Buyout-sijoituksen vaikutukset yhtiön operatiiviseen toimintaan: Operatiivinen kannattavuus ja käyttöpääoman hallinta yritysostojen jälkeen

Pääomasijoitusrahastojen korkea suorituskyky on tehnyt toimialan tutkimuksesta äärimmäisen mielenkiintoista jo useamman vuosikymmenen ajalta, jossa tutkijat sekä sijoittajat ovat pyrkineet selvittämään miten pääomasijoittajat ovat onnistuneet kasvattamaan kohdeyrityksen valuaatiota sijoitusajanjakson aikana. Vastoin yleistä konsensusta, aiempi tutkimus ei johdonmukaisesti osoita pääomasijoittajan parantavan kohdeyrityksen operatiivista kannattavuutta. Vaikka aiheesta on olemassa huomattava määrä epäjohdonmukaisia tutkimustuloksia, ei käyttöpääoman hallintaa (varaston kiertoaika, ostovelkojen kiertoaika, myyntisaamisten kiertoaika) tutkimustulosten taustalla ole juurikaan analysoitu. Tämä on selkeä puute aiemmassa tutkimuksessa, sillä yhtiön toimintaa voidaan tehostaa vapauttamalla käyttöpääomaan sitoutunutta pääomaa, etenkin käyttöpääomaintensiivisillä toimialoilla. Tämä tutkimus tuottaa uutta tietoa käyttöpääoman hallinnasta yritysoston ympäröivän 3-vuotisen tarkasteluajanjakson ajalta. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan kohdeyhtiöiden operatiivisen kannattavuuden ja tuottavuuden tunnuslukuja.

Tutkimusaineistona toimii 84 suomalaista yhtiötä, jotka ovat saaneet buyout-sijoituksen vuosien 2014–2017 aikana. Tutkimuksessa analysoidaan näiden yhtiöiden tunnuslukujen muutosta tarkasteluajanjakson aikana, eli vuoteen 2019 saakka. Muutoksia tunnusluvuissa verrataan samalla toimialalla toimivien verrokkiyrityksien tunnuslukuihin, jonka avulla selvitetään pääomasijoituksen vaikutus yrityksen operatiiviseen toimintaan, sekä poistetaan nousu- ja laskusuhdanteiden rooli tutkimustuloksien taustalla.

Tutkimus ei tue aikaisempaa näyttöä pääomasijoittajien kyvystä kasvattaa kohdeyrityksien operatiivista kannattavuutta. Tämä ei ole yllättävää, sillä tutkimus osittaa, että kohdeyritykset kasvavat tarkasteluajanjaksolla liikevaihdollisesti sekä työntekijämääriltään selvästi nopeammin kuin heidän verrokkinsa. Näin ollen on luonnollista, että panostukset kasvuun (markkinointi, tutkimus ja kehitys, yms.) heikentävät käyttökatetta, jonka tunnusluvut toimivat tutkimuksessa operatiivisen kannattavuuden mittarina.

Vaikka operatiivinen kannattavuus ei ole keskimäärin noussut, tutkimuksessa löydetään todisteita tehostuneesta käyttöpääoman hallinnasta vertailuajanjakson aikana. Käyttöpääomasta vapautunut kassavirta on taas voitu sijoittaa investointeihin, jolla voi olla merkittävä rooli yrityksien kasvun taustalla.  Tutkimuksessa löydetään merkitseviä tuloksia tehostuneesta käyttöpääoman hallinnasta, kun kohdeyrityksien käyttöpääomaprosenttia verrataan keskimääräiseen käyttöpääoman tarpeeseen toimialoittain. Kohdeyritykset, joiden käyttöpääomaprosentti oli ostohetkellä pienempi kuin toimialalla keskimäärin, eivät kohdanneet merkitseviä muutoksia käyttöpääomaan tai sen osatekijöihin vertailuajanjakson aikana. Näin ollen tutkimus ei osoite tukea kritiikille, jossa pääomasijoittaja lisää yrityksen konkurssiriskiä aiheuttamalla ali-investointeja käyttöpääomaan velkarahoituksen maksujen kattamiseksi.

Ne yhtiöt, joiden käyttöpääomaprosentti oli ostohetkellä korkeampi kuin toimialalla keskimäärin, osoittavat tilastollisesti merkitsevää käyttöpääoman tehokkuuden kasvua. Tutkimus osoittaa siis pääomasijoittajan tehostavan käyttöpääoman hallintaa erityisesti silloin, jos yhtiöllä on valmiiksi yli-investointiongelmia käyttökatteen osalta. Tätä ei olla saavutettu lisäämällä ostovelkojen määrää tai lyhentämällä varastojen kiertoaikaa, vaan pääsääntöisesti lyhentämällä myyntisaamisten kiertoaikaa. Tutkimus ei kuitenkaan löydä tilastollista riippuvuutta tehostuneen käyttöpääoman ja yrityksen operatiivisen kannattavuuden välillä.

Vaikka tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, miten käyttöpääoman hallinta on keskimäärin muuttunut tarkasteluajanjakson aikana, ei tässä tai muissakaan vastaavissa tutkimuksissa pystytä vastaamaan kysymykseen siitä millaisia konkreettisia tekoja löytyy tulosten taustalta. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa löydetty myyntisaamisten kiertoajan lyheneminen voi käytännössä tarkoittaa laajempaa laskurahoituksen käyttöä, joten käyttöpääoman hallinnan tutkimustyö olisi erittäin mielenkiintoinen aihe kattaa tulevaisuudessa tarkemman tutkimusaineiston avulla.

Jaska Mäkkylä sai Pääomasijoittajat ry:n vuoden 2021 gradukilpailussa kunniamaininnan lopputyöstään. Hän toimii kehityspäällikkönä UKKO.fi: llä, joka on yksi Juuri Partnersin sijoituskohteista.