Pääomasijoittaja voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen
World Economic Forumin mukaan kolme tämän vuosikymmenen suurinta ongelmaa ovat äärimmäiset sääilmiöt, ilmastotoimissa epäonnistuminen sekä luontokato, eli luonnon monimuotoisuuden, biodiversiteetin, väheneminen.
Luontokadon vaikutukset ja sen aiheuttamat riskit ovat moninaisia. Jo nyt luonnon monimuotoisuuden kapeneminen vaikuttaa lajikatoon ja tuotantomateriaalien ja resurssien vähenemiseen. On selvää, että on pystyttävä kehittämään parempia tapoja rakentaa kannattavaa liiketoimintaa planetaaristen rajojen puitteissa.
Sijoittajilla on valtava mahdollisuus vaikuttaa luontokadon ehkäisemiseen, mutta ensin on ymmärrettävä, mitkä seikat vaikuttavat luontokadon etenemiseen. Järjestimme yhteistyössä Deloitten kanssa workshopin, jonka tavoitteena oli luoda ymmärrystä luontokatoon vaikuttavista toimialoista ja seikoista, ja luoda hyviä käytäntöjä luontokadon hillitsemiseksi omassa sijoitustoiminnassa.
Luontokatoon eniten vaikuttavat toimialat
Luontokadon ajurit tulevat ilmastonmuutoksesta, mutta ilmastonmuutoksen hidastaminen ei yksin ratkaise luontokatoa. Eniten luontokatoa kiihdyttävät teollisuudenaloista maatalous ja ruoantuotanto, tupakkatuotanto, kuljetus ja teknologia.
Kuljetussektorin kohdalla päästöjen ohella logistiikkaratkaisujen, esimerkiksi teiden ja raiteiden rakentaminen luo riskin eliöiden asutuksen säilymiselle. Teiden rakentaminen aiheuttaa myös metsäalueiden pirstaloitumista, mikä heikentää laajoja yhtenäisiä alueita tarvitsevien lajien elinolosuhteita. Esimerkiksi tuulivoimapuiston rakentaminen saattaa aiheuttaa merkittävää haittaa sen ympäristössä asuville eliöille. Merilogistiikka puolestaan voi aiheuttaa saasteiden lisäksi vieraslajien leviämistä aiheuttaen alueen kotoperäiselle lajistolle kilpailijan.
Teknologian kehittyminen ja energian käyttö tuovat jatkuvasti uudenlaista jätettä, jonka kierrätys ja uusiokäyttö on vielä selvityksen tasolla. Elektroniikkajäte, kuten elohopea ja kadmium, kuljetetaan usein kaatopaikkajätteeksi Afrikkaan. Tällaisen ongelmajätteen leviäminen luontoon vaikeuttaa eliöiden lisääntymistä.
Maankäytön muutokset johtuvat pitkälti maataloudesta. Perinteisen maanviljelyn lisäksi myös eläintalous vie huomattavan määrän maapinta-alaa. Ruokateollisuuden maataloudessa käyttämät torjunta-aineet ovat uhka pölyttäjille, joiden varassa on 35 % maailman ruoantuotannosta. Myös merien monimuotoisuus on muokkautunut viimeisen 50 vuoden aikana merkittävästi ylikalastuksen seurauksena. Senkin taustalla vaikuttaa maatalous, sillä esimerkiksi Itämeren kalasaaliista 90 % menee rehuksi.
Pääomasijoittajalla on vaikutusmahdollisuuksia
Sijoituspäätösten kautta voidaan tukea uusia ratkaisuja ja innovaatioita, joten synkässä aiheessa on myös mahdollisuuksia. Sijoittajan olisikin hyvä arvioida portfolionsa luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta ja kiinnittää huomiota erityisesti yllä mainittuihin toimialoihin, koska niissä on merkittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa kestävämpien liiketoimintamallien kehityksen. Kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti sijoittajan tulisi arvioida yhtäältä luontokadon portfolioille aiheuttamia riskejä ja toisaalta yhtiöiden liiketoiminnan vaikutuksia luontokadon etenemiseen. Lisäksi kannattaa keskittyä mahdollisuuksiin, joita portfolioyhtiöissä on. Voidaanko teknologiayhtiöissä hyödyntää uudelleen käytettyjä raaka-aineita? Voidaanko konesali sijoittaa esimerkiksi vanhaan tehdasrakennukseen alueelle, jossa on jo ennestään tieverkosto?
Luontokato on monisyinen kokonaisuus, jossa vaikutusketjut ovat pitkiä ja osin vaikeasti ennakoitavia. Luontovaikutusten arvioimisen tulisi olla osa jokaista sijoituspäätöstä, mutta se ei tyypillisesti ole osa perinteistä salkunhoitoa. Siksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää jatkossa yhä enemmän poikkitieteellistä yhteistyötä ja ennakkoluulotonta osaamisen kehittämistä.
Pääomasijoittajat ry:n ESG-työkalupakista vastaava pientyöryhmä on päivittänyt työkalupakkia luontovaikutusten arvioimista helpottavilla työkaluilla – kurkista työkalupakkiin täällä.
Miten pääomasijoittaja voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden säilymiseen?
Tunnistimme workshopissa ainakin seuraavat ensiaskeleet luontokadon huomioimiseksi ja hillitsemiseksi:
- Kiertotalouteen siirtyminen ja resurssien ja raaka-aineiden tehokkaampi uudelleenkäyttö.
- Laajempi yhteiskunnallinen ja maailmantaloudellinen muutos, joka kattaa koko tuotantoketjun ja kulutuksen.
- Luontokatoon liittyvän kestävyystavoitteen asetanta: vähintään se, että jokaisessa sijoituspäätöksessä huomioidaan luonnon monimuotoisuus jollakin tapaa.
- Tiedon jakaminen portfolioyhtiöihin ja markkinaan laajemmin.
- Sijoittajilla on keskeinen rooli tietojen ja työkalujen tuomisessa kohdeyritysten tietoon, sillä yhtiöillä ei välttämättä ole resursseja huomioida luontokatoa. Toisaalta ne kuitenkin tuntevat oman liiketoimintansa, joten paras vaikuttavuus syntyy yhteistyössä.
- Rohkeus kertoa avoimesti omista toimista ja tavoitteista. Aihe on vaikea, mutta yhteistyön ja avoimuuden avulla tietoisuus ja osaaminen kehittyy.
- Yhteistyö esimerkiksi yliopistojen kanssa tutkimuksessa. Lisää läpinäkyvyyttä ja poikkitieteellisyyttä teeman ympärille.
- Rahastosopimuksissa voidaan antaa rahastonhoitajalle oikeus käyttää kompensaatioihin rahaa: esimerkiksi hankkeessa, jossa kaadetaan metsää, kompensoidaan siitä seurannut vaikutus luontokatoon.
Merkittävämpinä toimena on kuitenkin nykyisten toimintatapojen kyseenalaistaminen ja uuden mallin innovointi. Planetaaristen rajojen huomioinen sijoitustoiminnassa ei ole pelkkää puunhalaajan haihattelua, vaan myös tehokasta riskienhallintaa ja uusien mahdollisuuksien tunnistamista ja niiden luomista.
Niukkuus luo myös luovuutta. Voisiko olla, että aika, jolloin surutta tuhlaamme aikanaan rajattomilta tuntuneita resursseja, on ohi, ja tämänhetkisten reunaehtojen vallitessa pystymme kehittämään liiketoimintaa, joka luo kasvua ja aitoa hyvinvointia kaikille eläville olennoille?
