Suomi – tasa-arvon mallimaa vai segregoitumisen pesä?
Suomi on tunnettu tasa-arvon mallimaana. Varhaiset askeleet otettiin, kun Suomi antoi naisille äänioikeuden kolmantena maana maailmassa. Se on luonut vahvan perustan naisille osallistua aktiivisesti päätöksentekoon, ja meillä onkin aina ollut vahva poliittinen sitoutuminen tasa-arvoon: Suomi on sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja on allekirjoittanut useita kansainvälisiä sopimuksia ja julistuksia, kuten YK:n naisten oikeuksien julistuksen ja Pekingin toimintaohjelman. Meillä on ollut naispresidentti, naispääministereitä ja naisia eduskunnan puhemiehinä. Esikuvia löytyy myös niin naispapeista kuin -piispoistakin.
Myös monet muut tekijät tukevat tasa-arvon toteutumista. Koulussa tarjoiltava ruoka ja korkeatasoinen julkinen päivähoito mahdollistavat molempien vanhempien osallistumisen työelämään. Myös koulutusjärjestelmämme takaa suhteellisen tasa-arvoisen pääsyn koulutukseen kaikille sukupuolille. Tämä edistää naisten ja miesten tasapuolisia mahdollisuuksia menestyä ja edetä urallaan. Vaikka sukupuolten väliset palkkaerot ovat edelleen olemassa, ne ovat Suomessa suhteellisen pieniä verrattuna moniin muihin maihin. Erillisverotus tukee omalta osaltaan tasa-arvon toteutumista perheissä.
Kaikki edellä mainittu on monin tavoin rohkaisevaa ja osoittaa, että Suomi on edelläkävijä sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Katsoessamme tarkemmin paljastuu kuitenkin, että maassamme vallitsee tietyillä aloilla edelleen valtava segregaatio-ongelma. Usein segregaatiosta puhuttaessa katse kiinnittyy esimerkiksi hoito- ja opetustyöhön. On kuitenkin huomattava, että segregaatiota on valtavasti myös liike-elämässä. Se näkyy esimerkiksi naispuolisten hallitusjäsenten määrässä, johtoryhmien kokoonpanoissa ja edustamani toimialan – pääomasijoittajien – heikossa diversiteetissä. Onkin siis nöyrästi tunnustettava, että vaikka meillä on monin tavoin onnistumisia tasa-arvon edistämisessä, ei se peitä sitä tosiasiaa, että sukupuolittunut tehtävien jakautuminen on yhä todellinen haaste Suomessa.
Sukupuolittunut segregoituminen näkyy myös startupien perustajissa. Vaikka Suomi onkin innovatiivinen maa ja startup-kulttuuri kukoistaa monin tavoin, naiset ovat edelleen aliedustettuina yritysten perustajina ja johtajina. Tämä johtunee monista syistä, kuten heikommista mahdollisuuksista saada riskipääomaa, puutteellisista verkostoista tai sukupuolittuneista odotuksista siitä, millainen on ”tyypillinen” yrittäjä.
Onkin selvää, että sukupuolten välisen segregoitumisen torjumisessa ja sitä kautta tasa-arvon edistämisessä on vielä paljon tehtävää. Se edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka haastaa perinteisiä sukupuolirooleja, edistää naisten osallistumista avain- ja johtotehtäviin ja tarjoaa tasa-arvoisia mahdollisuuksia kaikille.
Meidän on tunnistettava ja purettava sukupuolittuneen segregoitumisen juuret. Tämä voi tapahtua esimerkiksi koulutuksen ja tietoisuuden lisäämisen kautta. Se vaatii pohdintaa siitä, minkälaisia asioita opetamme lapsillemme koulussa ja minkälaisia valintoja ohjaamme heidät tekemään koulupolun ja jatko-opintojen suhteen. Mutta on myös tärkeää, että poliittiset päättäjät ja yritysjohtajat tekevät tasa-arvon edistämisestä keskeisen osan päätöksentekoa ja strategioita. Vasta kun kaikilla sukupuolilla on tasavertaiset mahdollisuudet ja oikeudet, voimme todella kutsua itseämme tasa-arvon mallimaaksi.
Jos pääsit näin pitkälle lukemisessa, niin toivon, että tänään sen sijaan tai sen lisäksi, että ostat sen naistenpäivän kukan, mietit yhden teon, joka tekee sinun työyhteisöstäsi tasa-arvoisemman ja inklusiivisemman. Vielä parempi, jos jaat sen vinkin myös meille muille.
Jatkamme myös omalta osaltamme Pääomasijoittajissa työtä tasa-arvon, monimuotoisuuden sekä inklusiivisuuden edistämiseksi. Alta löydät linkin diversiteettitutkimukseemme. Samoin linkin DEI-ohjeistukseemme, jonka avulla pyrimme luomaan toimialastamme inklusiivisemman – ihan kaikille!
Diversiteetti suomalaisten pääomasijoittajien kohdeyritysten hallituksissa 8/2023