Vieraskynä: Toimialayhteistyö tuottaa hedelmää – ensiaskeleet vastuullisuuden mittaamiseen kasvuyhtiöissä

”What gets measured gets managed” osuu naulankantaan, kun puhutaan vastuullisuuden ja vaikuttavuuden edistämisestä. Sijoittajan näkökulmasta ongelmana lienee kuitenkin se, että toisin kuin listatulla markkinalla, listaamattomalta markkinalta uupuu yhteismitallisia käytäntöjä ESG:n mittaamiseen. Tämä johtaa usein buzzword-dilemmaan, jossa vastuullisuudesta puhutaan eri kielin ja termein pääsemättä yhteisymmärrykseen konkretiasta.

Kyseiseen haasteeseen pyrimme pääomasijoitusalan vastuullisuusasiantuntijoiden kesken vastaamaan. Laitoimme pystyyn työryhmän, jossa laadimme konkreettisen työkalupakin ESG:n mittaamista varten. Kohderyhmänä toimivat niin sijoittajat kuin yhtiöt, jotka voivat hyödyntää työkalua vastuullisuusarvioinnissa ja kehityksen seurannassa.

Mistä lähteä liikkeelle ESG:n mittaamisessa, ja miten työkalua voisi hyödyntää omassa toiminnassa? Alla omia näkemyksiäni parhaista käytännöistä ja mahdollisista sudenkuopista ESG:n mittaamisessa kasvuyhtiöissä.

Selkokielisyydestä apua ESG:n mittaamiseen?

On sanomattakin selvää, että ESG-universumi jättää helposti alaa tuntemattomat varjoonsa. Abstraktit käsitteet vaikeuttavat mitattavuutta ja vertailtavuutta eritoten kasvuyhtiöiden keskuudessa. Tähän ongelmaan pyrimme vaikuttamaan työkalupakkimme kattavan, liki kuudenkymmenen ESG-mittarin kera. Mittareita on joka lähtöön, nimensä mukaisesti ympäristöön (E), sosiaalisiin tekijöihin (S) ja hallintotapaan (G) liittyen.

Helpottaaksemme navigointia, lisäsimme myös kymmenisen fokusmittaria, jotka tarjoavat esimerkkejä yleisesti pääomasijoitusalalla käytetyistä mittareista toimialasta riippumatta. Näistä mittareista, kuten kasvihuonekaasupäästöistä ja energiatehokkuudesta ympäristöpuolella tai esimerkiksi työntekijöiden oikeuksista sosiaalisella puolella, on hyvä aloittaa, kun alkaa pohtimaan ESG:n mittaamista osana sijoitusprosessia. Kuitenkin kun syvennytään tiettyjen toimialojen tai yksittäisten kohdeyhtiöiden ESG-arviointiin, tulisi aina huomioida konteksti.

Miten huomioida 2-10x kasvukerroin?

Kun puhutaan kontekstista kasvuyhtiösijoituksissa, tulisi ensinnäkin huomioida yhtiön koko. Esimerkiksi ilmastovaikutusten mittaamisessa tulisi muistaa tosiasia, että kasvuyhtiöt saattavat kasvaa 2x, 3x tai jopa +5x vuodessa. Näin ollen staattisten päästölukujen mittaamisen sijaan relevantimpaa olisi mitata yhtiön hiili-intensiteettiä, eli hiilipäästöjä suhteessa esimerkiksi liikevaihdon kasvuun. Näin yhtiön liiketoiminnan kehitystä ja päästökehitystä voitaisiin seurata rinnakkain.

Muita ESG-mittareiden valinnassa huomioon otettavia kontekstisidonnaisia asioita ovat luonnollisesti yhtiön toimiala ja liiketoimintamalli. Kun kyseessä on tuotantoyhtiö, tulisi ESG-arviointi ulottaa koko toimitusketjuun; materiaalien hankinnasta tuotantoon ja toimitukseen sekä samalla tuotteen koko elinkaareen. Jos kyseessä on teknologiayhtiö, olennaisia ESG-aihioita voisivat olla datan hallinta sekä asiakas- ja tietoturva-liitännäiset mittarit. Kontekstisidonnaisuus huomioiden olemme työkalupakissa pyrkineetkin tarjoamaan lisätietoa siitä, kenelle ja missä vaiheessa tietyt mittarit parhaiten soveltuvat.

Kuinka määritellä ESG-omistajuus sijoittajan ja kohdeyhtiön välillä?

Kohdeyhtiöiden näkökulmasta on otettava huomioon myös realiteetit, kuten kasvuyhtiön käytössä olevat resurssit. Jotta ESG-mittarit saataisiin samalla tapaa osaksi yhtiöiden arkea, kuten esimerkiksi taloudelliset mittarit, tulisi hankkeeseen saada vahva omistajuus yhtiön sisältä. Näin ollen sekä sijoittajan että yritysjohdon tulisi mittareita arvioidessa määrittää kontekstin lisäksi mittaamisen olennaisuus ja resurssitehokkuus.

Tehokkuusnäkökulmasta ESG:n mittaamiseen on tarjolla laaja kirjo hyödynnettäviä työkaluja. Haasteeksi tässäkin muodostuu tarjonnan laajuus. Esimerkiksi päästölaskentaan on pelkästään Suomen markkinalla tarjolla kymmeniä eri työkaluja. Ja koska ”one size fits all” -periaate ei toimi niin mittareissa kuin työkaluissakaan, olemme työkalupakkiin lisänneet myös kattavan listan käyttökokemuksista ja arvioista eri digityökalujen osalta.

Lopuksi on tärkeä huomioida, että työmme on vasta aluillaan. On ollut mieletöntä huomata mitä yhteistyön voimalla saadaan aikaiseksi ja toivommekin työkalupakin toimivan useisiin eri käyttötarkoituksiin. Ei muuta kuin tutustumaan itse tuotokseen (linkki alla)!

**

Petra Hakamo

Vastuullisuusjohtaja, Evli Oyj

ESG-työryhmän Puheenjohtaja

Perustiedot

Mitä: Excel-muotoinen ESG-työkalupakki soveltuen niin pääomasijoittajille- kuin kohdeyhtiöille ESG:n mittaamiseen. Työkalupakki kattaa kolme osa-aluetta: ESG-mittarit, viitekehykset ja digityökalut. Sisältää +60 ESG-mittaria, laskentaohjeet sekä linkityksen PAI-indikaattoreihin, YK:n SDG:hin sekä relevantteihin viitekehyksiin (mm. SASB, TCFD, GRI).

Ketkä: Työkalupakin ovat laatineet Pääomasijoittajat ry:n ESG-työryhmän jäsenet:

• Petra Hakamo, Evli Oyj (Pj)
• Taija Heittola, Vaaka Partners
• Noora Haraholma, Hartwall Capital
• Minna Heimonen, MB Rahastot
• Katariina Helaniemi, Illusian Group
• Heli Kerminen, Tesi
• Jani Alenius, EY

Mistä: Tutustu työkalupakkiin täällä (päivitetty 4/2024).

Lue yhdistyksen virallinen tiedote ESG-työkalupakista täältä.