Alustavat ennakkovaikuttamislinjaukset taksonomia-asetuksen ympäristötavoitteiden teknisistä arviointikriteereistä

Eduskunnan ympäristövaliokunta on pyytänyt Pääomasijoittajat ry:ltä lausuntoa asiassa E 132/2021 vp. Asia koskee alustavia ennakkovaikuttamislinjauksia, jotka perustuvat komission kestävän rahoituksen asiantuntijatyöryhmän raporttiin (tuleva taksonomian neljän ympäristötavoitteen delegoitu säädös).

Pääomasijoittajat ry lausuu asiassa seuraavaa:

Yleisiä lähtökohtia ja Sustainable finance -ja taksonomia sääntelykokonaisuuden soveltamisesta pääomasijoitusalalla

Pääomasijoitusala kannattaa EU:n vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal) ja kestävän rahoituksen strategian tavoitteita. Toimiala tekee jatkuvasti valmistelutoimenpiteitä uuden sääntelykokonaisuuden huomioon ottamiseksi omassa toiminnassaan.

Uusilla tiedonantovelvoiteasetuksen (SFDR) ja taksonomia-asetuksen säännöksillä on laaja-alaiset vaikutukset pääomasijoitusrahastojen, pääomasijoitusrahastoihin sijoittavien rahastosijoittajien ja myös pääomasijoittajien omistamien listaamattomien startup- ja kasvuyritysten toimintaan:

1. Pääomasijoittajat ry:n varsinaiset jäsenet ovat vaihtoehtorahastojen hoitajia eli ns. AIFM- tai EuVECA- toimijoita, joita Finanssivalvonta valvoo ja joita säännellään EU-tasoisin säännöksin. Uusi tiedonantovelvoiteasetus (SFDR) ja taksonomia-asetus ulottuu sellaisenaan myös pääomasijoittajiin eli vaihtoehtorahastojen hoitajiin, joita käsitellään sääntelykokonaisuudessa
2. Välillisiä vaikutuksia AIFM-toimijoille tulee myös siitä, että monet institutionaaliset pääomasijoitusrahastoihin sijoittavat rahastosijoittajat ovat myös finanssimarkkinatoimijoita, jolloin rahastosijoittajia koskevat SFDR- ja taksonomia-asetukseen liittyvät velvoitteet vaikuttavat myös AIFM- ja EuVECA-rahastojen hoitajiin. Sääntely ulottuu osittain myös työeläkevakuutusyhtiöihin, jotka ovat merkittävin sijoittajaryhmä pääomasijoitusrahastoissa.
3. Koska uusi sääntelykokonaisuus koskee kaikkia pääomasijoitusrahastoja (finanssimarkkinatoimijat), ehdotuksella on myös laaja-alaisia vaikutuksia listaamattomiin startup- ja kasvuyhtiöihin, mitä ei ole huomioitu E-kirjelmässä eikä yleisesti sääntelykokonaisuudesta puhuttaessa. Suomessa pääomasijoittajien omistuksessa on noin 600 eri kasvuvaiheessa olevaa listaamatonta kasvuyhtiötä, joissa työskentelee 73.000 työntekijää. Säännösten tosiasiallinen soveltamisala olisi todettava selkeästi ja säännösten aiheuttamien kustannusten olisi oltava oikeassa suhteessa sääntelyn tavoitteisiin nähden. Sääntelyn soveltamisalaan välillisesti tuleville listaamattomille pk-yrityksille on myös oltava tarjolla tietoa siitä, miten uuteen sääntelyyn voi valmistautua, koska uudella sääntelyllä on jatkossa vaikutuksia listaamattomien yritysten rahoituksen hintaan ja rahoituksen saatavuuteen.

Taksonomia-asetuksen neljä ympäristötavoitetta ja tekniset arviointikriteerit

Kuten E-kirjelmässä on todettu, komissio on viivästynyt ympäristötavoitteiden teknisiä arviointikriteerejä koskevan delegoidun asetuksen antamisaikataulusta.  Näillä näkymin delegoitu asetus annetaan mahdollisesti vasta kesällä 2022. Alustavaa tietoa ympäristötavoitteiden teknisistä arviointikriteereistä voidaan saada komission kestävän rahoituksen foorumin 2.8.2021 julkaisemasta raportista, jota käytetään todennäköisesti sääntelyvalmistelussa.

Sääntelyn jatkuva viivästyminen vaikeuttaa valmistumista sääntelyn voimaantuloon. Sääntelyyn valmistautuminen on ollut erittäin haastavaa finanssimarkkinatoimijoille mukaan lukien pääomasijoitusrahastojen hoitajille (Finanssivalvonnan valvomat AIFM- ja EuVECA-toimijat) jatkuvasti muuttuvien ja samalla kiristyvien aikataulujen johdosta. Sääntelyyn liittyy myös paljon tulkinnanvaraisuuksia, joihin kuitenkin todennäköisesti löydetään ratkaisut ajan mittaan.

Kannatamme sitä, että tekniset arviointikriteerit ovat ymmärrettäviä, helppokäyttöisiä, yksitulkintaisia ja teknologianeutraaleja edistäessään samalla merkittävästi ympäristötavoitteita. Kriteerien ei tulisi luoda ristiriitaa olemassa olevan EU-lainsäädännön kanssa.

Yhdistys ei ota kantaa eri alojen teknisiin arviointikriteereihin.

Lopuksi

Yleisellä tasolla katsomme, että uudesta sääntelykokonaisuudesta on luotava Suomelle uusi kilpailutekijä ja tämän vuoksi myös pääomasijoitusalalla tehdään voimallisesti töistä uuden sääntelykokonaisuuden haltuun ottamiseksi ja sääntelyn huomioimiseksi liiketoiminnassa siten, että siitä voisi muodostua liiketoimintaa, innovaatiotoimintaa ja kilpailukykyä edistävä tekijä.