Yrittäjyyden edistämisen toimintamallit

Pääomasijoittajat ry vastasi työ- ja elinkeinoministeriön kyselyyn ”Yrittäjyyden pullonkaulat ja verrokkimaiden toimintamallit”. Selvityksen tavoitteena on tunnistaa uusia keinoja, joilla valtionhallinto voi vahvistaa yrittäjyyttä ja yritysten kasvua Suomessa.

Pääomasijoittajat ry painotti vastauksessaan, että Suomen yrittäjyys- ja kasvupolitiikka kaipaa pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Vakaat ja johdonmukaiset pelisäännöt ovat edellytys sille, että yritykset uskaltavat investoida ja yksityinen pääoma ohjautuu tehokkaasti yritysten kasvuun. Vastauksissa korostettiin tarvetta vaalikaudet ylittävälle kansalliselle kasvustrategialle, joka kokoaa yhteen verotuksen, sääntelyn, koulutuksen ja rahoituksen tavoitteet ja sitouttaa hallinnonalat yhteiseen suuntaan.

Verotuksen osalta Pääomasijoittajat ry nosti esiin tarpeen vahvistaa kasvun ja investointien kannusteita. Kansainvälisesti kiinnostavia esimerkkejä ovat Viron voitonjakoveromalli, joka ohjaa yrityksiä investoimaan kasvuun, sekä Alankomaiden Innovation Box -järjestelmä ja R&D-vähennykset, jotka kannustavat yrityksiä panostamaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Lisäksi Iso-Britannian EIS- ja VCT-järjestelmät osoittavat, miten verokannusteilla voidaan lisätä yksityisen kasvupääoman tarjontaa tehokkaasti ja kustannustehokkaasti.

Rahoituksen saatavuudessa suurimmat puutteet liittyvät skaalautumis- ja kasvuvaiheeseen. Alkuvaiheen rahoitusta on saatavilla kohtuullisesti, mutta kasvuvaiheessa pääomaa on liian vähän tarjolla. Julkisen rahoituksen tehtävänä tulisi olla yksityistä pääomaa täydentävä, ei sitä korvaava. Samalla on tärkeää vahvistaa kotimaisen yksityisen pääoman muodostumista ja houkutella kansainvälistä kasvupääomaa suomalaisiin yrityksiin ja pääomasijoitusrahastoihin. Lausunnossa korostettiin myös institutionaalisten sijoittajien, perhetoimistojen ja muiden sijoittavien tahojen roolia suomalaisen kasvuyrittäjyyden rahoittajina.

Yrityspalveluissa ja -tuissa Pääomasijoittajat ry piti tärkeänä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä sekä palveluiden digitalisointia. Mallia voidaan ottaa Virosta, jossa yrityksen perustaminen ja viranomaisasiointi on täysin sähköistä, ja jossa e-residency-järjestelmä mahdollistaa asioinnin myös ulkomaisille yrittäjille. Vastaavia yhden luukun ratkaisuja tarvitaan Suomessa, jotta yrittäjyys olisi aidosti sujuvaa ja kansainvälisesti kilpailukykyistä.

Yrittäjyyskoulutuksen osalta Pääomasijoittajat ry:n vastauksissa painotettiin koulutusjatkumoa peruskoulusta korkeakouluihin. Varhaisessa vaiheessa tulisi kehittää yrittäjämäistä ajattelua, riskinsietokykyä ja vastuullisen omistajuuden ymmärrystä. Korkeakouluissa taas olisi tärkeää vahvistaa yhteistyötä sijoittajien ja kiihdyttämöiden kanssa, jotta opiskelijoille syntyy realistinen kuva kasvuyritysten rakentamisesta ja rahoituksesta. Lisäksi mentorointi ja vertaisoppiminen nähtiin tehokkaina keinoina siirtää kokemusta ja vahvistaa käytännön osaamista.

Yrittäjyyskulttuurin osalta Pääomasijoittajat ry korosti asenneilmapiiriä, joka kannustaa vastuulliseen riskinottoon ja hyväksyy myös epäonnistumisen osana oppimista. Tanskassa käytössä oleva “second chance” -ajattelu tarjoaa hyvän esimerkin siitä, miten konkurssin tehneelle yrittäjälle voidaan antaa mahdollisuus aloittaa uudelleen ilman pysyvää leimaa. Myös päätöksenteossa yrittäjyyden näkökulma tulisi ottaa järjestelmällisesti huomioon, esimerkiksi arvioimalla uusien lakien yritysvaikutuksia osana sääntelyprosessia.

Suomen yrittäjyys- ja kasvupolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja pääomamyönteistä. Vakaat rakenteet, kannustava verotus ja rohkea yrittäjyyskulttuuri ovat yhdessä paras tae sille, että Suomi pysyy houkuttelevana kasvun, investointien ja omistajuuden maana.