Kivenkovaa tekemistä pääomasijoittajan tuella – Kamrockin kehittämä kalliosora tuo helpotusta biodiversiteettikatoon ja kuljetuspäästöihin

Kasvutarinat

Suomalaisen pääomasijoittajan Juuri Partnersin kohdeyritys Kamrock murskaa kalliosta luonnonhiekan kaltaista betonikiviainesta säästäen samalla luontoa ja ympäristöä. Yrityksen huiman kasvun keskellä pääomasijoittaja on auttanut säilyttämään toiminnan punaisen langan, tukenut päästöjen vähentämistä ja tuonut konkretiaa ESG-työhön.

Suomesta on loppumassa monelle arkinen luonnonvara, jota kulkeutuu kenkien mukana eteisen matolle – hiekka. Hiekka on merkittävä komponentti rakennusteollisuuden alalla, sillä se on yksi betonin valmistuksessa tarvittavista aineosista. Ratkaisua luonnonhiekan loppumiseen on haettu murskaamalla ja käsittelemällä kalliosta vastaavanlaista materiaalia, mikä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Suomessa kalliopohja on graniittia, eli hyvin kovaa kiveä. Normaalilla murskausprosessilla kalliosta ei saada ominaisuuksiltaan ihanteellisesti betoniin sopivaa hiekkaa, sillä aines jää helposti liian kulmikkaaksi, eikä kulkeudu betonipumppujen läpi. Heikkolaatuinen hiekka betonin valmistusprosessissa puolestaan tarkoittaa sitä, että sementtiä, joka on betonin ainesosista hiilidioksidi-intensiivisin, tarvitaan enemmän. Kivenjalostukseen erikoistunut Kamrock on niitä harvoja toimijoita, jolta löytyy tarvittava monipuolinen osaaminen korkea- ja tasalaatuisen keinohiekan valmistamiseen, joka voi vähentää sementin tarvetta betonin valmistusprosessissa jopa 10-15 %.

Vaatii ymmärrystä murskauslaitteista ja -prosessista sekä geologiasta, ja itse betoniteollisuudesta, jotta päästään kalliolohkareesta juuri oikeanlaiseen ja muotoiseen hiekanjyvään, joka pystyy ratkaisemaan alan ongelmat. Kamrock on täysin uniikki toimija, joka hallitsee tämän kokonaisuuden”, kuvailee Tommi Asmala, Juuri Partnersin osakas ja Kamrockin hallituksen puheenjohtaja.

Kalliosorasta helpotusta biodiversiteettikatoon ja kuljetuspäästöihin

Hiekkavarantojen ehtyminen ei ainoastaan uhkaa betoniteollisuuden toimintaa vaan myös Suomen ja muiden pohjoismaiden biodiversiteettiä. Jäljellä olevia hiekkaharjuja ja luonnonsora-alueita halutaan suojella ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Ruotsissa on jo pidemmän aikaa verotettu luonnonhiekan käyttöä biodiversiteetin suojelemiseksi. Suomessakin lupien saanti luonnonsora-alueisiin on vaikeutunut”, kertoo Juuri Partnersin sijoitusjohtaja Aki Samaletdin, joka toimii myös Kamrockin hallituksessa.

Esimerkiksi Helsingin alueelle hiekkaa joudutaan tällä hetkellä kuljettamaan Porvoosta ja Hämeestä rekoilla, koska sitä on lähempänä rajallisesti saatavilla, ja etäisyydet kasvavat jatkuvasti. Peruskalliota puolestaan löytyy joka puolelta, joten siitä valmistettava hiekka pystytään tuottamaan hyvinkin lähellä työmaita, jolloin myös kuljetuksessa syntyvät päästöt vähenevät Juuri Partnersin teettämien laskelmien mukaan jopa 80 %.

Kalliosorakaan ei kuitenkaan ole päästötöntä. Laitokset, joissa kivenmurskausta tehdään, tuottavat dieselillä käydessään 1,5 hiilidioksidiekvivalenttia päästöjä per murskattu tonni. Jos polttoaineen kuitenkin vaihtaa sähköksi, putoavat päästöt 0,2:een hiilidioksidiekvivalenttiin. Toiminnan sähköistäminen tarjoaa siis mahdollisuuden edelleen vähentää alan päästöjä, ja tässäkin kehityksessä Kamrock on toiminut edelläkävijänä: sen 15 laitoksesta jokainen käy investointien ansiosta tarvittaessa sähköllä.

Kovan kasvun keskellä pääomasijoittaja auttoi pitämään kiinni vastuullisuudesta

Kamrockin perustajat Jarkko Peräaho ja Aki Hintta työskentelivät kivipohjaisia rakennusmateriaaleja valmistavalla yrityksellä, kun he tajusivat kalliosoran tarjoamat mahdollisuudet. Pääomasijoittaja puolestaan astui mukaan kuvaan neljä vuotta yrityksen perustamisesta, vuonna 2020.

Hieno kasvutarinahan tässä on taustalla, ja osaavat yrittäjät. Viimeistään vakuutuimme lähtemään mukaan, kun katsoimme ilmastonmuutoksen hillitsemisen kaltaisia toimialaan liittyviä megatrendejä ja sitä, mikä Kamrockin paikka on niiden ratkaisemissa”, Asmala kuvailee Juuren mukaantuloa.

Pääomasijoittajan panos on auttanut konkretisoimaan Peräahon ja Hinttan tunnistamat ongelmat ja vauhdittamaan positiivista kehitystä. Tiimi on yhdessä yrittäjien kanssa teettänyt asiantuntijoilla kalliosoraan ja prosessien sähköistämiseen liittyvät päästölaskelmat, ja positiivisten vaikutusten konkretisoiminen on ollut avainasemassa, kun tuotetta on myyty asiakkaille. Juuren strategiaan kuuluu Asmalan mukaan myös ESG-työpajojen järjestäminen, joiden tarkoitus on tuoda vastuullisuus tekemisen ytimeen. Myös rahalliset investoinnit ovat vauhdittaneet positiivista kehitystä, erityisesti sähköön siirtymistä. Juuri on auttanut esimerkiksi Kittilän kultakaivoksen yhteydessä toimivan murskauslaitoksen ja sen sähköistämisen rahoittamisessa.

Merkittävimmässä roolissa on kuitenkin ollut pääomasijoittajan henkinen tuki. Yrittäjän hektisen arjen keskellä kumppanin mukaan ottaminen on tuonut rohkeutta viedä asioita kunnianhimoisemmin eteenpäin.

Alussa jouduimme keskittymään siihen, mistä virtasi eniten rahaa, kuten yrityksen alkutaipaleella usein käy. Kun markkinakaan ei ollut täysin kypsä vielä, jäi kalliosora pienemmälle osuudelle, mutta Juuri Partnersin omistuksen aikana tavoitteet ovat konkretisoituneet. Tiimi on auttanut meitä näkemään, että näissä asioissa on aidosti luotavissa sitä arvoa ja tuonut takaisin keskiöön sen, mistä lähdettiin liikkeelle”, Kamrockin toimitusjohtaja Peräaho kommentoi.

Kun kasvetaan lujaa, pääomasijoittajalla on roolinsa siinä, ettei punainen lanka katoa kaiken kasvun keskellä. Samat hiekkaan liittyvät ongelmat odottavat myös muissa pohjoismaissa, eikä näissäkään ole vastaavanlaista toimijaa, joka osaisi ne ratkoa. Sinne me tähyilemme seuraavaksi, kun Suomessa on onnistuttu”, Asmala päättää.