Analyysi startupien saamista venture capital -ensisijoituksista

Suomessa pääomasijoituksen saaneiden startupien määrä on kasvanut kolme vuotta peräkkäin, ja vuonna 2024 se nousi ennätystasolle, jolloin 208 yritystä sai venture capital (VC) -sijoituksen. Halusimme tarkastella, kuinka paljon uusia yrityksiä on saanut ensimmäisen pääomasijoituksensa, vai ovatko sijoitukset kohdistuneet jo sijoittajien portfoliossa olleisiin yrityksiin.

Keskitymme kahteen kysymykseen: (1) kuinka moni suomalainen startup saa vuosittain ensisijoituksen pääomasijoittajalta, ja (2) millainen on kotimaisten ja ulkomaisten VC-sijoittajien välinen työnjako ensi- ja jatkosijoituksissa. Data osoittaa, että pääomasijoitusten piiriin tulee vuosittain yhä enemmän uusia startupeja. Samanaikaisesti Tesin, Suomen startup-yhteisön ja Pääomasijoittajien tuoreen Startup-selvityksen mukaan uusia suomalaisia startupeja syntyy aiempaa vähemmän¹.

Pääomasijoitukset kuvaavat vain yhtä osaa startupien rahoituksesta. Moni yritys etenee alkuvaiheessa perheen, enkelisijoittajien tai julkisen rahoituksen turvin. Venture capital -sijoittaja on tyypillisesti startupin ensimmäinen ammattimainen sijoittaja, kun taas ulkomaiset sijoittajat (yritykset, perheiden sijoitusyhtiöt ja erilaiset varainhoitajat) tulevat useimmiten mukaan vasta myöhemmillä rahoituskierroksilla.

Startupien saamat ensi- ja jatkosijoitukset vuosittain

Viimeisen kolmen vuoden aikana keskimäärin 65 suomalaista startupia on kerännyt vuosittain ensimmäisen rahoituskierroksensa pääomasijoittajalta. Aiemmin vastaava luku oli noin 50 startupia.

Jatkosijoitusten määrä on pysynyt tasaisena koko tarkastelujakson ajan: keskimäärin noin 130 suomalaista startupia on saanut jatkosijoituksen vuosittain.

Rahoitusputken näkökulmasta on luontevaa odottaa, että jatkosijoitusten määrä tulee kasvamaan, sillä viime vuosina ensirahoituksen saaneita startup-yrityksiä on ollut keskimääräistä enemmän.

Ensi- ja jatkosijoituksien jakautuminen kotimaisiin ja ulkomaisiin sijoituksiin

Suomalaisten startupien saamien ensisijoitusten kasvu on seurausta kotimaisten pääomasijoittajien aktiivisuudesta. Suomalaiset VC-sijoittajat ovat tehneet viimeisen kolmen vuoden aikana ensisijoituksia lähes 60 startupiin vuosittain. Aiemmin kotimaisen ensisijoituksen sai vuosittain noin 40 startupia. Ulkomaisten VC-sijoittajien ensisijoitukset ovat pysyneet viimeiset kymmenen vuotta tasaisina noin 10 startupin vuositasolla.

Tämä alleviivaa kotimaisen VC-kentän merkitystä alkuvaiheessa: ilman kotimaista pääomaa moni lupaava suomalainen startup ei pääsisi koskaan täyteen vauhtiin.

Sen sijaan jatkokierroksilla ulkomaisten sijoittajien rooli on kasvanut merkittävästi. Ulkomaiset sijoittajat osallistuvat yhä useampaan jatkosijoitukseen. Viimeisen kuuden vuoden aikana ulkomaisia jatkosijoituksia on tehty noin 45 startupiin vuosittain. Tätä ennen ulkomaisia jatkosijoituksia sai vain noin 30 startupia vuosittain. Suomalaisten jatkosijoitusten kappalemäärässä ei ole tapahtunut kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana.

On hyvä huomata, että käsitteet ensisijoitus ja jatkosijoitus eivät kerro suoraan, missä vaiheessa sijoituskierrosta startup on. Jatkosijoitus voi toteutua jo siemenvaiheessa, jos yritys on kerännyt jo aiemmin rahoitusta VC-sijoittajalta. Toisaalta osa yrityksistä saa ensisijoituksensa pääomasijoittajalta vasta lähempänä scaleup-vaihetta. Yleensä kuitenkin kotimaiset sijoittajat toimivat aikaisemmassa vaiheessa ja kansainväliset sijoittajat vahvistavat rahoitusta erityisesti kasvun kiihtyessä.

Kun tarkastellaan viimeistä kuutta vuotta, nähdään ulkomaisten jatkosijoitusten vähentyneen huomattavasti huippuvuosien 2020–2022 jälkeen. Viime vuosien heikentynyt talousympäristö on mahdollisesti vähentänyt kansainvälistä riskinottoa. Samaan aikaan kotimaiset sijoittajat ovat kuitenkin jatkaneet sijoituksien tekemistä yhtä suureen määrään startupeja. Tämä kuvastaa kotimaisen rahoituksen merkitystä erityisesti taloudellisesti epävarmoina aikoina.

Euromääräisesti ulkomaiset VC-sijoittajat ovat hyvin tärkeitä isoimmilla rahoituskierroksilla. Etenkin 2020-luvulla suomalaisista startupeista on kasvanut kansainvälisesti kiinnostavia kasvuyhtiöitä, mikä on houkutellut yhä useampia ulkomaisia sijoittajia Suomen markkinalle. Tämä näkyi esimerkiksi Woltin, RELEX Solutionsin ja Aivenin suurissa rahoituskierroksissa, joissa pääosa pääomasta tuli ulkomailta, sisältäen VC-rahoituksen lisäksi myös muita sijoituslähteitä. Suomen kokoisella markkinalla yksittäiset isot kierrokset heiluttavat tilastoja merkittävästi vuositasolla.

Suomalaiset startupit saavat ensisijoituksissa kokonaisuudessaan euromääräisesti enemmän rahoitusta kotimaisilta pääomasijoittajilta kuin ulkomaisilta. Kuitenkin, kun tarkastellaan yksittäisen sijoituksen kokoa, ulkomaisten sijoittajien tekemien ensisijoitusten keskimääräinen koko on ollut yli kaksinkertainen kotimaisiin sijoituksiin verrattuna vuosina 2019–2024.

Vuosina 2013–2024 suomalaisten startupien keräämät sijoitukset kaikista lähteistä yli seitsemänkertaistuivat 184 miljoonasta eurosta 1,4 miljardiin euroon². Samaan aikaan kotimaisten VC-rahastojen kyky tarjota suurempia jatkosijoituksia ei ole juuri vahvistunut. On myönteistä, että ensisijoituksia tehdään entistä enemmän, mutta startupien eteneminen seuraaville kierroksille edellyttää myös kotimaisen jatkorahoitusvolyymin kasvua.

***

Metodologia

• Ensisijoituksella tarkoitetaan tässä tekstissä startupin ensimmäistä sijoitusta pääomasijoittajalta. Startup on voinut kuitenkin kerätä rahoitusta aiemmin esimerkiksi enkelisijoittajilta tai joukkorahoituksesta.
• Kun ensi-/jatkorahoituksen lähde on jaettu ulkomaisiin ja kotimaisiin sijoituksiin, voi sama yritys esiintyä kahdesti, jos samalle kierrokselle osallistui sekä kotimainen että ulkomainen sijoittaja.
• Keskimääräinen startupien lukumäärä per vuosi on laskettu kolmen vuoden vuosittaisten lukujen keskiarvona.
• Euromäärät ja kappalemäärät sisältävät ainoastaan pääomasijoittajien rahoituksen osuuden. Startupit ovat voineet kerätä rahoitusta myös muista lähteistä, kuten bisnesenkeleiltä, family officeilta, yrityksiltä tai muilta varainhoitajilta, mitkä eivät sisälly lukuihin tässä analyysissa.

Lähteet:

EDC, Tesi, Suomen startup-yhteisö, Pääomasijoittajat ry.

¹Tesi, Suomen startup-yhteisö ja Pääomasijoittajat ry. 2025. Startup Study 2025. Julkaistu 7.11.2025. Saatavilla: https://tesi.fi/en/press-release/finnish-startup-ecosystem-growing-robustly-despite-sluggish-economy-overall/ 

²Pääomasijoittajat ry. 2025. Finnish startup investments grow by 56% – rest of Europe in decline. Julkaistu 8.4.2025. Saatavilla: https://paaomasijoittajat.fi/en/ajankohtaista/press-releases/28764/finnish-startup-investments-grow-by-56-rest-of-europe-in-decline 

Lisätiedot:

Jonne Kuittinen
Pääomasijoittajat ry, Varatoimitusjohtaja
jonne.kuittinen@paaomasijoittajat.fi
+358 44 333 3267

Rasmus Peltola
Pääomasijoittajat ry, Analyytikkoharjoittelija
rasmus.peltola@paaomasijoittajat.fi
+358 44 583 7615