Valtion pääomasijoitusyhteisöjen yhdistyminen ja Pääomasijoittajat ry:n näkemykset pääomasijoitusmarkkinan tilannekuvasta

Pääomasijoitusmarkkinan tilannekuva

TEM:ssä on valmisteilla hallitusohjelman mukainen hanke neljän valtion pääomasijoitusyhteisön yhdistämisestä. Hankkeeseen liittyen TEM on tiedustellut Pääomasijoittajat ry:ltä näkemyksiä liittyen tämän hetken pääomasijoitusmarkkinan tilannekuvaan.

Esitetyt kysymykset olivat:

• Missä näette pääomasijoituskentän merkittävimmät markkinapuutteet tällä hetkellä? Miten näette hallitusohjelmakirjauksen mukaisen valtion uuden pääomasijoitusyhtiön roolin markkinassa (rahastosijoittajana/fokus, datan tuottamisessa, kv-sijoittajien aktivoimisessa tai muulla keinoin)?
• Miten Suomen pääomasijoitusmarkkinoille saataisiin lisää yksityistä kotimaista ja kansainvälistä pääomaa? Mikä olisi tässä kysymyksessä keskeisin valtion tehtävä yrityksille suotuisan toimintaympäristön kehittämisen ohella (mm. lainsäädäntö, verotus, osaavan työvoiman saatavuus) sekä erityisesti uuden valtion pääomasijoitusyhtiön toiminnassa?
• Minkälaisiin teollisuuspoliittisiin sijoituksiin uuden yhtiön tulisi erityisesti keskittyä esimerkiksi yhtiöiden/hankkeiden riskiprofiilin, toimialan tai muiden kriteerien suhteen?

Keskustelu TEM:n kanssa on käyty suullisesti 9.2.2024 ja alla olevaan on koostettu käydyn keskustelun pääpiirteet.

Yleistä

Pääomasijoittajat ry halaa vielä ennen varsinaisia esitettyjä kysymyksiä korostaa, että toimialalla on huolta rahastosijoittamisen säilymisestä valtion uuden pääomasijoitusyhtiön toiminnan keskiössä. Rahastosijoittamisen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat todistetut monin tutkimuksin. Vaikka tuotot ovat viime vuosina olleet hyvät, on kuitenkin olemassa edelleen lukuisia markkinakapeikkotilanteita, joissa tarvitaan valtion uuden pääomasijoitusyhtiön osallistumista.

Katsomme, että rahastosijoitukset edustavat tehokkaampaa rahankäyttöä valtiolle. Rahastojen kautta sijoituksia voidaan tehdä useampiin yrityksiin ja näin hajauttaa riskiä. Lisäksi, panostamalla rahas­tosijoituksiin yksityisen rahan määrä rahoituskierroksilla kasvaa ja jul­kisen rahan määrä pienenee.

Rahastosijoitukset mahdollistavat myös kumuloituvan osaamisen yksityisen sektorin rahoittajille. Tämä voi johtaa siihen, että potentiaali­nen tarve julkiselle rahalle pienenee sijoitusyhtiöiden kehittyessä. Jos jatkossa painotettaisiin suoria sijoituksia, niin se ei suoraan tulevai­suudessa vähentäisi julkisen rahan tarvetta kyseisessä markkinaka­peikossa, vaan julkisen sektorin panostukset jatkuisivat myös tulevai­suudessa.

Jos valtion uusi pääomasijoitusyhtiö ei tekisi rahastosijoituksia, tällä olisi useita harmillisia seurauksia: Tämä todennäköisesti vähentäisi ra­hastojen määrää ja erityisesti näkisimme aiempaa vähemmän uusia sijoitustiimejä. Tämä puolestaan johtaisi todennäköisesti siihen, että potentiaalisista kasvuyrityksistä osa jäisi rahoittamatta. Lisäksi kil­pailu vähenisi ja potentiaalisesti toimijoiden taso laskisi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että valtion uuden pääomasijoitusyh­tiön rahastosijoitukset ovat merkittävä väline talouden kehityksen tu­kemisessa, ja niiden merkitystä ei tulisi aliarvioida.

Merkittävimmät markkinapuutteet

• Missä näette pääomasijoituskentän merkittävimmät markkinapuutteet tällä hetkellä?

Toteamme, että yleisesti ottaen saamme yhdistyksenä jatkuvasti pa­lautetta siitä, että rahastojen varainkeruu koetaan haastavaksi. Etenkin kontakteja ulkomaisiin rahastosijoittajiin tarvittaisiin entistä enemmän. Toivottavaa olisi, että myös kotimaiset säätiöt voisivat sijoittaa veroneutraalisti suomalaisiin ky-muotoisiin pääomasijoitusra­hastoihin.

Tilastojemme perusteella siemenvaiheen sijoitukset jatkuneet historiallisesti hyvällä tasolla. Vuonna 2023 tulemme todennäköisesti näkemään tilastoissa rajun pudotuksen later venture ja scale up -sijoituksissa. Rahoituksen saatavuus näissä vaiheissa oleville yrityksille on haastavaa, mikä voi vaikeuttaa niiden kasvua ja kansainvälistymistä. On huolehdittava siitä, että Suomessa olisi jatkossa myös kotimaisia isompia ja myöhemmän vaiheen sijoituksia tekeviä rahastoja.

Myös growth- ja buyout-sijoittajien varainkeruu on koettu haasta­ vaksi, mikä rajoittaa niiden kehitystä ja kasvua.

Rahastosijoittajien, kuten institutionaalisten ja kv-sijoittajien rajallinen osallistuminen suomalaisiin rahastoihin vaikuttaa toimialan kasvuun ja kehitykseen. Näiden sijoittajien lisääntyvä osallistuminen voisi tuoda lisää pääomaa markkinoille.

Samalla kuitenkin haluamme muistuttaa siitä, että tarvitsemme myös kansainvälisen kokoluokan kotimaisia eri vaiheen pääomasijoitusrahastoja. Kotimaisten suurten rahastojen puute voi rajoittaa paikallis­ten yritysten pääomantarjontaa ja kasvumahdollisuuksia. Tulevaisuu­dessa tällaisia rahastoja voi kuitenkin syntyä luonnollisen evoluution kautta pääomasijoitustiimien kehittyessä.

Valtion uuden pääomasijoitusyhtiön rooli markkinassa

• Miten näette hallitusohjelmakirjauksen mukaisen valtion uuden pääomasijoitusyhtiön roolin markkinassa (rahastosijoittajana/fokus, datan tuottamisessa, kv-sijoittajien ak­tivoimisessa tai muulla keinoin)?

Rahastosijoittajana: Uuden pääomasijoitusyhtiön toiminnan fokuk­sessa tulisi olla edelleen pääomasijoitusrahastoihin sijoittaminen. Pi­dämme tärkeänä keskittymistä niihin rahastoihin, jotka ovat siinä vai­heessa elinkaarta, että valtion pääomasijoitusyhtiön mukanaolo on merkittävää. Näin on esimerkiksi hallinnointiyhtiön ensimmäisten ra­ hastojen osalta. Samalla pidämme tärkeänä, että sijoituksia tehdään myös rahastoihin, jotka kehittävät omaa toimintaansa esim. kansain­välistymällä. On myös huomattava, että makroympäristössä voi ta­pahtua shokki, jolloin valtion rahastosijoitusten avulla voidaan auttaa toimijat shokkitilanteen yli.

Datan tuottaminen: Vaikka tutkittu tieto on arvokasta, on samalla huomattava, että datan tuottaminen vie kohtuullisesti resursseja. Pääomasijoittajat ry katsoo. että uuden toimijan fokuksen tulisi olla pääomasijoitusrahastomarkkinan kehittämisessä. Valintoja tehtäessä katsomme, että datan tuottamisessa tulisi pohtia sitä, minkä tyyppi­nen data hyödyttää rahastosijoittajien houkuttelussa ja aktivoimi­sessa markkinoilla.

KV-sijoittajien aktivointi: Pääomasijoittajat ry katsoo, että valtion uuden pääomasijoitusyhtiön rooli rahastosijoittajien aktivoijana on erittäin tärkeää. Tämä koskee sekä kotimaisia että kansainvälisiä rahastosijoittajia. Olisikin toivottavaa, että valtion uusi pääomasijoitus­yhtiö toimisi aktiivisesti sen suhteen. että sekä kotimaiset että kan­sainväliset rahastosijoittajat tulevat tutuiksi kaikille markkinatoimijoille.

Muut keinot: Pidämme myös tärkeänä, että valtion uusi pääomasijoitusyhtiö panostaa rahastojen kehittämiseen ja houkuttelevaksi teke­miseen esimerkiksi ESG-työkalujen avulla. On myös toivottavaa. että valtion uusi pääomasijoitusyhtiö jakaisi enemmänkin tietoa siitä, mitä rahastosijoittajat haluavat, minkälaisia tarpeita näillä on ja minkälai­sia trendit näiden toimintaa ohjaavat. Tämän tyyppinen sparraus voisi auttaa rahastoja menestymään.

Uuden pääoman saaminen Suomen pääomasijoitusmarkkinalle

• Miten Suomen pääomasijoitusmarkkinoille saataisiin lisää yksityistä kotimaista ja kan­sainvälistä pääomaa? Mikä olisi tässä kysymyksessä keskeisin valtion tehtävä yrityk­sille suotuisan toimintaympäristön kehittämisen ohella (mm. lainsäädäntö, verotus, osaavan työvoiman saatavuus) sekä erityisesti uuden valtion pääomasijoitusyhtiön toiminnassa?

Yksityisen kotimaisen ja kansainvälisen pääoman lisääminen Suomen pääomasijoitusmarkkinoille on ensisijaisen tärkeää talouden kasvun ja innovaatioiden tukemiseksi.

Pääomasijoittajat ry on esittänyt, että kotimaisille säätiöille mahdollistettaisiin veroneutraali sijoittaminen kotimaisiin ky-muotoisin pää­ omasijoitusrahastoihin. Säädösmuutoksessa ei olisi kyse verohuojennuksesta vaan eriarvoisen verokohtelun poistamisesta – muutos ei vähentäisi valtion verotuloja, mutta se voisi lisätä niitä pääomasijoittamisen kasvun ja yritysten menestyksen myötä. Yksinkertaisen sää­dösesteen takia säätiöiden 20 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta vain harmillisen pieni osa kanavoituu kotimaisten yritysten kasvatta­miseen. Säädösmuutoksen kerrannaisvaikutukset olisivat suuria, kun säätiöillä olisi mahdollisuus tukea kotimaista kasvua pääomasijoitus­rahastojen kautta, ja sen jälkeen rahoittaa sijoitustuotoillaan koti­ maista tiedettä, taidetta ja muuta yhteiskunnan kehittämistä.

Pääomasijoittajat ry katsoo, että olisi myös ensiarvoisen tärkeää, että tietoisuutta rahastosijoittajana toimimisesta sekä siihen liitty­vistä prosesseista saataisiin lisättyä perheyrityksissä ja säätiöissä. Uudella valtion pääomasijoitusyhtiöllä voi olla roolia, kun rahastosi­joittamista tehdään näille toimijoille tutummaksi osana sijoitussalk­kua.

Uuden valtion pääomasijoitusyhtiön laatuleima tullee olemaan erit­täin merkittävä muiden rahastosijoittajien silmissä. Laatuleima alen­taa muiden rahastosijoittajien sijoittamisen kynnystä ko. rahastoon. Toisaalta, jos laatuleiman voi antaa jatkossa vain yksi taho, voi laa­tuleima synnyttää portinvartijaroolin, joka alentaa niiden rahastojen houkuttelevuutta, joissa uusi valtion pääomasijoitusyhtiö ei ole mu­ kana. Jos Suomeen saataisiin synnytettyä yksityinen rahastojen ra­hasto, voisi tämä hälventää yhden tahon portinvartijaroolia.

Näkemyksemme mukaan uudella valtion pääomasijoitusyhtiöllä tulisi olla merkittävä rooli EU-rahoituksen kanavoinnissa ja houkuttelussa pääomasijoitusmarkkinoille. Tämä mahdollistaisi kasvuyritysten rahoituksen monipuolistamisen ja vauhdittaisi talouden kehitystä.

Katsomme, että keskeisin valtion tehtävä on tarjota toimijoille suo­tuisa toimintaympäristö kehittämällä lainsäädäntöä ja verotusjärjes­telmiä siten, että se houkuttelee niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin rahastosijoittajia. Toiveena, että valtion uusi pääomasijoitusyhtiö jatkaa sijoittamista pääomasijoitusrahastoihin entiseen tapaan ja ilman katkoja.

Teollisuuspoliittiset sijoitukset

• Minkälaisiin teollisuuspoliittisiin sijoituksiin uuden yhtiön tulisi erityisesti keskittyä esimer­kiksi yhtiöiden/hankkeiden riskiprofiilin, toimialan tai muiden kriteerien suhteen?

Pääomasijoittajat ry katsoo, että uuden yhtiön tulisi erityisesti keskit­tyä teollisuuspoliittisiin sijoituksiin, jotka tukevat innovatiivista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa talouskehitystä. Katsomme, että teollisuuspolitiikka tulisi määritellä laajasti ja kattavasti, ei pelkästään perin­teisten savupiipputeollisuuden alojen näkökulmasta, vaan myös uutta luovien ja mahdollisesti jopa disruptoivien teollisuuden alojen kautta.

Katsomme, että toimialan ei tulisi olla rajoittava tekijä sijoituspäätök­sissä. Päinvastoin valtion uuden pääomasijoitusyhtiön tulisi tarkas­tella erilaisia toimialoja ja tunnistaa potentiaaliset kasvumahdollisuudet eri aloilla. Yhtiön tulisi olla avoin ja aktiivinen startup-lähtöisten hankkeiden suhteen, sillä nämä voivat edustaa merkittävää innovaa­tiopotentiaalia ja tulevaisuuden kasvualoja. Valtio voisi olla mukana syntyneiden osaamiskeskittymien ja ekosysteemien vahvistamisessa.

Haluamme painottaa sitä, että keskeinen ajatus teollisuuspoliittisissa sijoituksissa tulisi olla, että valtion rahoituksen jälkeen yrityksen tulee olla itsenäisesti elinkelpoinen tai yksityisten toimijoiden rahoitettavissa. Tämä edellyttää kestäviä ja kannattavia liiketoimintamalleja, jotka voivat jatkaa kasvuaan ja kehitystään ilman jatkuvaa valtion tu­kea.

Vihreän ja puhtaan siirtymän osalta on olemassa paljon mahdolli­suuksia, ja uuden yhtiön tulisikin keskittyä kärkihankkeisiin, jotka tuke­vat kestävää ja ympäristöystävällistä talouskehitystä ja joilla on mer­kittävää kasvupotentiaalia. Omistajaohjauksen toimeksiannosta teh­tävät teollisuuspoliittiset sijoitukset eivät saa haitata valtion uuden pääomasijoitusyhtiön rahastosijoitustoimintaa, ja ne tulisi pääomit­taa valtion uuden pääomasijoitusyhtiön muun toiminnan ulkopuolelta.

Pääomasijoittajat ry
Anne Horttanainen
Toimitusjohtaja
+358 40 510 4907
anne.horttanainen@paaomasijoittajat.fi