Valtion omistama sijoitusyhtiö Solidium uudisti strategiansa – mitä uudistuneelta strategialta voidaan odottaa?

Blogit

Solidium on vuonna 2008 perustettu Suomen valtion omistama sijoitusyhtiö, jonka tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti merkittävissä yrityksissä, sekä kasvattaa pitkäjänteisesti omistusten taloudellista arvoa. Yritys perustettiin tavoitteenaan ammattimaistaa valtion omistajuutta ei-strategisissa listayhtiöissä ja etäännyttää valtio-omistus päivänpolitiikasta.

Solidiumin toiminnan ytimessä on omistaa yhtiöitä, joissa nähdään houkutteleva taloudellinen tuotto, ja jotka ovat kansallisesti merkittäviä. Juuri päivitetyn strategiansa mukaan Solidium tarkastelee sijoituskohteita jatkossa ottaen entistä vahvemmin huomioon niiden kansallisen merkittävyyden potentiaalin tulevaisuudessa. Solidiumin sijoituspäällikkö Timo Mäkinen vastasi hiljattain pidetyssä webinaarissamme uudistunutta strategiaa koskeviin kysymyksiin.

Solidium julkisti uudistetun strategiansa elokuun lopussa. Mitä muutoksia tämä tuo toimintaanne?

Uudistetussa strategiassa olemme päivittäneet kansallisen merkittävyyden arviointia. Aiemmin olemme tarkastelleet kohdeyhtiöitä, jotka ovat kansallisesti merkittäviä sijoitushetkellä. Uuden strategian myötä tarkastelemme myös yhtiöitä, joissa nähdään selkeää potentiaalia kasvaa tulevaisuudessa kansallisesti merkittäväksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sijoitusmahdollisuutemme laajentuvat pienempiin, kasvaviin listayhtiöihin sekä myös aiempaa enemmän kasvuyhtiöihin julkisen listamarkkinan ulkopuolelle.

Miten määrittelette kansallisesti merkittävän yhtiön?

Kansallinen merkittävyys voi muodostua taloudellisista näkökulmista, osaamisesta, infrastruktuuri- tai huoltovarmuuskytkennöistä, yhtiön asemasta Suomelle tärkeässä klusterissa tai muusta merkityksestä Suomelle. Käytännössä se kattaa yhtiöt, joilla on merkittävä rooli taloudellisen lisäarvon tuotolle Suomessa. Yritykset, joilla on potentiaalia kasvaa tulevaisuudessa kansallisesti merkittäviksi yhtiöiksi, voivat olla esimerkiksi globaalisti laajenevia teknologiayhtiöitä tai muita uutta osaamisklusteria Suomeen luovia kasvuyhtiöitä.

Miten pitkään Solidium aikoo olla omistajana näissä ”tulevaisuuden” yhtiöissä?

Tavoitteenamme on olla hyvin pitkäaikainen omistaja ilman varsinaista exit-suunnitelmaa sijoitushetkellä. Tällä tavoin tuomme vakautta yhtiöiden omistajapohjaan. Etuna tässä on esimerkiksi se, että yhtiön voi olla tulevaisuudessa helpompi listautua, mikäli sen omistajista löytyy alkuvaiheen sijoittajien lisäksi myös pitkäaikaisia sijoittajia, jotka voivat strategiansa puolesta pysyä omistajana vielä pitkään listautumisen jälkeen.

Voiko Solidiumin sijoitushetki tarjota irtautumismahdollisuuden yrityksen nykyisille pääomasijoittajille?

Jokainen potentiaalinen sijoituskohde katsotaan tietysti tapauskohtaisesti. Lähtökohtaisesti tavoitteenamme on kuitenkin sijoittaa yhtiöihin, jotka keräävät rahoitusta kasvuun ja skaalautumiseen, eikä toimia exit-kanavana yhtiön nykyisille pääomasijoittajille. Ei ole kuitenkaan täysin poissuljettua, että sijoitushetkellä osa aiemmista sijoittajista tekee exitin.

Kilpaileeko Solidium sijoituksillaan yksityisen sektorin sijoittajien kanssa?

Uuden toimijan mukaan tuleminen markkinaan tarjoaa yhtiöille tietysti uuden rahoitusmahdollisuuden, joka saattaa väkisinkin syrjäyttää jo markkinalla olevia toimijoita. Pidämme kuitenkin äärimmäisen tärkeänä periaatteena, että emme syrjäytä suomalaista pääomaa osallistuessamme rahoituskierroksille, koska lähtökohtaisesti nämä yhtiöt tarvitsevat myös yksityistä rahaa. Strategiamme ytimessä on nimenomaan toimia pitkäjänteisenä suomalaisena omistajana yhtiöissä, joissa ei sellaisia muuten ole, tai joissa nykyisillä omistajilla ei ole mahdollisuutta pääomittaa yhtiön kehitystä.

Entä kilpailu ulkomaisten sijoittajien kanssa?

Emme pyri missään nimessä kilpailemaan ulkomaisten sijoittajien kanssa esimerkiksi aggressiivisella hinnoittelulla, vaan teemme sijoituksemme lähtökohtaisesti osana laajempaa sijoituskierrosta ja samoilla ehdoilla kuin yksityisetkin sijoittajat. Kohdeyhtiön pitää nähdä Solidiumin kaltaisen toimijan mukaantulo molemmille positiivisena tilanteena. Esimerkkinä tästä voi olla listautumista harkitseva yhtiö, jolla on takana jo useampi rahoituskierros ja mukana osaavia pääomasijoittajia Suomesta sekä ulkomailta. Meillä on kuitenkin pitkän linjan osaamista listamarkkinalla toimimisesta sekä äärimmäisen pitkä sijoitushorisontti, jolloin pystymme tarjoamaan tämän kaltaiselle yhtiölle lisäosaamista ja työkalut, joita aikaisemman vaiheen pääomasijoittajat eivät välttämättä pysty yhtä kattavasti tarjoamaan.

Minkälainen yhtiö näkee Solidiumin potentiaalisena sijoittajana mielestänne ja missä kehitysvaiheessa?

Hyvä esimerkki tästä on varmastikin pre-IPO-vaiheen yhtiö, joka kerää kasvurahoitusta sekä suunnittelee listautumista lähiaikoina. Tällainen yhtiö saa Solidiumista aktiivisen omistajan ja mahdollisesti myös ankkurisijoittajan listautumisantiin. Lisäksi tavoitteenamme on olla mukana pitkään IPO:n jälkeen ja tuoda hallitukseen jäsen, jolla on pitkän linjan kokemusta listamarkkinalla toimimisesta esimerkiksi hallitustyöskentelyn näkökulmasta. Toinen hyvä esimerkki on kasvava listayhtiö, joka hakee merkittävää rahoituskierrosta liiketoimintansa skaalaamiseen ja tarvitsee pääomaa myös aiemman omistajapohjan ulkopuolelta.

Näettekö, että Solidium voisi olla mukana rahoituskierroksissa, joissa kerätään rahoitusta pilottilaitoksia varten?

Jokaista potentiaalista kohdeyhtiötä tarkastellaan tietysti omanaan, mutta nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että pelkän pilottilaitoksen rahoitus on meille usein liian aikainen vaihe. Pyrimme siihen, että sijoitamme yhtiöihin, jotka ovat jo pystyneet vähentämään teknologiariskiä sekä osoittamaan kasvu- ja skaalautumispotentiaalinsa.

Miten työnjako valtion muiden sijoitusyhtiöiden, kuten esimerkiksi Tesin kanssa on ajateltu toteuttaa, ja miten vältytään päällekkäisyyksiltä?

Avainasemassa on tietysti hyvä kommunikaatio Tesin kanssa, jota olemme yhdessä edistäneet keväästä lähtien. Vältymme päällekkäisyyksiltä lähtökohtaisesti jo sillä, että Tesi sijoittaa aiemman vaiheen yrityksiin ja heidän sijoitustensa kokoluokka on alle 20 miljoonaa euroa. Meidän sijoituksemme alkavat noin 50 miljoonasta eurosta ylöspäin. Näemme Tesin enemmänkin potentiaalisena yhteistyökumppanina kuin päällekkäisenä toimijana, sillä he voivat mahdollisesti tarjota sijoitusmahdollisuuksia meille ja me taas mahdollisen irtautumiskanavan heille.

Onko teillä jotain budjettivarausta tai tavoitteita sijoitusvolyymille esimerkiksi kohdeyhtiötä per vuosi?

Varsinkaan alkuvaiheessa emme halua laittaa mitään tavoitteita sijoitusvolyymille tai tehdä budjettivarauksia. Syynä tähän on se, että emme halua päätyä tilanteeseen, jossa meillä on määrätty tavoitetaso ja pakko löytää lisää yhtiöitä salkkuun. Tavoitteenamme ei ole kasata laajaa portfoliota vaan löytää yksittäisiä hyviä sijoituksia, jotka ovat linjassa strategiamme ja nykyisen portfoliomme kanssa, ja joissa voimme toimia aktiivisena omistajana aivan kuten olemme tähänkin asti toimineet.

Vihreä siirtymä ja Suomen teollisuuspolitiikka ovat paljon puhututtaneita aiheita viime aikoina. Kuuluvatko nämä ”merkittävyyden” alle ja otetaanko näitä huomioon Solidiumin sijoituspäätöksissä?

Ne eivät kuulu siinä mielessä, että emme tee sijoituksia pelkästään vihreän siirtymän takia. Vihreä siirtymä kuitenkin luo paljon uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia, joten sen vaikutusta ei myöskään vähätellä.

 

Lisätietoja:

Timo Mäkinen
+358 50 401 9395
timo.makinen@solidium.fi

Lue seuraavaksi

Blogit

Talous, kilpailukyky ja geopolitiikka - Europarlamenttivaalit pääomasijoitusalan näkökulmasta

Viikko sitten vietettiin Eurooppa-päivää, jolloin juhlistetaan Euroopan rauhaa ja yhtenäisyyttä. Teema tuntuu heikentyneessä turvallisuustilanteessamme ajankohtaisemmalta kuin koskaan. Lisäksi Euroopan parlamenttivaaleihinkin…
Lue artikkeli