Eduskunnan talousvaliokunnalle
HE 184/2025 vp Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi
Pääomasijoittajat ry pitää EU:n Listing Act -kokonaisuuden tavoitteita – pääomamarkkinoiden houkuttelevuuden lisäämistä ja erityisesti kasvuyritysten listautumiskynnyksen madaltamista – erittäin kannatettavina.
Hallituksen esityksessä on useita kannatettavia elementtejä, kuten:
• esiterajan nostaminen 12 miljoonaan euroon,
• free float -vaatimuksen joustavoittaminen,
• pk-yrityksiä koskevien seuraamusten oikeasuhtainen porrastus.
Nämä tukevat sekä kasvuyritysten rahoituksen saatavuutta että pääomasijoittajien exit-markkinan toimivuutta.
Pääomasijoittajat ry kuitenkin katsoo. että Hallituksen esitykseen valmistelun loppuvaiheessa mukaan otettu vaatimus siitä, että esite on laadittava suomeksi tai ruotsiksi, heikentää olennaisesti esityksen keskeisen tavoitteen – listautumiskynnyksen madaltamisen – toteutumista. Tämä kansallinen kielivaatimus on ristiriidassa esityksen tavoitteiden kanssa.
On huomattava, että EU:n esiteasetuksen lähtökohta on, että esite voidaan laatia englanniksi. Jäsenvaltioille annettu liikkumavara mahdollistaa kansalliskielisen tiivistelmän vaatimisen, mutta ei edellytä koko esitteen kansalliskielisyyttä. Suomen keskeisissä verrokkimaissa (mm. Ruotsi, Tanska, Saksa) on valittu malli, jossa esite voidaan laatia englanniksi ja sijoittajansuojan kannalta keskeiset tiedot toimitetaan kansalliskielellä tiivistelmän muodossa. Suomen valitsema ratkaisu poikkeaa tästä linjasta ja muodostaa käytännössä kansallista lisäsääntelyä, jota EU:n Listing Act -uudistuksella nimenomaisesti pyritään purkamaan.
Kielivaatimus heikentää esiterajan noston käytännön merkitystä, koska käännösvaatimukset ja niihin liittyvät vastuut palauttavat osan hallinnollisesta taakasta, jota uudistuksella pyritään keventämään.
Kielivaatimuksella on konkreettisia vaikutuksia sekä listautumiskynnykseen että pääomamarkkinoiden toimivuuteen. Kielivaatimus lisää listautumisen kustannuksia ja aikatauluriskejä erityisesti kansainvälisesti toimiville kasvuyrityksille sekä yhtiöille, joiden sijoittajakunta on pääosin ulkomainen.
Kielivaatimus tekee myös IPO-exitistä vähemmän houkuttelevan vaihtoehdon verrattuna verrokkimaihin, mikä vaikuttaa myös Suomeen suuntautuviin kasvusijoituksiin. Pääomasijoittajat ry:n näkökulmasta kyse ei ole yksittäisestä teknisestä yksityiskohdasta, vaan exit-markkinan toimivuuden kannalta keskeisestä rakenteellisesta kysymyksestä.
Sijoittajansuojaa koskeva perustelu ei Pääomasijoittajat ry:n näkemyksen mukaan edellytä koko esitteen laatimista suomeksi tai ruotsiksi. Jo nykyään suomalaiset sijoittajat sijoittavat laajasti ulkomaisiin yhtiöihin, jotka tiedottavat englanniksi. Lisäksi First North -markkinalla englanninkielinen tiedonanto on jo sallittua, eikä tästä ole tunnistettu merkittäviä sijoittajansuojaongelmia.
Pääomasijoittajat katsoo, että kansalliskielinen tiivistelmä on tarkoituksenmukainen ja riittävä keino varmistaa, että keskeiset tiedot ovat kotimaisten sijoittajien saatavilla.
Kielivaatimus kaventaa EU-sääntelyn sallimaa liikkumavaraa tavalla, joka heikentää Suomen pääomamarkkinoiden kilpailukykyä ilman, että sijoittajansuoja olennaisesti paranee.
Talousvaliokunnan tulisi arvioida mahdollisuutta sallia englanninkielinen esite kotimaisissa anneissa siten, että sijoittajansuojan kannalta keskeiset tiedot toimitetaan suomeksi tai ruotsiksi käännetyn tiivistelmän muodossa, EU:n esiteasetuksen ja verrokkimaiden käytäntöjen mukaisesti.
