihin osiin, jotka suorittavat tukitoimintoja, aiheuttaisi tämä todennäköisesti paljon rajanvetokysymyksiä, joiden tulkintavarmuus voisi olla epäselvää.
Markkinatoimijoiden näkökulmasta on myös tärkeää huolehtia sitä, miten Tesi parhain mahdollisin tavoin kykenee tekemään markkinaehtoisia sijoituksia ja olemaan myös liiketaloudellisesti kannattava pitkällä aikavälillä. On tärkeää, että toiminnot on järjestetty läpinäkyvästi ja selkeästi siten, että eri toimintojen kannattavuutta ja volyymeja voidaan arvioida myös ulkopuolelta.
Liiketaloudelliseen kannattavuuteen vaikuttaa myös Tesin oma rahoituksen saaminen. On todennäköistä, että markkinaehtoiselle, hyvää tuottoa historiallisesti tehneelle toimijalle, rahoituksen saaminen on edullisempaa kuin viranomaistoimijalle, joka myöntää valtion tukirahoitusta.
On myös mahdollista, että mikäli koko Tesi-konsernin status muuttuu voimakkaammin viranomaistoimijaksi, sillä voi olla vaikutusta myös kanssasijoittajiin ja heidän halukkuuteensa olla mukana eri hankkeissa.
Markkinaehtoisuudesta
Pääomasijoittajat ry katsoo, että jatkossakin Tesin yhtenä tärkeimpänä tehtävänä tulee olla sijoitusten tekeminen pääomasijoitusrahastoihin markkinaehtoisesti. Sijoittamisen tulee ulottua niin VC- kuin buyout-rahastoihinkin.
Markkinaehtoisuus on ollut hyvä toimintaperiaate, josta tulee pitää pääsääntöisesti kiinni jatkossakin. Valtiontueksi laskettavia rahoitusinstrumentteja tulisi käyttää vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Voi kuitenkin olla olemassa tilanteita, jolloin tukimuotoiselle rahoitukselle tulee tarvetta. Tällaisia saattavat olla hankkeet, jotka eivät etenisi yksityisin pääomin hankkeeseen liittyvän tavanomaista pidemmän aikajänteen tai poikkeuksellisen suuren investointitarpeen vuoksi. Lisäksi voi syntyä epätavallisista olosuhteista johtuvia tilanteita, jolloin äkillisesti tarvitaan rahoitusinstrumenttia, josta ei voida asian kiireellisyyden vuoksi alkaa lailla siinä hetkessä säätämään.
Tämän vuoksi katsomme, että sellainen rahoitusinstrumentti on ainakin optiona syytä säilyttää vaikkakin hankkeiden tulisi olla lähtökohtaisesti hyvin poikkeuksellisia.
Valtiontukimuotoisiin sijoituspäätöksiin tulee kuitenkin soveltaa tiukkoja reunaehtoja.
Valtiontukea sisältäviä sijoituspäätöksiä tuleekin näkemyksemme mukaan tehdä vain poikkeustilanteissa, joissa yksityistä ja markkinaehtoista rahoitusta ei ole saatavilla. Yksityisen rahoituksen saatavuus tulisi aina tapauskohtaisesti varmistaa ennen valtiontukea sisältävän sijoituspäätöksen tekemistä.
Asiassa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että markkinoilla säilyy tasavertainen kilpailuasetelma eivätkä mahdolliset käyttöön otettavat epäsymmetriset rahoitusehdot tai muut valtiontuet vääristä markkinoita tai saata tukea saavien yritysten kilpailijoita epäedulliseen kilpailuasetelmaan.
Valtiontukea sisältäville sijoituksille tulisi määritellä selkeät ja todennettavat kriteerit, joiden toteutumista seurataan myös jälkikäteen. Kaikkien sijoituspäätösten ja niiden perusteluiden tulee olla julkisia.
Erityisen keskeistä on arvioida kaikkia sijoituspäätöksiä ja niihin sisältyneitä valtiontukielementtejä markkinaehtoisen rahoituksen saatavuuden näkökulmasta myös sijoituspäätösten jälkeen.
Valtiontukea sisältävien hankkeiden pääomitus tulisi tehdä kokonaisuudessaan nykyisen Tesin budjetin ulkopuolelta, jotta Tesin mahdollisuudet toteuttaa sen ensisijaista tehtävää markkinaehtoisena rahastosijoittajana eivät heikkene.
Julkisen rahastosijoituksen osuudesta
Pääomasijoittajat ry katsoo, että julkisen sektorin 50%:n kokonaisuusosuus rahastosijoituksissa on edelleen hyvä perusperiaate rahastosijoituksille ja siitä on hyvä pitää kiinni.
Jos linjausta on tarve muuttaa, se tulisi rajata soveltumaan vain vaikeimpiin markkinakapeikkoihin. Valikoituneiden sijoituskohteiden tulisi täyttää samat edellytykset kuin kaikkien muidenkin sijoituskohteiden ja perusarvioinnin läpäisseiden kohteiden tulisi täyttää erityiset syyt, joka osoittaa markkinakapeikon olemassaolon. Lisäksi asiaa tulee harkita kilpailuneutraliteetin kannalta eikä markkinavääristymiä saa syntyä.
Muuta
Pääomasijoittajat ry haluaa vielä korostaa, että toimialalla on huolta rahastosijoittamisen säilymisestä Tesin toiminnan keskiössä. Rahastosijoittamisen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat todistetut monin tutkimuksin. Vaikka tuotot ovat viime vuosina olleet hyvät, on kuitenkin olemassa edelleen lukuisia markkinakapeikkotilanteita, joissa tarvitaan Tesin osallistumista. Toimitamme tästä mielellämme tarvittaessa erillisen muistion.
Lausunto Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) sijoitusstrategia-työryhmän raportista
VN/21650/2023 Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Pääomasijoittajat ry:n lausuntoa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) sijoitusstrategiatyöryhmän raportista Tesin toiminnan uudistaminen: tavoitteet ja…
