Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle kommandiittiyhtiömuotoisia rahastoja koskevan verolainsäädännön uudistamiseksi

Pääomasijoittajat ry kiittää mahdollisuudesta lausua valtiovarainministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi kommandiittiyhtiömuotoisia pääomasijoitusrahastoja koskevan verolainsäädännön uudistamiseksi. Kiitämme myös ministeriötä rakentavasta ja avoimesta vuoropuhelusta, jota olemme käyneet hankkeen valmistelun aikana.

Yleisarvio

Pääomasijoittajat ry suhtautuu esitysluonnokseen myönteisesti. Ehdotettu täysin läpivirtaava rahastoyhtymämalli on perustarkoitukseltaan tervetullut ratkaisu niihin verotuksellisiin esteisiin, jotka nykyisin rajoittavat sekä yleishyödyllisten yhteisöjen että kansainvälisten sijoittajien osallistumista suomalaisten pääomasijoitusrahastojen varainkeruuseen. Esitys onnistuu sijoitusmuotoneutraliteettia koskevassa tavoitteessaan eli siinä, että rahaston kautta tehtyä sijoitusta kohdellaan pitkälti vastaavasti kuin suoraan tehtyä sijoitusta.

Uskomme, että ehdotetut muutokset tukevat suomalaisten rahastojen varainkeruuta sekä kotimaasta että ulkomailta, ja vahvistavat näin koko pääomasijoitustoimialan ja suomalaisten kasvuyhtiöiden kehitystä.

Jäljempänä tässä lausunnossa on nostettu esiin eräitä yksityiskohtia, joita tarkistamalla uudesta verojärjestelmästä voitaisiin saada käytännössä vielä paremmin toimiva. Nämä näkökohdat ovat kokonaisuutena kuitenkin yksityiskohtia, ja Pääomasijoittajat pitää tärkeänä, että ehdotus saadaan joka tapauksessa ajoissa Eduskuntaan niin, että se ehditään käsitellä tämän vaalikauden aikana.

Voimaantulo

Esitysluonnoksen mukaan uutta rahastoyhtymämallia sovellettaisiin pakollisesti kaikkiin 1.1.2028 tai sen jälkeen perustettaviin, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettuihin kommandiittiyhtiömuotoisiin vaihtoehtorahastoihin, kun taas ennen tätä ajankohtaa perustettuihin rahastoihin sovellettaisiin nykyistä sääntelyä niiden toimikauden loppuun saakka. Poikkeuksen muodostavat rahastot, jotka ovat perustettu ennen 1.1.2028, mutta joiden ensimmäinen verovuosi päättyy 1.1.2028 jälkeen, mutta aikaisintaan 31.12.2028. Pääomasijoittajat ry:n käsityksen mukaan tämä tarkoittaa, että sääntelyn piiriin voivat päästä kommandiittiyhtiömuotoiset rahastot, joissa kommandiittiyhtiö on perustettu aikaisintaan 1.7.2027, koska tilikautta on mahdollista pidentää enintään 18 kuukauden mittaiseksi. Näin myös, vaikka rahaston tosiasiallinen toiminta ja nk. ensimmäinen sulkeminen olisi tapahtunut olennaisesti myöhemmin, esimerkiksi jopa lain voimaantulon jälkeen.

Pääomasijoittajat ry:n käsityksen mukaan suomalaiset rahastot eivät voi kansainvälisissä tilanteissa aloittaa rahaston markkinointia, ennen kuin rahasto on rekisteröity. Tämä johtuu siitä, että kaikissa EU-valtioissa toimivaltaiset viranomaiset eivät ota vastaan rahaston markkinointi-ilmoitusta ilman rekisteritunnusta. Finanssivalvonta ei lähetä markkinointi-ilmoituksia näille viranomaisille ennen kuin rahasto on rekisteröity. Toisin sanoen, kun kyse on rahastosta, jota ei markkinoida ainoastaan Suomessa, rahaston markkinointi edellyttää sen rekisteröintiä. Rahaston markkinointi ja varainkeruu on ajallisesti pitkä prosessi: esimerkiksi tänä vuonna perustettuihin rahastoihin kerätään varoja ensi vuonna, ja ensi vuonna perustettuihin rahastoihin vuonna 2028. Rahastojen rekisteröintiä ei siis kaupallisista syistä voida lykätä vuoden 2027 heinäkuulle, koska tämä voi tarkoittaa, että rahasto on varainkeruun jälkeen toiminnassa vasta vuonna 2029.

Uuden verolainsäädännön odotetaan selkeästi parantavan suomalaisten rahastojen edellytyksiä varainhankintaan kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Ehdotetun voimaantulosäännöksen riskinä kuitenkin on, että uusien rahastojen perustamista lykätään, jotta ne pääsevät sääntelyn piiriin. Tällä olisi erittäin negatiivinen vaikutus rahastojen varainkeruuseen, ja se pysäyttäisi tai vähintään viivästyttäisi sijoitusten tekemistä start up- ja kasvuyhtiöihin. Sijoitusten lykkääminen heikentää näiden yritysten kasvumahdollisuuksia.

Pääomasijoittajat ry pitää tärkeänä, että ehdotetun lain piiriin pääsee mahdollisimman aikaisin mahdollisimman laaja joukko suomalaisia pääomasijoitusrahastoja. Pyydämme harkitsemaan seuraavia vaihtoehtoja tämän mahdollistamiseksi:

• Malli, jossa 1.1.2027 tai sen jälkeen perustettu rahasto voisi halutessaan päästä uuden verojärjestelmän piiriin, jos sen ensimmäinen tilikausi päättyisi vuoden 2028 puolella. Tämä mahdollistaisi uusien sääntöjen soveltamisen mahdollisimman nopeasti, mutta samalla ensimmäinen verovuosi päättyisi vasta 2028, mikä antaisi Verohallinnolle aikaa valmistautua uuteen järjestelmään.
• Malli, jossa rahasto, jonka varsinainen sijoitustoiminta ei ole vielä käynnistynyt, pääsee uuden lain soveltamisalan piiriin. Edellytyksenä olisi, että rahasto on antanut vain ns. nollaveroilmoituksia aiemmilta verovuosiltaan. Koska rahastolla ei olisi verotappioita tms., historiallisia veroeriä, sen verottaminen läpivirtaussääntöjen mukaan toimisi kuten muillakin (uusilla) rahastoilla. Säännös mahdollistaisi jo esimerkiksi 2026 perustettujen rahastojen pääsemisen sääntelyn piiriin, kunhan se täyttää edellytykset. Varsinaisen sijoitustoiminnan käynnistyminen voitaisiin perustaa esimerkiksi rahaston taseen tarkasteluun (ts. onko rahasto tehnyt sijoituksia, olivat ne sitten oman tai vieraan pääoman ehtoisia).

Malleista ensimmäinen on yksinkertaisempi toteuttaa, mutta toinen mahdollistaisi laajemman joukon rahastoja tulevan uuden sääntelyn piiriin. Koska jälkimmäisen mallin soveltamisen edellytyksenä on nollaveroilmoituksen antaminen, tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että ennen vuotta 2028 (tai aikaisemmaksi säädettyä voimaantulohetkeä) perustettu rahasto voisi halutessaan jäädä nykyisten sääntöjen soveltamispiiriin.

Lisäksi esitysluonnoksen voimaantulosäännöksen johdanto viittaa kommandiittiyhtiömuotoisiin rahastoihin, mutta seuraava virke puhuu yleisemmin rahastoista: ”Lakia [] sovelletaan kommandiittiyhtiömuotoisiin vaihtoehtorahastoihin, jotka on perustettu 1.1.2028 tai sen jälkeen. Sitä ennen perustettuihin rahastoihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olevia säännöksiä niiden toimikauden loppuun saakka.”

Pääomasijoittajat ry pyytää, että voimaantulosäännöksen muutosta selvennetään siten, että myös jälkimmäinen virke puhuu nimenomaan kommandiittiyhtiömuotoisista vaihtoehtorahastoista.

Tämän lisäksi voimaantulosäännöstä ja sen perusteluja tulisi selventää tuloverolain (”TVL”) 16 c ja d §:n näkökulmasta. Pääomasijoittajat ry esittää, että:

• TVL 16 c ja 16 d §:ää sovelletaan ulkomaiseen rahastoyhtymään ja sen yhtiömieheen 1.1.2028 alkavalta verovuodelta (tai aiemmalta, ks. edeltävät kommentit) toimitettavassa verotuksessa niihin osuuksiin, jotka yhtiömies on hankkinut 1.1.2028 tai sen jälkeen, riippumatta ulkomaisen rahastoyhtymän perustamisajankohdasta.
  • Samaan rahastoon tehty lisäsitoumus ei synnytä uutta osuutta, kun taas secondary-ostolla hankittu osuus katsotaan hankituksi ostohetkellä.
• Ennen 1.1.2028 perustettu kotimainen rahastojen rahasto voi soveltaa 16 c ja 16 d §:ää 1.1.2028 tai sen jälkeen hankkimiinsa ulkomaisiin osuuksiin.
• Ennen 1.1.2028 hankittuihin osuuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olevia säännöksiä. Yhtiömies voi kuitenkin tehdä TVL 16 d §:ssä tarkoitetun valinnan myös ennen 1.1.2028 hankitun osuuden osalta vuodelta 2028 antamallaan veroilmoituksella tai tulo- ja kuluilmoituksella.

Pääomasijoittajat ry korostaa säännöksen aikaisen sovellettavaksi tulemisen tärkeyttä. Riippumatta soveltamisalaa koskevasta teknisestä ratkaisusta, toimialan näkökulmasta olisi kriittistä, että soveltamisen piiriin pääsisi mahdollisimman moni rahasto.

Ulkomaiset rahastot: voitonjakomalli

Esitysluonnoksessa ehdotettu TVL 16 c § säätäisi läpivirtausperiaatteen sovellettavaksi myös ulkomaisiin yhtymämuotoisiin vaihtoehtorahastoihin, ja TVL 16 d § mahdollistaisi valinnan, jonka nojalla vähäisen omistusosuuden (alle 25 %) sijoittaja voisi lykätä verotuksen voitonjaon tai osuuden luovutuksen ajankohtaan. Pidämme TVL 16 d §:n mukaista valintaa tervetulleena ja tarpeellisena helpotuksena.

Kiitämme valtiovarainministeriötä erityisesti siitä, että esitysluonnoksessa on huomioitu rahastorakenteiden moniportaisuus ja se, että vaikka sijoittajan osuus syöttörahastosta olisi enemmän kuin 25 %, osuus päärahastosta (master fund) voi olla olennaisesti tätä pienempi. Pääomasijoittajat ry:n käsityksen mukaan ”osuudella kokonaispääomasta” tarkoitetaan rahaston sijoitussitoumuksia, eikä esimerkiksi sisään maksettua pääomaa, jonka suhteelliset määrät voivat muuttua rahaston elinkaaren aikana.

Pääomasijoittajat ry pitää 25 %:n rajaa käytännön kannalta matalana etenkin ehdotettu TVL 16 d §:n 5 momentin sanktioelementin näkökulmasta. Kotimainen rahastosijoittaja ei välttämättä aidosti tiedä omistusosuuttaan ulkomaisessa rahastossa, minkä lisäksi suhteellinen osuus voi muuttua rahaston toimikauden aikana esimerkiksi tilanteessa, jossa rahasto lunastaa pääomakutsun laiminlyöneen, rahastosopimusta rikkoneen tai pakotesääntelyn kohteeksi joutuneen sijoittajan yhtiömiesosuuden. Raja voi myös johtaa tarpeettomasti sijoituspäätöksen lykkäämiseen, koska sijoittajan osuus rahastosta on sen first closessa (jolloin rahaston kokonaisvaroista voi olla kerätty vasta alle puolet) suurempi kuin rahaston varainkeruun päättyessä.

Jos tällainen raja katsotaan ulkomaisten rahastojen osalta välttämättömäksi, Pääomasijoittajat ry esittää sen nostamista 50 %:iin, jolloin riski siitä, että raja ylittyy vahingossa ja TVL 16 d §:ää hyödyntävän sijoittajan tietämättä, on pienempi.

Esitysluonnoksen perusteella TVL 16 d §:n on tarkoitus kattaa tilanteet, joissa sijoitus master fundiin tapahtuu välillisesti toisen rahaston (kuten syöttörahaston kautta). Sijoitus suoraan sijoituskohteeseen voi kuitenkin tapahtua myös ns. rinnakkaisrahaston (parallel fund) kautta, jota master fundin rahastonhoitaja hoitaa vastaavasti kuin päärahastoa. Erotuksena on kuitenkin se, että sijoitusta ei tehdä master fundin kautta, vaan suoraan sijoituskohteeseen. Myös näissä tilanteissa sijoittajan voi olla käytännössä mahdotonta saada tietoa rahaston tuloista ja kuluista, vaikka sen suhteellinen osuus rinnakkaisrahastosta olisi suurikin.

Vastaava ongelma koskee myös kansainvälisessä pääomasijoitustoiminnassa tavanomaisia kanssasijoitusrahastoja (co-investment funds), joissa sijoittajien lukumäärä on usein vähäinen ja yksittäisen sijoittajan omistusosuus voi siten ylittää ehdotetun omistusrajan.

Tämän takia lakiin voitaisiin sisällyttää syöttö- ja koontirahaston lisäksi myös rinnakkais- ja kanssasijoitusrahastot.

Pääomasijoittajat ry huomauttaa, että pääomasijoitusrahastojen toimikaudet eivät normaalisti ylitä 15 vuotta. Rahoitusolosuhteiden kiristyessä toimikausia voidaan kuitenkin jatkaa, tai rahasto voi muusta syystä olla vielä purkamatta 15 vuoden jälkeen (vaikka sen sijoitustoiminta olisi päättynyt). Pääomasijoittajat ry:n käsityksen mukaan erityisesti kansainvälisillä markkinoilla on nykyisen, tahmean exit-markkinan aikana näkynyt käytännössäkin useita tilanteita, joissa rahaston toimikausi on ylittänyt 15 vuotta. Myös ns. continuation fund -vehikkelit ovat yleistyneet, myös Suomessa: kyse on yleisellä tasolla tilanteesta, jossa pääomasijoitusrahastosta siirretään jäljellä oleva tai olevat sijoituskohteet uudelle rahastolle, jotta ensimmäinen rahasto päästään purkamaan. Siirto uudelle rahastolle tapahtuu puhtaasti kaupallisin ehdoin, eli se ei ole käytettävissä kaikissa tilanteissa. Ilmiön yleistyminen on kuitenkin merkki siitä, että rahastoja ei saada yhtä usein purettua niiden tavoitetoimikauden aikana. Pääomasijoittajat ry:n käsityksen mukaan rajan nostaminen 15 vuodesta 20 vuoteen ei asiallisesti vaikuttaisi lain soveltamiseen, mutta ehkäisisi näiden tilanteiden syntymistä.

Verovastuu ja tiedonantovelvollisuuden rajaaminen

Pidämme myönteisenä, että esitysluonnoksessa rahastoyhtymälle asetettaisiin velvollisuus antaa vuosittainen tulo- ja kuluilmoitus, joka toimisi osakastason verotuksen perustana ilman, että rahastolle itselleen vahvistettaisiin veronalaista tulosta. Tämä voisi toteutua esimerkiksi ns. K-1-tyyppisellä tietoilmoituksella. Se, että suomalainen rahastojen rahasto voi tehdä edellä kuvatun valinnan soveltaa distribuutioperusteita verotusta ulkomaisen rahaston osalta, turvaa yhtäältä rahastoyhtymää ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen asemaa, koska niiden ei ole kaikissa tilanteissa mahdollista saada ulkomaisista rahastorakenteista tarvittavia tietoja läpivirtauskohtelua varten.

Verotusmenettelystä annetun lain 32 §:ään ehdotettu uusi säännös, joka rajaa veronkorotuksen määräämistä silloin, kun verovelvollisen virhe perustuu rahastoyhtymän virheelliseen selvitykseen, on tervetullut parannus. Pääomasijoittajat ry ymmärtää rajoituksen kattavan myös tilanteet, joissa veroilmoitusvirhe johtuu siitä, että sijoittaja ei ylipäänsä ole saanut jotain tietoa.

Tämän veronkorotusta rajaavan säännöksen soveltamisalan ulottaminen myös rahastoyhtymiin niissä tilanteissa, kun ne raportoivat kohderahastojensa antamia tietoja, olisi kannatettavaa. Rahastoyhtymän tulee voida luottaa toisen rahaston antamiin tietoihin ilman, että puutteellisesta tiedosta aiheutunut ilmoitusvirhe johtaa rahastoyhtymälle määrättävään veronkorotukseen.

Verosopimukset ja lähdeveron hyvittäminen

Pääomasijoittajat ry:n käsityksen mukaan esitysluonnos lähtee siitä, että rahastoyhtymää koskevia läpivirtaussääntöjä sovellettaessa tuloon sovelletaan lähdevaltion ja sijoittajan asuinvaltion välistä verosopimusta. Tämä kanta käy luonnosesityksestä ilmi implisiittisesti (ks. esim. HE-luonnos sivu 45) ja se vastaa nykyistä oikeustilaa.

Esitysluonnoksessa ei oteta kantaa lähdeverojen hyvittämiseen. Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain mukaisesti Suomi lähtökohtaisesti hyvittää ulkomailla maksetun lähdeveron ns. hyvitysmenetelmää soveltaen. Läpivirtaustilanteessa hyvitettäväksi voisi tulla siis rahaston sijoitusten sijaintivaltiossa peritty lähdevero. Suomalainen rahastoyhtymä raportoisi pidätetyn lähdeveron tulo- ja kuluilmoituksellaan.

Pääomasijoittajat ry ehdottaa, että periaatteet verosopimuksen soveltamisesta ja lähdeveron hyvittämisestä todetaan nimenomaisesti hallituksen esityksessä.

Distribuutiovalinnan tehneen sijoittajan kohdalla olisi mahdollista, että lähdevero on jo vähennetty jaettavasta voitosta, eikä kaksinkertaista verotusta tällöin synny. Hallituksen esityksessä olisi kuitenkin syytä käsitellä verosopimuksen soveltuminen ja lähdeverojen hyvittäminen myös distribuutiomallissa niiden tilanteiden varalta, jossa lähdeveroa ei ole muutoin huomioitu.

Ennakolliset menettelyt

Kommandiittiyhtiöiden ei ole mahdollista hakea Verohallinnolta ennakollista keskustelua Verohallinnon nykylinjausten mukaisesti. Pääomasijoittajat ry pyytää valtiovarainministeriötä harkitsemaan, voisiko Verohallintoa ohjata muuttamaan linjausta siten, että rahastoyhtymät voisivat käydä ennakollisen keskustelun, ja mielellään heti lain voimaantulosta lähtien.

Muut huomiot

Pääomasijoittajat ry pitää tärkeänä, että lainvalmistelun yhteydessä varmistetaan, että Verohallinnon tuleva ohjeistus, veroilmoituslomakkeet ja ennakkoratkaisukäytäntö tukevat uuden sääntelyn yksiselitteistä ja ennakoitavaa soveltamista käytännössä, kuten aiemmin olemme korostaneet.